Pääkirjoitus

Ah­ma­va­hin­got kuriin

Maa- ja metsätalousministeriö esittää rajoitettua ahman metsästyksen sallimista. Ahmakanta on elpynyt ja ministeriön ehdotus on perusteltu.

Ahma rauhoitettiin koko maassa vuonna 1982. Vaikka poikkeuksia rauhoituksesta olisi voitu tiukoin kriteerein tehdä, siihen ei ole nähty tarvetta. Ahmakannan ei ole nähty kestävän lainkaan metsästystä.

Ahmakanta on vähitellen elpynyt. Sen myötä myös ahman aiheuttamat porovahingot ovat kasvaneet. Vahinkojen määrä kääntyi voimakkaaseen kasvuun viitisen vuotta sitten.

Muuttuneen tilanteen vuoksi maa- ja metsätalousministeriö esittää, että kuten muita suurpetoja, myös ahmaa voitaisiin rajoitetusti metsästää. Mittavaa saalistusta ei ole tarkoitus sallia. Ministeriö esittää suurimmaksi sallituksi saalismääräksi kahdeksan ahmaa pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella.

Ahmojen rajoitettu metsästys halutaan sallia merkittäviä porovahinkoja aiheuttavien yksilöiden poistamiseksi. Poikkeusluvat myöntäisi Suomen riistakeskus. Metsästyksen merkitys alueen ahmavahinkojen määrään on tarkoitus selvittää huolellisesti.

Ahman porotalouselinkeinolle aiheuttamat vahingot ovat huomattavat. Vuonna 2015 ahman tappamia poroja löydettiin 2 557 kappaletta. Laskennallinen vahinko oli noin 3,58 miljoonaa euroa. Viime vuonna ahman tappamia poroja on ilmoitettu 2 744. Korvaussumma nousee yli kuuden miljoonaan euron, koska riistavahinkolain mukaisia porojen käypiä korvausarvoja nostettiin kolmanneksella vuonna 2016.

Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa on noin 220–250 ahmaa. Niistä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueilla arvioidaan liikkuvan yhteensä noin 40–60.

Punninnassa on EU:n edellyttämä ahmakannan suojelu, poroelinkeinon merkittävät vahingot ja valtion alati kasvavat petokorvausmenot. Tunturi-Lapin ahmakanta on viimeisimmässä luontodirektiivin arvioinnissa suotuisalla suojelutasolla. Esityksen määrä kahdeksan ahmaa ei ministeriön mukaan tulisi vaikuttamaan ahman suojelutasoa heikentävästi. Petovahinkokorvaukset puolestaan rasittavat valtion taloutta nopeasti kasvavien korvaussummien vuoksi. Poroelinkeino taas on pitkään toivonut, että ahmakantaa voitaisiin vähentää.

Sekä Ruotsissa että Norjassa ahmoja metsästetään lammas- ja porovahinkojen vähentämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus ahmanmetsästyksen sallimiseksi on kokonaisharkinnassa erittäin perusteltu.

Ahman metsästyksen sallimisesta päättää myöhemmin valtioneuvosto.