Aa­mu­leh­ti ir­ti­sa­nou­tui sek­sis­tis­ten ni­mik­kei­den käy­tös­tä – edus­kun­nan pu­he­mies ei ole pu­he­nai­nen­kaan, vaan "pu­heen­joh­ta­ja"

Suomen kielessä piilevää maskuliinisuutta väitöskirjassaan tutkinut kielentutkija Mila Engelberg pitää Aamulehden sunnuntaina ilmoittamaa uutta linjausta sukupuolineutraalimmista sanavalinnoista tervetulleena.

Aamulehti linjasi pääkirjoituksessaan, että vastaisuudessa se käyttää esimerkiksi eduskunnan puhemiehestä nimitystä puheenjohtaja.

Jotta kieltä käytettäisiin sukupuolineutraalimmin, tarvittaisiin kuitenkin yksittäisten aloitteiden sijaan laajempi linjaus sekä medioilta että muilta yhteiskunnallisilta toimijoilta, sanoo Engelberg.

–  Kielellistä seksismiähän esiintyy kaikkialla; niin oppikirjoissa, mediassa kuin ammattinimikkeissä ja lainsäädännössä, Engelberg sanoo.

Sukupuolistuneita käytäntöjä tutkinut professori emerita Päivi Korvajärvi sanoo, että on hyvä, että termeihin aletaan kiinnittää enemmän huomiota.

–  Rutiininomaisesti käytetyt termit tuottavat ajattelumalleja, joista ihmiset eivät aina ole edes kovin tietoisia, Korvajärvi sanoo.

–  Kulttuurinen syvärakenne on mukana esimerkiksi palkkaneuvotteluissa.

Uusi linjaus lähti lukijan yhteydenotosta

Aamulehden uusi linjaus sukupuolittuneiden termien poistamisesta lähti lukijan toimitukselle lähettämästä kirjeestä, jossa hän pohti kielen sukupuolittuneisuutta, vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen kertoo.

–  Me aloimme puhua asiasta artikkelitoimituksessa, ja ajattelimme, että tehdään asiasta kolumni. Sitten mietimme vähän pitemmälle ja tulimme siihen tulokseen, että voitaisiin tehdä tästä pääkirjoitus ja linjaus, Jokinen kertoo.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vt. vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten kertoo, että Ylellä Aamulehden linjauksesta keskustellaan jo alkavan viikon kokouksessa.

Af Björkesten huomauttaa, että neutraalimpaan kielenkäyttöön siirtyminen on joidenkin nimikkeiden kohdalla helpompaa.

–  Toimittajan on helppo jo nyt valita neutraali ilmaisu, jos sellainen on olemassa, esimerkiksi puhua toimittajasta eikä lehtimiehestä.

Af Björkestenin mukaan nähtäväksi jää, missä järjestyksessä asiassa edetään: muuttuuko ensin kielenkäyttö vai lainsäädännön termit, kuten perustuslakiin kirjattu nimike puhemies.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola on sitä mieltä, että jos vain Aamulehti ottaa käyttöön uuden linjauksen, se kuolee aikanaan itsestään. Muiden medioiden tuki siis sanelee linjauksen leviämisen laajemmalle maan mediaan.

–  Samasta teemasta on puhuttu yhteiskunnassa 20–30 vuotta, Mervola muistuttaa.

Puhemieheksi kutsuttua naista oma nimike ei häiritse

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) kommentoi nimikelinjausta sunnuntaina Demokraatille sanomalla, että hän suhtautuu asiaan avoimin mielin.

–  Minua ei häiritse se, että minua kutsutaan eduskunnan puhemieheksi, mutta olen nuoremman sukupolven edustaja ja arvostan sitä, että kieli muuttuu ja mukautuu.

Lohela muistutti, että toisaalta "eduskunnan puhemies" on ymmärrettävissä nimenomaan eduskunnan instituutioon kuuluvana.

Juttuun lisätty kommenttifakta 17.9. klo 18.21.

Juttu päivitetty kauttaaltaan 17.9. klo 19.20.