Mainos

Aar­nel­la on in­to­hi­mo oluen pa­ne­mi­seen

Aarne Vasalampi (23 v.) on yksi niistä monista nykyajan nuorista, joilla on sisäinen palo oluen panemiseen. Hän on onnekas, sillä mieluisa harrastus muuttui ammatiksi, kun hän muutti Rovaniemelle.

Mies oluiden takana. Aarne Vasalampi istahtaa päivän päätteeksi Lapin Panimon pubin sohvalle nauttimaan työnsä tuloksista. Huom! Kädessä Kaltio-kivennäisvesi. Sitäkin hän valmistaa.
Mies oluiden takana. Aarne Vasalampi istahtaa päivän päätteeksi Lapin Panimon pubin sohvalle nauttimaan työnsä tuloksista. Huom! Kädessä Kaltio-kivennäisvesi. Sitäkin hän valmistaa.
Kuva: Heta Keskipoikela

– Sattui oikea paikka ja oikea aika. Päädyin Kokkolasta Rovaniemelle vuoden 2018 alussa, naisen perässä totta kai! Huomasin miltei heti muutettuani panimon hakevan työntekijää tuotantoon. Pistin hakemusta vetämään. Innokkuuteeni noteerattiin ja täällä ollaan.

Voitaneen kiittää ihania naisia ja rakkautta siitä, että yli 110 vuotta sitten alkanut oluen panemisen perinne Rovaniemellä jatkuu. Panimomestari, yrityksen perustaja Arturs Dutka tuli myös Latviasta naisen perässä Lappiin. Kahden miehen voimin he pyörittävät tuotantoa.

Aarne pääsi kehittämään reilun vuoden ikäistä panimoa ja kasvamaan sen mukana

– Olen harrastanut käsityöläisoluita niin kauan kuin se on ollut minulle laillista. Ehkä jopa hieman kauemmin. Tiesin teoriassa, miten olutta valmistetaan jo ennen kuin aloitin työni panimolla, mutta aika äkkiä sormi meni suuhun, kun siihen piti käytännössä ryhtyä. Arturs auttoi minut alkuun, tutustutti laitteisiin ja niiden toimintaan. Sain myös paljon luettavaa Artursilta; opuksia hänen opiskeluajoiltaan Saksassa. Ajan kuluessa olen kehittänyt itselleni sopivia työskentelytapoja ja pyrin oppimaan koko ajan lisää, Aarne kertoo.

”Tarkkuus tähän hommaan lähtee siitä, kun mitataan maltaita rouhimeen tai humalia kattilaan. Tämä tehdään käsin ja määrien pitää olla tarkat.”
”Tarkkuus tähän hommaan lähtee siitä, kun mitataan maltaita rouhimeen tai humalia kattilaan. Tämä tehdään käsin ja määrien pitää olla tarkat.”
Kuva: Heta Keskipoikela

Nykyään Aarne pyörittää oluenvalmistusprosessin suvereenisti alusta loppuun. Aluksi on vain maltaat, humalat, hiiva ja vesi. Lopuksi on pullo etiketteineen laatikossa. Prosessinhoitajan koulutus on ollut hyödyksi. Noin 150 000 litran vuotuinen tuotanto vaatii kaikkine vaiheineen hiotun prosessin ja sitä hän kehittää jatkuvasti. Aarne on erityisesti kehittänyt uusia työskentelytapoja ja parantanut laadunvalvontaa panimolla.

Mikä on ominaista Lapin Panimon oluille?

– Meidän oluemme noudattavat helposti lähestyttävää linjaa. Runsas, maltainen runko sekä mieto, tasapainoinen humalointi ovat toistuvia teemoja. Hyvänä esimerkkinä Hölmö IPA, joka sisältää tunnistettavat Indian Pale Alen piirteet. Runsas, sitrushedelmäinen humalointi, mutta myös erittäin selkeä maltaan profiili. Paketti on todella tasapainoinen. Aihki Dark Lager on tumma, täyteläinen mutta samalla kevyt ja jopa raikas.

– Tärkeimmät ominaisuudet oluissamme ovat tasapainoisuus, pääroolin antaminen maltaille ja luonnollinen puhtaus. Sillä tarkoitan lisäaineettomuutta. Valmistamisessa ei käytetä esim. maltaankorvikkeita, entsyymejä, kirkastimia, tai vaahdonlisääjiä. Monesti tällaiset aineet maistuvat läpi.

– Omalla työlläni pyrin vaikuttamaan tasalaatuisuuteen, joka on vahvuus panimolla kuin panimolla.

Moni voi tehdä yhden hyvän oluterän, mutta harvempi pystyy tekemään sen kerta toisensa jälkeen.

Platon eli sokerimäärän mittaus kertoo, onko mäskäyksessä mennyt kaikki niin kuin pitää. Se myös näyttää toimiiko hiiva. Jos sokeripitoisuus laskee päivästä toiseen, hiiva syö sokeria ja olut käy.
Platon eli sokerimäärän mittaus kertoo, onko mäskäyksessä mennyt kaikki niin kuin pitää. Se myös näyttää toimiiko hiiva. Jos sokeripitoisuus laskee päivästä toiseen, hiiva syö sokeria ja olut käy.
Kuva: Heta Keskipoikela

Nenä ja suu ovat parhaat laatumittarit

Oluen tasalaatuisuus perustuu tarkkuuteen ja laadunvalvontaan. Laitteistosta on pidettävä hyvää huolta, ja ennen kaikkea niiden puhtaus on tärkeää.

”Laitteet pestään huolellisesti menetelmällä, jossa pesuainetta kierrätetään laitteen läpi kovalla paineella. Tämä on yleinen menetelmä panimoissa, mutta myös esimerkiksi meijereissä. Ensin pestään emäksisellä pesuaineella ja tämän jälkeen happopitoisella. Lopuksi vielä desinfiointiainetta perään.”
”Laitteet pestään huolellisesti menetelmällä, jossa pesuainetta kierrätetään laitteen läpi kovalla paineella. Tämä on yleinen menetelmä panimoissa, mutta myös esimerkiksi meijereissä. Ensin pestään emäksisellä pesuaineella ja tämän jälkeen happopitoisella. Lopuksi vielä desinfiointiainetta perään.”
Kuva: Heta Keskipoikela

– Tarkkuus tähän hommaan lähtee siitä, kun mitataan maltaita rouhimeen tai humalia kattilaan. Tämä tehdään käsin ja määrien pitää olla tarkat. Lämpötilojen seuraaminen on yksi tarkimmista asioista. Jo suhteellisen pienet lämpötilojen muunnokset saattavat aiheuttaa virhemakuja etenkin pohjahiivaoluissa. Tankin paineissa sama homma. Pitää olla tarkka, ettei olut hapotu liikaa tai liian vähän.

– Laadunvalvontaan kuuluu oluen aistinvarainen arviointi, ja mittarilla mm. sokeripitoisuuden ja PH:n mittaaminen. Aistinvaraisessa arvioinnissa tutkitaan olut värivirheiden varalta. Olutta myös haistellaan sekä maistellaan virhetuoksujen ja -makujen löytämiseksi. Mikään mittari maailmassa ei kerro miltä jokin tuoksuu tai maistuu niin hyvin kuin nenä ja suu.  Siksi nämä aistit ovat tärkeät ja ne ovatkin kehittyneet itselläni omasta mielestäni jo aika hyväksi.

”Maltaan tuoksu keittopäivänä on edelleenkin mahtavaa”

Keittäminen on Aarnen lempipuuhia. Hän on kiivennyt yläilmoihin lisäämän humalat kattilaan.
Keittäminen on Aarnen lempipuuhia. Hän on kiivennyt yläilmoihin lisäämän humalat kattilaan.
Kuva: Heta Keskipoikela

Aarnen lempipuuhia panimolla ovat tuotekehitys ja keittäminen. Intohimosta lajiin kertoo se, että Aarne kasvattaa taitojaan paraikaa opiskelemalla oppisopimuksella Elintarvikejalostuksen ammattitutkintoa ja ennen kaikkea alkoholijuomien valmistusta.

– Harrastan oluen valmistamista vapaa-ajallanikin, joten ammennan sieltäkin hyväksi toteamiani ideoita. Yksi lempituotoksistani on pieni erikoiserä Saiko Dark Togarashi Alea. Pidän sen tummien makujen sekä chilin tuoman tulisuuden yhdistelmästä.

Pullotuspäivät kysyvät pitkäjänteisyyttä ja hyvää kuntoa

Pullotus koittaa, kun olut on kypsynyt valmiiksi 4–8 viikossa laadusta riippuen. Kun 4 000 litran tankki tyhjenee, tarkoittaa se, että Aarne on latonut käsin pullokoneen hihnalle n. 12 000 tyhjää pulloa ja toisessa päässä poiminut ne laatikoihin.

”Yksitoikkoista. Onneksi on äänikirjat!”

Panimokierroksilla saa tuoda oman työnsä näkyville

Aarne kertoo vierailijoille työstään viikko viikon perään panimokierroksilla. Innostus ja ammattiylpeys näkyy ja kuuluu hänestä, ja se on mukavaa seurattavaa. Välitön palaute omista tuotoksista on antoisaa.

– Tykkään ajatella, että panimokierroksia vetäessäni kehitän suomalaista olutkulttuuria. Ihmiset oppivat, mikä tekee meidän oluistamme erityisiä.

Minkälainen on sinun oluthetkesi parhaimmillaan?

– Ruuanlaiton yhteydessä nautittava olut on kyllä upea yhdistelmä. Pidän siitä, kun saa oikein ajan kanssa laittaa hyvää ruokaa ja nauttia siinä samalla hyvää olutta. Mutta faktahan on, että jokaiselle hetkelle löytyy siihen sopiva täydellinen olut.

Poikkea panimomyymälään hakemaan juuri sinulle sopivia oluita!

Lapin Panimo

Myymälä auki koronarajoitusten aikana

  • Arkisin 9–18
  • Lauantaisin 10–18. Huom! Myös pääsiäislauantaina 3.4.2021.

Lapin Panimo, Teollisuustie 14, Rovaniemi

www.lapinpanimo.fi