Abortit las­kus­sa La­pis­sa, mutta työtä riittää yhä

"Miksi meillä Lapissa esiintyy valtakunnallisesti eniten abortteja ja klamydiaa? Mitä voisimme tehdä tilanteen parantamiseksi?"

Kysymykset nousivat esiin, kun Lapin AMK:n hoitotyön lehtori Sirkka Havela ja Lapin keskussairaalan naistentautien ylilääkäri Katja Hämeenoja osuivat työn merkeissä samaan kahvipöytään parisen vuotta sitten.

Keskustelusta virisi kiinnostuneiden kartoitus ja vuoden alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rahoittama Seksuaaliterveys Lapin lasten, nuorten ja perheiden voimavaraksi -hanke.

Rovaniemen opiskelijaterveydenhuoltoa edustaa hankkeessa terveydenhoitaja Noora Wilhelmsson .

Marraskuussa 2014 julkisuuteen nousi Korkalovaaran koulun aborttisuma: lyhyen ajan sisällä oppilaille oli tehty neljä aborttia ja lisäksi yksi odotti lasta.

Hämeenoja uskoo, että kohusta seurasi myös jotakin myönteistä: asia nousi ihmisten tietoisuuteen.

Nyt, pari vuotta myöhemmin, Lapin abortit näyttävät kääntyneen laskuun. Vuonna 2014 Lapin sairaanhoitopiiri oli pudonnut aborttien määrässä kolmannelle sijalle Länsi-Pohjan ja Ahvenanmaan taa.

THL:n tilasto vuodelta 2015 julkaistaan vasta marraskuussa, mutta Katja Hämeenojan tuntuma on, että aborttien määrä on edelleen vähenemään päin.

"Vanhemmat ovat ehkä ottaneet asiaa puheeksi lastensa kanssa aiempaa enemmän. Lehtijutusta voi olla helpompi aloittaa keskustelu", Hämeenoja sanoo.

"Moni vanhempihan saattaa tuudittautua ajatukseen, että eihän meidän nuori vielä seksiä harrasta, jolloin asiasta ei ’tarvitse’ puhuakaan."

Vaikka suunta on parempaan, se, millaista seksuaalikasvatusta ja ehkäisyvalistusta nuori saa peruskoulussa, voi olla yhä sattuman kauppaa.

"Samassakin koulussa voi olla opettajasta kiinni, opiskellaanko osio terveystiedon tunnilla perusteellisesti oppituntien aikana, vai sanooko opettaja, että lukekaa tämä kotona, kun ehditte", Hämeenoja sanoo.

Hankkeen tavoitteena onkin edistää nykyistä tasalaatuisempaa seksuaalikasvatusta.

Sen tulisi alkaa jo ennen peruskoulua, kodeissa ja päiväkodeissa.

"Silloin ei vielä tarvitse vielä puhua yhdynnöistä tai ehkäisystä, vaan luoda pohjaa arvostavalle suhteelle omaan kehollisuuteen. Kun ihminen arvostaa itseään, hän osaa myös huolehtia paremmin rajoistaan. Moni teini-ikäinenhän on aika hukassa aloittaessaan ensimmäisiä seurustelusuhteitaan", Wilhelmsson sanoo.

Kun vanhempi keskustelee lastensa kanssa luontevasti seksuaalisuuteen liittyvistä asioista jo varhain, on asia helpompi ottaa puheeksi myöhemmin teini-ikäisenkin kanssa.

"Jos vanhempi ei pysty puhumaan asioista niiden nimillä, siis pimpasta ja pippelistä, pienelle lapselle, voi aihepiirin puheeksi ottaminen olla hankalaa myös 15-vuotiaan kanssa."

Yksi hankkeen tavoitteista on saada ilmainen ehkäisy nuorille myös Lapissa.

Tästä on hyviä kokemuksia Suomen kaupungeissa, joissa se on otettu käyttöön. Esimerkiksi Raumalla abortit ovat vähentyneet, mikä on vähentänyt myös kaupungin terveydenhuoltomenoja.

Nykyään Rovaniemellä on tarjolla maksutta puolen vuoden jakso ehkäisypillereitä.

"Kokemukseni on, että harmillisen usein ehkäisypillereiden käyttö saattaa loppua siihen puoleen vuoteen", opiskelijaterveydenhuollossa erityisesti toisen asteen opiskelijoiden kanssa työskentelevä Wilhelmsson sanoo.

Vaikka kuukausihinta ehkäisystä on alle kymmenen euroa, voi sekin olla nuorelle liikaa.

"Jos hän saa esimerkiksi vanhemmilta viikko- tai kuukausirahaa, jonka käyttötavasta pitää kertoa vanhemmille, voi pienikin summa muodostua kynnykseksi."