Uusi Rovaniemi

"Valtava kiitollisuuden tunne on päällimmäisenä" – Kunnioitus itsenäisyyden puolustajia kohtaan toi rovaniemeläiset seppeletalkoisiin

Talkoiden suosio yllätti järjestäjät. Sankarivainajien haudoille tehtiin havuseppeleitä reilusti yli tarpeen.

Anssi Jokiranta
"Valtava kiitollisuuden tunne on päällimmäisenä" – Kunnioitus itsenäisyyden puolustajia kohtaan toi rovaniemeläiset seppeletalkoisiin

Yhdessä. Arja Martikainen osallistui seppeletalkoisiin miehensä Seppo Martikaisen kanssa.

Anne Torvinen

Rovaniemellä järjestettyjen seppeletalkoiden suosio yllätti järjestäjät täysin. Tavoitteena oli saada tehtyä vähintään 609 havuseppelettä laskettavaksi sankarivainajien haudoille itsenäisyyspäivän aattona. Seppeleitä tehtiin reilusti yli tarpeen, 720 kappaletta. Kaikkiaan talkoisiin osallistui noin 300 ihmistä.

"Jo ensimmäisten talkoiden suosio yllätti, väkeä oli niin paljon, että aivan häkeltyi. Ensimmäisen kokoontumisen jälkeen seppeleitä oli valmiina jo 215 kappaletta. Sama toistui kerrasta toiseen", Rovaniemen seppeletalkoot käynnistänyt Leena Ilvesluoto kertoo.

"Moni koki seppeleen sitomisen arvokkaaksi tavaksi osoittaa kiitollisuutta ja isänmaallisuutta. Itsekin yllätyin kuinka hyvä mieli seppeleen sitomisesta tuli."

Anssi Jokiranta
Jokaiselle sankarivainajalle. Seppeleet lasketaan Rovaniemen sankarihautausmaan 609 vainajan haudalle tiistaina 5. joulukuuta noin kello 18.30.

Jokaiselle sankarivainajalle. Seppeleet lasketaan Rovaniemen sankarihautausmaan 609 vainajan haudalle tiistaina 5. joulukuuta noin kello 18.30.

Julkisia, kaikille avoimia talkoita järjestettiin neljä kertaa. Sen lisäksi ihmiset järjestivät kotitalkoita, ja esimerkiksi Vanttausjärvellä kahdeksan ihmisen porukka teki 58 seppelettä.

Mukana talkoissa oli yksittäisten kaupunkilaisten ja perheiden lisäksi myös ryhmiä: partiolaisia, kätilöyhdistyksen jäseniä, Lapin keskussairaalan henkilökuntaa, Rantavitikan koulun opettajia, Petronellat sekä Validian henkilökuntaa ja asiakkaita.

"Moni koki seppeleen sitomisen arvokkaaksi tavaksi osoittaa kiitollisuutta ja isänmaallisuutta. Itsekin yllätyin kuinka hyvä mieli seppeleen sitomisesta tuli", Leena Ilvesluoto kertoo.

Talkoolaiset olivat innostuneita ja motivoituneita, monella on henkilökohtaisia siteitä sankarivainajiin.

”Talkoissa oli huikea yhteishenki, havuja kerättiin metsästä ja pihoilta, seppeleitä sidottiin innolla ja talkoiden jälkeen siivouskin sujui mutkattomasti.”

Anssi Jokiranta
Koko perheen voimin. Meeri Tengström ja Tuomas Väänänen ottivat mukaan seppeletalkoisiin kahden kuukauden ikäisen tyttärensä Meten.

Koko perheen voimin. Meeri Tengström ja Tuomas Väänänen ottivat mukaan seppeletalkoisiin kahden kuukauden ikäisen tyttärensä Meten.

Anssi Jokiranta
Konkreettisia tekoja. Tanja Pantsar kertoo, että heidän perheensä periaatteena on osallistua hyväntekeväisyyteen itse tekemällä, ei rahaa antamalla. Mukana seppeletalkoissa olivat myös lapset Eini ja Saku Collin.

Konkreettisia tekoja. Tanja Pantsar kertoo, että heidän perheensä periaatteena on osallistua hyväntekeväisyyteen itse tekemällä, ei rahaa antamalla. Mukana seppeletalkoissa olivat myös lapset Eini ja Saku Collin.

"Valtava kiitollisuuden tunne on päällimmäisenä. Emme olisi uskoneet, että urakka on niin pian ohi ja että niin moni tulee sitomaan seppeleen", Leena Ilvesluoto kertoo.

Tyttärensä, kukkakauppayrittäjä Anni Ilvesluodon kanssa talkoita organisoinut Leena Ilvesluoto kiittelee myös yhteistyötahoja, jotka lähtivät pyyteettömästi mukaan. Kaupunki tarjosi tilat talkoille ja 4H sekä 4H:n nuoret yrittäjät keittivät kahvit Tiroli-salin talkoisiin. Puolustusvoimat puolestaan antoi säilytyskontin seppeleille ja varusmiehiä seppeleenlaskuun.

"Ei voi kuin ihmetellä ihmisten osallistumis- ja auttamishalua. Tästä jäi todella hyvä mieli", Leena Ilvesluoto sanoo.

Seppeleet lasketaan sankarivainajien haudoille tiistaina 5. joulukuuta noin kello 18.30 partiokirkon jälkeen. Koska seppeleitä tehtiin reilusti enemmän kuin tarvitaan, voivat perhehautoihin haudattujen sankarivainajien omaiset ja haudattujen sotaveteraanien omaiset viedä loput seppeleet heidän haudoille.

Seppeletalkoot

Valtakunnallinen tempaus, jossa eri paikkakunnilla talkoiltiin havuseppeleitä sankarivainajien haudoille.

Rovaniemen talkoot käynnisti Leena Ilvesluoto yhdessä tyttärensä Anni Ilvesluodon kanssa. Talkoita hallinnoi Lapin sotaveteraanipiiri ry.

Yleiset talkoot järjestettiin neljä kertaa. Lisäksi järjestettiin yksityisiä talkoita.

Sankarivainajien hautausmaalla pääkirkon vieressä on 609 vainajan haudat. Jokaiselle niistä lasketaan havuseppele ti 5.12. n. klo 18.30.

Sankarivainaja on sotatoimissa surmansa saanut omiin joukkoihin kuulunut henkilö.

Arja Martikainen: "Toivottavasti jälkipolvet saavat elää yhtä turvallisessa maassa kuin me nyt"

Eläkkeellä oleva työterveyshoitaja Arja Martikainen istuu pääkirjaston alakerran kokoushuoneessa ja asettelee pieniä havunoksia seppelerunkoon. Punominen pistelee hanskojenkin läpi, mutta nainen hymyilee leveästi.

"Kivaahan tämä on, kun kaikilla on sama motiivi", Martikainen toteaa.

"Olen elänyt sodanjälkeisen ajan. Isäni oli sotaveteraani, haavoittui kahdesti ja kantoi sirpaleita läpi elämänsä. Suvussamme on myös yksi kaatunut. Kunnioitan suuresti sodassa olleita, niissä oloissa eläneitä ja kuolleita."

Martikainen osallistui kaikkiin julkisiin seppeletalkoisiin. Hän valmistautui niihin katsomalla netistä punontaohjeita.

"Tavoitteenani oli tehdä kymmenen seppelettä, mutta saa nähdä kuinka käy: tämä nyt työn alla oleva on seitsemäs", Martikainen miettii.

Apuna hänellä on miehensä Seppo Martikainen, joka katkoo vieressä oksia minkä ehtii.

"On tämän puolesta kannattanut taistella", Seppo Martikainen toteaa.

Itsenäisyys merkitsee Martikaisille hyvin paljon. He arvostavat sitä suuresti.

"Meillä on hyvä ja turvallinen maa. Toivottavasti jälkipolvet saavat elää yhtä turvallisessa maassa kuin me nyt. Kun ajattelee historiaa, niin sata vuotta on lyhyt aika. Isovanhempani elivät aikaa, jolloin Suomi ei vielä ollut itsenäinen", Arja Martikainen miettii seppelettä punoessaan.

"Vaikka nyt vietetään erityistä juhlavuotta, minusta on aivan yhtä juhlallista viettää itsenäisyyspäivää joka kerta, olipa se sitten 99. tai sadas."

Martikaiset aikovat mennä tiistai-iltana seuraamaan seppeleiden laskua.

"Samalla käyn vanhempieni haudalla. Kotona laitamme ikkunaan kaksi kynttilää ja poltamme niitä kaksi tuntia, perinteitä kunnioittaen."

Tuomas Väänänen: "On jatkossakin pidettävä mielessä, että millainen hinta maksettiin"

Mette Tengström lienee nuorin seppeletalkoisiin osallistunut kaupunkilainen. Äitinsä Meeri Tengströmin ja isänsä Tuomas Väänäsen mukana talkoisiin tullut kahden kuukauden ikäinen tyttövauva nukkuu tyytyväisen oloisena turvakaukalossaan.

"Mette on mukana talkoiden virallisena valvojana", Tuomas Väänänen nauraa.

Perhe innostui lähtemään mukaan hienoon tempaukseen huomattuaan jutun Uudessa Rovaniemessä.

"On mukava tulla tekemään itse jotakin hyvän asian eteen", alkujaan kustavilainen Meeri Tengström sanoo.

"Meillä ei ole sodassa kaatuneita suvussa, mutta mummon ja ukin vanhemmat palvelivat sodassa", jatkaa puoliso vieressä.

Joensuusta kotoisin oleva Väänänen työskentelee ilmatorjuntapatterissa luutnanttina. Hän ymmärtää hyvin sen, ettei itsenäisyys tullut ilmaiseksi.

"Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Se on jatkossakin pidettävä mielessä, että millainen hinta siitä maksettiin."

"On tosi tärkeää suomalaiselle identiteetille, että saamme elää itsenäisessä valtiossa. Saamme puhua omaa kieltä ja meillä on omat päättäjät päättämässä meidän asioista", Väänänen pohtii Mette-tytär sylissään.

Tuomas Väänänen osallistuu työnsä puolesta Sodankylän jääkäriprikaatin itsenäisyyspäivän paraatiin. Illan hän viettää perheensä kanssa kotona.

"Meillä on hankittuna hienot Suomi 100 -kynttilät, jotka sytytämme itsenäisyyttä juhlistamaan", Kustavista kotoisin oleva Meeri Tengström kertoo.

Tanja Pantsar: "Toivon, ettei Suomi koskaan enää joudu sotatilanteeseen"

Tanja Pantsaria, 32, voi hyvällä syyllä sanoa hyväntekeväisyystalkoiden superaktiiviksi. Rovaniemen seppeletalkoiden lisäksi hän on tänä vuonna osallistunut myös kutonut sukkia sekä Villasukat veteraaneille -tempaukseen että tänä vuonna syntyneille vauvoille.

"Meidän perheellämme on periaate, että emme anna rahaa keräyksiin, mutta osallistumme sellaisiin juttuihin, joissa tehdään konkreettisia tekoja toisten hyväksi. Niistä tulee hyvä mieli", Pantsar kertoo.

Pantsarin mukana Rovaniemen neljänsissä seppeletalkoissa on hänen tyttärensä Eini Collin, 5, sekä poikansa Saku Collin, 7.

"Irrottelen oksia, joita äiti sitoo seppeleeksi. ihan kivaa tämä on, vaikka neulaset kyllä pistelevät hieman", Eini Collin sanoo.

Tanja Pantsar työskentelee puvustajana ja pukusuunnittelijana. Hän oli mukana ompelemassa asuja uuteen Tuntematon sotilas -elokuvaan.

"Osaan arvostaa sitä, mitä sodassa olleet ovat tehneet meidän hyväksemme. Sota-aika on ollut hirveän rankkaa, ja kyllä nykyihmiset pääsevät helpolla, vaikka meillä onkin omat haasteemme."

"Itsenäisyys on tärkeä asia minulle ja perheelleni. Olemme isänmaallisia ihmisiä", Pantsar sanoo.

"Sitä vain toivon, ettei Suomi koskaan enää joudu sotatilanteeseen."

Pantsarin perheessä itsenäisyyspäivää aiotaan viettää sinivalkoisten kynttilöiden loisteessa hieman juhlavampaa ruokaa syöden.

"Ja tietenkin puhumme isovanhemmista, jotka olivat sotaveteraaneja. Heitä muistellaan ja ollaan yhdessä."


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös