Ai­vo­vam­ma vei kiek­koi­li­jan elämän rai­teil­taan: heräsi it­se­mur­ha­yri­tyk­sen jälkeen mie­li­sai­raa­las­ta

Entinen jääkiekkoilija Tommi Kovanen kertoo tuoreessa kirjassa elämästään kovan taklauksen jälkeen.

Rauman Lukkoa edustanut jääkiekkoilija Tommi Kovanen sai 26. tammikuuta 2013 kovan iskun päähänsä, kun Espoon Bluesin Tommi Huhtala taklasi häntä takaapäin. Tänään ilmestyvä Kuolemanlaakso -kirja on Kovasen avoin tilitys elämästään taklauksen jälkeen.

Kovasen vammoja tutkittiin ja hoidettiin ensimmäisen kuukauden ajan Raumalla aivotärähdyksenä, luunmurtumina ja hammasvaurioina.

Vasta kun hän hakeutui oma-aloitteisesti Helsinkiin tutun lääkärin vastaanotolle, Kovasen aivot kuvattiin ja potilas ohjattiin neurologille.

Kovasella diagnosoitiin aivovamma.

Ote potilaskertomuksesta keväältä 2013 kertoo oleellisen:

"Ajatus toimii hitaasti. Tunnetilat vaihtelevat nopeasti, herkästi ärtyvä. Puolison mukaan selkeä muutos toimintakyvyssä ja käyttäytymisessä, kaikki toiminta hitaampaa, mieliala ailahteleva, unohtelee asioita. Koko ajan nopeasti väsyvä ja kuormittuva. Nukkunut 12 tuntia yössä, lisäksi usein tarvinnut päiväunia. Lukeminen vaikeaa, vaikea keskittyä."

Asiat hävisivät yksi kerrallaan

Kovasen elämästä poistui asioita yksi kerrallaan – työkyky, tunne-elämä, muisti, avioliitto, luottotiedot ja elämänhalu.

Kirjassa Kovanen kertoo, kuinka hän päätyi lopulta yrittämään itsemurhaa. Syyskuussa 2014 hän ajoi tutun järven rantaan ja viilsi ranteensa auki.

Hänen suunnitelmiinsa ei kuulunut herätä sairaalasta, mutta niin kuitenkin kävi.

Kovanen oli liukunut vajaassa kahdessa vuodessa liigajäiltä psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle.

Sairaalassa hänelle soviteltiin useampaakin diagnoosia, joista hänen itsensä mielestä ehkä onnistunein oli ”aivovamman aiheuttama sopeutumishäiriö.”

Aivovamma ei ole mielisairaus, mutta aiheuttaa samanlaisia oireita.

Nyt Kovasen elämä on tasapainossa, mutta aivovamman kanssa hän joutuu elämään loppuelämänsä.

–Elämästä piti riisua kaikki. Puhtaalle pöydälle laitettiin ensin oma poika ja sitten kuntoutus. Sen jälkeen on päiväkohtaisesti katsottu, minkä verran on voimia muuhun.

–Aivovammasta ei toivuta, sen kanssa opitaan elämään. Minun pitää tuntea omat rajoitteeni ja elää niiden ehdoilla, Kovanen sanoo.

42-vuotias Kovanen on nyt eläkeläinen. Työelämästä hän ei haaveile. Myös urheilut on urheiltu. Tilalle ovat tulleet rauhalliset kävelylenkit.

Ilmoita asiavirheestä