Puuteroituja peruukkeja, hempeän vaaleanpunaisia pikkutakkeja, syvään uurrettuja leninkejä. Suomalaiset taiteenkerääjät innostuivat 1800-luvulla uusrokokoosta, jonka kuvamaailma kääntyi historiaan, kohti kuningasmielistä 1700-lukua.
Valokuvamaisen tarkoissa maalauksissa käyskenneltiin kesäisellä niityllä tai tutkiskeltiin taideteoksia loisteliaiden palatsien kulissimaisissa interiööreissä.
Aina paistoi aurinko – tai ainakin pastellisävyiset värit ja iloiset aiheet loivat teoksiin illuusion hempeästä valoisuudesta.