Aikuisten kesäleirit ovat nouseva trendi. Alun perin Yhdysvalloissa ilmiöksi nousseet leirit ovat saapuneet pikkuhiljaa myös Suomeen.
Erilaisten kirjoitus-, taide-, jooga- ja parisuhdekurssien lisäksi tänäkin kesänä on tarjolla esimerkiksi aikuisten sirkus-, ratsastus-, liikunta- ja musiikkileirejä. Viime vuonna järjestettiin ainakin yksi kaupallinen aikuisten kesäleiri, jonka ohjelmaan kuului muun muassa pihapelejä.
Emma Salonen on järjestänyt tuttavapiirilleen ja tutuntutuille kesäleirejä jo vuosia harrastusluonteisesti. Aikuisille tarkoitetut leirit alkavat aina lipunnostolla. Päivien kulkua rytmittävät työpajat, joiden aktiviteetit ovat vaihdelleet virkkaamisesta tverkkaukseen, pihapeleistä musiikki-improvisaatioihin ja viininmaistelusta ruotsin puhumiseen.
–Ajatuksena on uskaltaa oman mukavuusalueen ulkopuolelle opettelemaan uusia asioita, mutta hampaat irvessä ei ole pakko suorittaa. Yhteishenki tulee siitäkin, että tiskataan yhdessä ja herätään kaikki aamujumpalle, Salonen kertoo.
Eskapismia ja nuoruusvuosien nostalgiaa
Aikuisten leikkejä tutkiva Turun yliopiston tutkija Katriina Heljakka arvioi, että kolme-neljäkymppisten kesäleirit voivat saada kipinänsä nuoruusvuosien nostalgiasta ja eskapismista.
–Kaikilla on sisäsyntyinen tarve leikkitoimintaan, mutta hetkittäinen sitoutuminen tiettyyn ryhmään voi olla antoisaa ihan sinälläänkin. Meiltä puuttuu ehkä arkielämästä rituaaleja, jotka liittyvät sellaisiin yhteiskuntiin, joissa uskonto on paljon voimakkaammassa roolissa. Tällaisilla tilapäisillä jutuilla paikataan sitä yhteisöllisyyden tarvetta, Heljakka pohtii.
Hänen mukaansa ohjattu toiminta ja tapahtumaluonne tekee leikkimisestä aikuisille ikään kuin sallitumpaa. Draama- ja taidekurssit voidaan laskea samaan kategoriaan, sillä itseilmaisu ja luovuus ovat tärkeitä leikin elementtejä.
–Aikuisten leikissä on usein mukana tuloksellinen aspekti: ihmiset haluavat ilmaista itseään eri tavoin. Tuotetut esineet tai tarinat mahdollistavat sisäisen maailmansa jakamisen muiden kanssa. Aikuisten on vaikea hyväksyä leikkimiseen käytettyä aikaa, ellei sitä voi valjastaa johonkin hyötytarkoitukseen.
Vastikään Kreetalta kirjoituskurssilta palanneen Helena Pulkkinen kertoo pitävänsä ohjelmallista leiriä hyvänä tapana irtautua arjesta.
–Luovuus pääsee kukkimaan, ja asioita katsoo sitten töissäkin vähän eri silmin. Todella virkistävää, Pulkkinen summaa.