Jatkuvat uudistukset lukio-opinnoissa kuormittavat opiskelijoita: ”Pitäisi arvostaa enemmän sitä, että yrittää parhaansa”

Koulupsykologi muistuttaa, että kaikkeen ei voi panostaa täysillä, ja itselleen on siksi oltava armollinen.

Aino Rouhiainen
Arttu Mikkola ja Elina Viinikka kokevat, että koulun paineet syntyvät muun muassa siitä ajatuksesta, että pitäisi pärjätä keskivertoa paremmin.

Arttu Mikkola ja Elina Viinikka kokevat, että koulun paineet syntyvät muun muassa siitä ajatuksesta, että pitäisi pärjätä keskivertoa paremmin.

Aino Rouhiainen

Alituiseen vaihtuva opetussuunnitelma, uudistuneet ylioppilaskirjoitukset sekä uudistuneet hakukriteerit jatko-opintoihin kuormittavat lukio-opiskelijoita. Painoarvo siirtyy yhä enemmän arvosanoihin ja ylioppilastodistukseen. Miten tämä kaikki vaikuttaa opiskelijoiden jaksamiseen?

Rovaniemen Lyseonpuiston lukiossa toista vuotta opiskelevalle 17-vuotiaalle Arttu Mikkolalle koulu on tällä hetkellä ainoa stressin aihe.

– Lukioon tullessa minulla ei ollut erityisesti paineita opiskelusta ja hyvien arvosanojen kalastelusta. Myöhemmin, kun työtaakka kasvoi, minulle valkeni, kuinka paljon meiltä lukiolaisilta odotetaan, ja tunsin stressitasoni nousevan viikko viikolta, Mikkola sanoo.

Hänen mielestään opiskelijoita kuormittaa erityisesti opiskelumateriaalin sähköistyminen.

– Nykynuorilta odotetaan lähes täydellistä sähköisen materiaalin tuntemusta sekä sen sujuvaa käyttöä niin arkipäiväisessä opiskelussa kuin ylioppilaskirjoituksissakin.

18-vuotias Elina Viinikka Lyseonpuiston lukiosta aikoo käydä lukion nopeutetulla tahdilla kahteen ja puoleen vuoteen. Hän ei silti koe koulun aiheuttavan ylitsepääsemätöntä painetta tai stressiä.

– Olen huomannut koulun kuormittavan mieltä monellakin tapaa, mutta itse olen onnistunut pitämään stressin aisoissa. Näin ollen olen pystynyt välttämään liiallisesta uupumisesta johtuvat vakavammat ongelmat, Viinikka sanoo.

Koulun kuormittavuus ja opiskelijoiden paineet saavat useimmiten alkunsa ajatuksesta, jonka mukaan kaikkien tulisi suoriutua keskivertoa paremmin ja tähdätä opiskeluissaan korkealle.

– Hyvien arvosanojen painottaminen läpi koko lukion saa opiskelijan uskomaan sen olevan ainut tie päästä kiinni korkeakouluopiskeluihin, Mikkola sanoo.

Myös ylioppilaskirjoitukset asettavat molempien mielestä lisää paineita.

– Loppupeleissä lukion kurssit valmentavat meitä ylioppilaskirjoituksiin ja niissä menestymiseen. Siksi tuntuu, että niistä tehdään suurin numero ajatellen menestymistä tulevaisuudessa, he sanovat.

– Mielestäni oppilaille tulisi antaa enemmän vastuuta ja arvostaa enemmän sitä, että yrittää parhaansa, Viinikka toteaa.

Koulun lisäksi paineita syntyy esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Rovaniemen koulupsykologi Tuomas Kolehmainen uskoo, että koulupaineiden ohella paineita ja ahdistusta voi luoda liiallinen itsensä vertaaminen muihin ihmisiin.

– Itsensä vertaaminen muihin on hyvin luonnollista meille ihmisille, mutta ongelmia yleensä syntyy, jos unohtaa vertaamisen jälkeen keskittyä taas omaan tekemiseen ja itselle tärkeisiin asioihin.

Paineet ja ahdistus syntyvät, kun nuori kokee onnistumisen mahdottomaksi tai jos onnistumiseen ei voi itse vaikuttaa.

– Kun ensin miettii mihin voi itse vaikuttaa ja kirjaa sitten ylös tehtävät sekä miettii niiden tärkeysjärjestyksen, kaaosmainen ”pitäisi tehdä sitä ja tätä” muuttuu paremmin hahmotettavaksi ja kokemus tilanteen hallinnasta lisääntyy, Kolehmainen neuvoo.

Jatkuvaa painetta kannattaa pyrkiä lieventämään aikataulutuksella ja isojen tavoitteiden pilkkomisella pienempiin.

– Pienin tavoite voi olla jotain, jonka voi tehdä jo tänään. Asioiden ripotteleminen monelle eri päivälle jättää aikaa myös muille mielipuuhille, Kolehmainen sanoo.

Loppupeleissä kaikkeen ei voi kuitenkaan panostaa yhtä aikaa täysillä, jotta jaksaminen riittää.

– Itselleen tulee antaa sopivasti armoa ja luottaa siihen, että kun tekee parhaansa, niin se riittää.

Kommentti: Lisää ennaltaehkäisyä kouluarkeen

Nuorille tarjotaan apua koulussa kuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan avustuksella, mutta kuinka kouluterveydenhuolto pystyisi auttamaan opiskelijaa säännöllisessä stressinhallinnassa?

Jossain vaiheessa melkein jokainen opiskelija tuntee tarvitsevansa apua arjessaan. Sitä luulee pärjäävänsä ajatustensa kanssa ilman, että ne käyvät ylitsepääsemättömiksi. Ajattelin itsekin pitkään, että jollakin on kuitenkin suurimpia huolenaiheita kuin minulla. Lopulta oli vain myönnettävä itselleen, että olisiko aika jakaa ajatuksiaan jollekin ammattilaiselle.

Koin, että saamani apu oli tarpeellista. Se auttoi viemään ajatuksia eteenpäin ja keskittymään olennaiseen. Ajatusten läpikäyminen ammattilaisen kanssa tulisi olla säännöllistä, jotta mieli pysyisi virkeänä. Uskon sen kuitenkin olevan monelle nuorelle suuri kompastuskivi, sillä monelle on hyvin epäselvää, mistä apua saa ja kuka sitä voi hakea.

Uskon, että tällainen voitaisiin välttää säännöllisemmillä keskusteluhetkillä kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa, jotta nuorelle osattaisiin määrätä muun muassa ylimääräisiä käyntejä koulupsykologille.

Jokaiselle lukiolaiselle tehdään terveystarkastus lukion ensimmäisellä luokalla, jossa kartoitetaan nuoren terveydentilan lisäksi omaa jaksamista ja hyvinvointia. Jatkamalla tällaista ennaltaehkäisyä pystyttäisiin puuttumaan ajoissa nuoren mielenterveyden ongelmiin jo lukion ensimmäisistä vuosista jatkaen niin pitkään kuin oppilas näkee tarpeelliseksi.

Aino Rouhiainen

Näin haet apua

Nuorille löytyy paljon erilaisia kanavia, mistä voi hakea apua niin akuuttiin kuin pitkäaikaisempaankin pulmaan.

Lapissa kunnilla on omat väylänsä, josta apua voi hakea.

Osa avusta on suunnattu suoraan joko tytöille tai pojille.

Esimerkkejä auttavista tahoista

Etsivä nuorisotyö tukee ja auttaa nuoria kiperissä tilanteissa nuorisotyön ohella.

MLL:n auttava puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä, ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20, numerosta 116 111

Sekasin chat on tarkoitettu avoimeen keskusteluun anonyymisti verkossa. Auki ma–pe klo 7–24 ja la–su klo 15–24.

Akuutissa tilanteessa apua voi hakea esimerkiksi erilaisista kriisikeskuksista, suoraan hätänumerosta 112 tai sosiaali- ja psykiatrian päivystyksen numeroista.

Esimerkiksi mielenterveys.fi-sivustolla on listattuna kunnittain eri osa-alueiden mukaan palvelut ja paikat, josta apua voi hakea.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös