Uusi Rovaniemi

Toimittajalta: Eurooppa on käytännössä lähempänä, mutta päätöksenteko kaukana – Miksi eurovaaleissa kannattaa äänestää?

Anna-Reetta Kytölahti

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, olin reilun vuoden ikäinen. Ei siis ihme, että eurooppalaisuus on varsin luonteva osa identiteettiäni. Enkä ole ainoa, sillä vuoden 2018 Nuorisobarometrin mukaan peräti 87 prosenttia suomalaisista 18–29-vuotiaista kokee identifioituvansa ainakin jonkin verran eurooppalaiseksi.

Tästä huolimatta monikaan nuori ei ole kiinnostunut vaikuttamaan kotimantereensa päätöksentekoon. Europarlamenttivaaleissa suomalaisnuorten äänestysinnokkuus on perinteisesti jäänyt reilusti valtakunnallista vaisummaksi. Edellisissä vaaleissa vuonna 2014 ainoastaan yksi kymmenestä alle 25-vuotiaasta suomalaisesta käytti äänioikeuttaan.

Vaikka koko maan reilun 39 prosentin äänestysosuudessa ei siinäkään ole kehumista, on nuorten äänestysaktiivisuus melkoinen pohjakosketus.

Mistä kiinnostuksen puute vaaleja kohtaan voisi johtua?

Tämän hetken alle 25-vuotiaista suurin osa on syntynyt Suomeen, joka on jo ollut osa Euroopan unionia. Unionin vaikutus suomalaiseen lainsäädäntöön ja kulttuuriin on siis aina ollut osa näiden nuorten arkipäivää.

Viimeisimmässä nuorisobarometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa nuorten matkustushistoriaa, ja ainoastaan kolme prosenttia vastasi, ettei ole kertaakaan käynyt ulkomailla. Suurin osa kertoi käyneensä ainakin 5–10 eri maassa.

Me nuoret olemmekin tottuneet siihen, että EU:n myötä liikkuminen ympäri Eurooppaa on helppoa, oli kyse sitten lomailusta tai vaikkapa vaihto-opiskelusta.

Matkustamisen helpotuttua maailma on muuttunut pienemmäksi. Silti, vaikka liikkuminen maasta toiseen onkin aiempaa vaivattomampaa, ei se tuo EU:n päätöksentekoa yhtään lähemmäksi.

Viime vaalien jälkeen on tapahtunut isoja, koko Eurooppaa ravistelleita asioita, kuten vuoden 2015 pakolaiskriisi ja IPCC:n viimesyksyisen ilmastoraportin julkistus.

Molemmat ovat asioita, joihin Euroopan parlamentilla on vaikutusvaltaa. Se päättää muun muassa, miten turvapaikkapolitiikkaa hoidetaan ja kuinka ilmastonmuutosta torjutaan.

Parlamentissa on viime vuosina päätetty myös monista suomalaistenkin arkipäivään vaikuttavista asioista, esimerkiksi monien kertakäyttöisten muovituotteiden, kuten pillien, kieltämisestä ja hintakatosta EU:n sisäisille puheluille.

Teknisesti ottaen yhdellä äänellä on myös eurovaaleissa suurempi merkitys kuin vaikkapa viime eduskuntavaaleissa, joissa äänestysprosentti oli 72 prosenttia.

Olisiko siinä riittävästi syitä suunnata vaaliuurnille? Ennakkoäänestyskin alkaa sopivasti tänään.

Kirjoittaja on Uuden Rovaniemen ja Lapin Kansan toimittaja.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös