Äiti, joka näki par­haak­si antaa lap­sen­sa pois – Siitä sel­viy­ty­mi­nen on ran­kem­paa kuin päih­teis­tä sel­viä­mi­nen

Docstop: Piikki sydämessä

★★★ Kaikki me kompastelemme elämässä. Toisten kuopat ovat syvempiä tai keinot pysyä pystyssä kompuroidessa heikommat kuin toisilla. Tämänkertaisessa Docstop-dokumentissa kaksi äitiä kertoo, miksi heidän lapsensa ei asu kotonaan.

Kummallakin naisella on takanaan risainen lapsuus ja nuoruus. Juopottelua jo lapsuudenkodissa, myöhemmin päihteitä, rikoksia tai masennusta. Kumpikin äiti havaitsi itse, että lapsen on parempi kasvaa muualla kuin heidän kanssaan.

Poikansa asumisesta muualla Mia sanoo, että siitä selviäminen on rankempaa kuin päihteiden käytöstä selviytyminen. Jenni sanoo ajattelevansa tytärtään päivittäin, mutta arastelee yhteydenottoa.

Charlotte Lindroosin ohjaama puolituntinen on yhtä aikaa toiveikas ja surullinen.

Ohjelma on pääasiassa puhuvia päitä: Mia ja Jenni kertovat elämästään ja pyrkimyksistään eteenpäin. Ihan paikallaan he eivät ole, vaan kamera käy naisten mukana muun muassa laboratoriossa, korvaushoidossa ja töissä.

Mia pohtii riippuvuutta ja siitä irrottautumista talovertauksen avulla. Toipuminen on kuin rakentaisi taloa. Jos huijaa itseään jossain kohtaa, talosta jää puuttumaan tiiliä. Silloin rakennus voi näyttää ehjältä, mutta ei ole. Romahdus voi tulla koska tahansa.

Piikki sydämessä on kymmenosaisen Docstop-sarjan toiseksi viimeinen dokumentti.

TV1 tiistai 16.1. klo 20.00

Ilmoita asiavirheestä