Uusi Rovaniemi

Vuosisadan tarinat: Kansankynttilä piti villitkin pojat kurissa

Juttusarjan kolmannessa osassa kerrotaan rovaniemeläisen opettajatar Eevi Kutilan elämästä

Jukka Suvilehto/Lapin maakuntamu
Vuosisadan tarinat: Kansankynttilä piti villitkin pojat kurissa

Läheisiä ystäviä. Eevi Kutilan kuvakokoelmat sisältävät pääosin kuvia 1920–1930-luvuilta. Mukana on paljon valokuvaajien Lyyli ja Hanna Auttin kuvia.

Suvi Harju, Hanna Kyläniemi

Lapin maakuntamuseon kokoelmissa on yksi erityinen kokonaisuus rovaniemeläisen opettajattaren elämää. Eevi Kutila oli elänyt itsellisen naisen elämää, ja hänen kuoltuaan perikunta osaksi myi ja osaksi lahjoitti Kutilan jäämistöä museoon vuosina 1985 ja 1986.

Kokoelma sisältää huikeat 1 800 esinettä ja laajasti kirjoja, arkistoaineistoa ja valokuvia yli 1 000 kappaletta. Kokoelman merkitys on sen laajuudessa. Erityisesti monenlaisia arkisia käyttötavaroita, muun muassa Eevin keittiön välineistöä 1950‒1970-luvuilta, on runsaasti.

Kokoelmasta muodostuu hyvä ja kiinnostava kuva rovaniemeläisen naisen elämästä ja siihen liittyvistä pienistäkin tavaroista – sellaisesta tavallisesta arkiromppeesta, jota museon kokoelmissa muuten on hyvin vähän, koska sitä ei yleensä hoksata museoon luovuttaa. Arkitavaraa ei useinkaan mielletä museoesineeksi kuin vasta pitkän ajan kuluttua.

Mutta kuka oli Eevi Kutila? Muistaako hänet vielä joku? Eevi Sofia Kutila syntyi Rovaniemellä kauppiasperheeseen vuonna 1898.

Hänen isänsä Johan Kutila (1857–1907) oli syntynyt Raahessa ja muuttanut Rovaniemelle kauppa-apulaiseksi. Johan avioitui vuonna 1887 rovaniemeläisen Johanna Sofia Löfgrenin (1864–1942) kanssa, jonka isä taas oli Rovaniemelle vuonna 1840 muuttanut seppä, ja joka myöhemmin perusti useita eri yrityksiä ja myös kauppaliikkeen vuonna 1877 Saarenkylään. Johan Kutila eteni apulaisesta kauppiaaksi, ja hänen ja Sofian, kuten Eevi Kutilan äitiä kutsuttiin, perheeseen syntyi kaikkiaan kahdeksan lasta.

Eevi Kutila kuului nuorten neitojen ryhmään, jossa oli kauppiaiden, pankkiirien, pappien ja opettajien lapsia. He viettivät Rovaniemellä vilkasta yhdistys- ja seuraelämää.

Kutilan valokuvista näkee, kuinka läheisiä ystävät olivat toisilleen. Yhdessä kuvassa he nauravat uimapuvuissaan rantahietikolla, toisessa valokuvassa he ovat kietoneet leikkisästi helminauhat toistensa kauloille. Kaksi kuudesta Kutilan valokuva-albumista kertoo ystävyksien ulkomaanmatkasta Wieniin, Venetsiaan ja Roomaan 1920-luvulla.

Kutila osallistui sisällissotaan valkoisten puolella ja oli perustamassa myös Rovaniemen Lotta Svärd -yhdistystä vuonna 1920. Valokuvien perusteella hän toimi aktiivisesti suojeluskunnan järjestämissä tapahtumissa.

Kauppiasperheen tytär. Eevi Kutila syntyi Rovaniemellä 1898.

Kauppiasperheen tytär. Eevi Kutila syntyi Rovaniemellä 1898.

Eevi Kutila kävi ystävättäriensä tavoin Rovaniemen yhteiskoulua ja pääsi myöhemmin ylioppilaaksi. Hän opiskeli Sortavalan seminaarissa 1921–1922 hospitanttina, eli hänet oli Kouluhallitus kutsunut ylioppilaspohjalta oppilaaksi opettajankoulutusseminaariin.

Tämän jälkeen Kutila palasi Rovaniemelle ja opettajaksi ensin Ylikylän ylempään kansakouluun ja sieltä vastaperustettuun Niskanperän kouluun syksyllä 1927.

Kutila asui, kuten tuolloin oli tavallista, koulurakennuksessa olevassa opettajan asunnossa. Hänen kerrotaan olleen tunnollinen opettaja, oikea vanhanajan kansankynttilä, joka piti villitkin pojat kurissa. Kutila oli opettajana Niskanperällä aina eläkkeelle jäämiseensä saakka 1964. Hän kuoli Rovaniemellä vuonna 1985.

Jos sinulla on muistoja opettaja Eevi Kutilasta, ota yhteyttä museoon Hanna Kyläniemeen 040 728 3362 tai hanna.kylaniemi@rovaniemi.fi.

Juttusarjassa Lapin maakuntamuseon työntekijät avaavat näkökulmia 100 esinettä, 100 kuvaa -näyttelyyn, joka kertoo museon kokoelmien kautta Rovaniemen historiasta Suomen itsenäisyyden aikana.

100 esinettä, 100 kuvaa

Lapin maakuntamuseon juhlanäyttely, joka on koottu museon omista kokoelmista.

Kertoo Rovaniemen ja rovaniemeläisten historiasta Suomen itsenäisyyden aikana.

Yleisöopastukset torstaisin 4.5., 1.6. ja 6.7. klo 16 sekä päivittäin ti 16.5. – su 21.5. klo 16.

Opastus kestää 30 minuuttia. Sisältyy pääsylipun hintaan.

Näyttely on osa Suomi100-ohjelmaa.

Esillä 14.1.2018 saakka Lapin maakuntamuseossa Arktikumissa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös