Aikuisten ADHD on saanut ensimmäistä kertaa kansallisen Käypä hoito -suosituksen. Tavoitteena on yhtenäistää aikuisten ADHD:n diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta.
Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtajan Anita Puustjärven mukaan tutkimuksiin pääsy on usein hyvin hankalaa.
– Riippuu paljon paikkakunnasta, niiden välillä on isoja eroja. Toki hyviä yksilöllisiä tarinoita on, mutta liian vähän.
Julkisessa terveydenhuollossa aikuisten ADHD:ta on hoidettu 2000-luvun alusta lähtien. Usealla ADHD:sta kärsivällä aikuisella ei siltikään ole diagnoosia tai oikeanlaista hoitoa.
Suosituksen mukaan aikuisen ADHD-diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri. Diagnoosin voi tehdä myös opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri erikoislääkärin avustuksella.
Jää usein muiden häiriöiden varjoon
Eri ihmiset oirehtivat eri tavoin. ADHD huomataan yleensä vasta aikuisiällä, jos oireisiin ei ole kuulunut ylivilkkaus.
Myös muut päällekkäiset häiriöt, kuten ahdistuneisuus ja masennus, hankaloittavat ADHD:n diagnosointia aikuisilla.
– ADHD on saattanut näyttäytyä masennuksena tai sitten ihmisellä on todella ollut masennus, jota on hoidettu tuloksetta. Siinä tilanteessa pitäisi kellojen soida, että ehkä tässä on jotain muutakin, kertoo työryhmän psykiatri Sami Leppämäki .
– Usein puoliso on paras kertomaan siitä, minkälaisia oireita ihmisellä on.
Hoitoketjua ei saa katkaista
ADHD:n hoidossa keskeisiä keinoja ovat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot sekä ja lääkehoito. ADHD kestää oirehtivalla usein läpi elämän, minkä takia hoidon ja sen seurannan pitäisi myös olla pitkäjänteistä.
Suosituksen laatinut työryhmä suositteleekin, että sote-uudistuksessa tehtäisiin selkeä kuvaus ADHD-hoidon etenemisestä, jotta hoitoketju ei katkeaisi.