Uusi Rovaniemi

Toimittajalta: MPK-selvitys synnytti epäluottamusta

Jussi Leinonen

Leena Talvensaari

Perusturvan toimiala tilasi viime kesänä selvityksen Rovaniemen matkapalvelukeskuksen (MPK) ongelmista. Nyt selvitys on valmistunut ja sitä aletaan käsitellä perusturvalautakunnassa.

Perusturvan laatiman tiedotteen mukaan MPK:ssa ei ole jääty vain odottelemaan selvityksen valmistumista, vaan toimintaa on vuoden aikana kehitetty yhteensä 59 toimenpiteellä. Ne ovat selvästi parantaneet MPK:n toimintavarmuutta viime kesään verrattuna, tiedotteessa sanotaan.

Sitä ei vielä tiedetä, mitä mieltä kuljetuspalveluiden käyttäjät ovat MPK:n toiminnasta. Perusturvan tilaamaan selvitykseen ei sen laajuudesta huolimatta sisältynyt minkäänlaista asiakaskyselyä. Kyselyä ollaan tekemässä vasta nyt, kun selvitys on jo valmistunut.

Jos selvitys onkin auttanut kehittämään MPK:n toimintaa, se on samalla vienyt asioita huonompaan suuntaan. Selvityksen myötä sekä vammaisneuvoston että vanhusneuvoston johto vaikuttavat menettäneen luottamuksensa siihen, että neuvostoja tai MPK:n asiakkaita haluttaisiin aidosti kuulla ja osallistaa kuljetuspalveluita koskevissa asioissa.

Kuten tässä jutussa kerrotaan, neuvostojen puheenjohtajat ovat kokeneet kuulemisen täysin näennäiseksi ja koko selvitysprosessin hyvin turhauttavaksi. Yleisötilaisuuksia, joissa keskustelua ohjaillaan ja jopa estetään, ei voi puheenjohtajien mielestä pitää kuulemisena.

MPK:n järjestämät kuljetuspalvelut ovat lakisääteisiä ja niiden taustalla on ajatus tasavertaisuudesta. Kuljetuspalveluilla yhteiskunta haluaa turvata sen, että myös vammaiset henkilöt voivat opiskella, käydä töissä, harrastaa ja hoitaa asioitaan kuten muutkin.

Lakisääteisiä ovat myös vammais- ja vanhusneuvostot. Niiden kautta pyritään varmistamaan, että vammaisten ja vanhusten ääni kuuluu kuntien päätöksenteossa.

Neuvostojen pitäisi siis päästä vaikuttamaan vanhuksia ja vammaisia koskeviin asioihin. Se ei tietenkään tarkoita, että asioista pitäisi päättää juuri niin kuin neuvostot haluavat. Kuulemisesta pitäisi kuitenkin jäädä sellainen tunne, että on saanut vapaasti sanoa kaiken sanottavansa ja että sanotulla on jotakin merkitystä päätöksenteon suhteen.

On hyvin vakava viesti, jos Rovaniemellä koetaan, että neuvostojen kuuleminen on kaupungin virkamiehille vain ikävä velvollisuus. MPK-selvityksen suhteen tilanne tuntuu suorastaan riitaisalta ja tulehtuneelta.

Perusturvalautakunnan täytyy nyt selvittää, mikä yhteistyössä kiikastaa ja miten löydetään aito keskusteluyhteys. Enää ei ole kysymys vain kuljetuspalveluista, vaan myös siitä, miten Rovaniemen kaupunki toteuttaa demokratiaa ja erityisryhmien kuulemista.

Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.

Kommentit (4)

  • Ei uutta

    Emmekö jo oppineet mennen neljän vuoden hallituskauden aikana, että Suomessa ei ole sairautta eikä siis avuntarvetta. On vaan joukko tahallaan itseään passattavaa porukkaa. Keskustapolitiikka ei tunne käsitettä jossa avun saaminen kuuluisi jollekin.

  • Ihmettelevä

    Rovaniemellä virkamiesten asenne eri toimialoilla tuntuu olevan se, että kuulemiset järjestetään pakosta. Niissä sitten venkoillaan ja johdatellaan, jopa estetään keskustelua. Olin eräässä tilaisuudessa, jossa virkamies tokaisi sivussa palautteiden kohtalosta niiden päätyvän nuotioon.

    Asenne on yleensäkin täysin vääristynyt. Virkamiesten tulisi edesauttaa asioiden etenemistä, ei keksiä syitä, millä jokin hanke estetään. He ovat meillä töissä. Vai nostavatko vain palkkaa?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös