Ajatus naisten ja miesten töistä elää vahvana –   su­ku­puo­li­roo­lit istuvat tiu­kas­sa jo nuo­ril­la

Sukupuoli ohjaa edelleen vahvasti nuorten ammatinvalintaa Suomessa. Tämä käy ilmi laajasta tutkimuksesta, joka luotaa yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuudensuunnitelmia ja ajatuksia työelämästä.

Tyttöjä kiinnostaa eniten terveyspalveluala, poikia teknologiateollisuus. Yläasteikäisillä tytöillä ja pojilla ammattitoiveet eroavat toisistaan täysin. Viiden halutuimman alan joukossa ei löydy yhtään alaa, joka houkuttaisi sekä tyttöjä että poikia.

Eroille ei ole yhtä selkeää syytä, arvioi tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen T-mediasta.

–    Asenteet ovat juurtuneet syvälle. Vanhemmilta, lähipiiristä, joka paikasta kumpuaa asioita, jotka ohjaavat asenteita.

Perinteiset uskomukset sukupuolten kyvyistä elävät sitkeinä. Tyttöjä esimerkiksi pidetään parempina luovissa aineissa ja kielissä. Pojat puolestaan loistavat liikunnassa, luonnontieteissä ja matematiikassa. Oppimistuloksissa uskomukset eivät näy, mutta uravalinnoissa kyllä, sanooTaloudellisen tiedotustoimiston (TAT) johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen .

–  Tytöt menestyvät matematiikassa ja luonnontieteissä, mutta se ei näy alan valinnassa. Tytöille ei ole muodostunut käsitystä siitä, että he olisivat hyviä näillä aloilla.

Yläasteikäisten koulutusvalinnat vaihtelevat selvästi myös sen mukaan, missä päin Suomea he asuvat. Tutkimuksen mukaan Pohjois-Karjalan yläkoululaisista yli kolmannes aikoi valita ammatillisen koulutuksen. Uudenmaan vastaajista ammattikoulutuksen aikoi valita vain 15 prosenttia.

Välivuosi viehättää

Asenteiden ja asuinpaikan lisäksi nuorten ammatinvalintaan vaikuttaa lähipiiri. Vanhempien, sukulaisten ja ystävien vaikutus nuorten valinnoissa on kasvanut merkittävästi kuluneiden kahden vuoden aikana.

Vanhempien esimerkki näyttäisi vaikuttavan nuorten valintaan enemmän kuin kouluissa pidetyt infotilaisuudet.

Myös uraohjauksen tarve on korostunut sekä yläkoulussa että lukiossa. Nuoret eivät koe saavansa riittävästi tietoa työelämästä. Lukiolaisilla ohjauksen tarve näkyy muun muassa välivuoden suosiossa. Jopa 29 prosenttia lukiolaisista arvioi pitävänsä välivuoden opintojen jälkeen. Välivuoden suosio on kasvanut etenkin tyttöjen keskuudessa.

–  Pelätään väärää valintaa. Toki tämä kertoo myös lukiokoulutuksesta, lukioaika ei anna eväitä alan valintaan, Tenhunen-Ruotsalainen arvelee.

Raha ratkaisee, mutta ei kaikkea

Ohjausta ammatinvalintaan tarvitaan hyvissä ajoin ennen peruskoulun loppua, sanoo Sirkku Ingervo , joka työskentelee opinto-ohjaajana Arabian peruskoulussa ja Vesalan yläasteella Helsingissä.

Nuoria kiinnostavat työelämässä samat asiat kuin aikuisiakin.

–  Monet kysyvät, mistä saa hyvää palkkaa ja arvostetun aseman. Onneksi monet miettivät asiaa omien vahvuuksiensa kautta ja pohtivat, mikä olisi itselle sopivin ammatti.

Nuoret hakevat työltä muutakin kuin tuhtia palkkapussia, sanoo Reeta Sutinen.

– Työn merkitsellisyys ja sisältö on nuorille erityisen tärkeitä. Aiempien tutkimusten mukaan myös työpaikan ilmapiiri korostuu nuorilla paljon.

Kun koulu loppuu 2017 -tutkimukseen vastasi yli 7  700 nuorta, vastaajista lähes 3 800 oli yläkoululaisia ja noin 3 900 lukiolaisia. Tutkimus julkaistiin tiistaina, ja sen toteutti TAT:n toimeksiannostaT-Media. Tiedot kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella.

Mainos
Lapin Kansan pelit

Pelaa Lapin Kansan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä