Uusi Rovaniemi

Suomen ainoa metsästyshaukka Lotta asuu Rovaniemellä – kosii omistajaansa keväisin: "Se kai luulee olevansa osittain ihminen"

Luottavainen Lotta opetti isäntänsä Markku Kallisen ihastumaan haittaeläiminä pidettyihin haukkoihin.

Pekka Aho
Markku Kallisen mukaan tärkeintä metsästyshaukan kouluttamisessa on molemminpuolinen luottamus.

Markku Kallisen mukaan tärkeintä metsästyshaukan kouluttamisessa on molemminpuolinen luottamus. "Lintua ei voi pakottaa mihinkään."

Anni Happonen

Kanahaukka Lotta kököttää Markku Kallisen käsivarrella. Se puristaa kynsillään tiukasti kiinni nahkahansikkaasta ja pälyilee ympäristöään.

– Tässä on pakko olla hanska välissä, muuten Lotan tuuman mittaiset kynnet uppoaisivat kämmenestä läpi. Sen puristusvoima on käsittämätön, Kallinen kertoo.

Lotta luottaa isäntäänsä ja antaa Kallisen silitellä harmaankirjavaa päätään ja siipiään. Haukan punaisten silmien katse on hurja, mutta Kallinen kehuu Lottaa lempeäksi.

– Joskus voi olla, ettei haukka koskaan hyväksy tiettyä ihmistä. Saan olla onnellinen, kun olen saanut sen luottamuksen puolelleni, Kallinen hymyilee.

Korkalovaarassa asuva Lotta-haukka on Suomen ainoa metsästyshaukka. Sillä on tällä hetkellä meneillään jokasyksyinen lentoharjoittelu ennen metsästyskauden aloittamista.

– Lotalla alkaa pian olla sulkasato ohi ja pääsemme metsälle. Nyt olemme tehneet lentoharjoituksia ja pyrähdyksiä lihanpalan avulla. Lotta on onnellinen, kun se pääsee toteuttamaan luontaisia tarpeitaan, eli lentämään ja saalistamaan, Markku Kallinen kertoo.

Lentoharjoitusten lisäksi Kallinen lenkittää haukkaa päivittäin hansikkaalla, vähän niin kuin koiria on tapana ulkoiluttaa.

– Vastaantulijoiden ilmeet lenkkipoluilla ovat kyllä näkemisen arvoiset, Kallinen nauraa.

Lihapalojen syöttämisen kanssa täytyy olla tarkka, koska Lotta on tällä hetkellä dieetillä. Sen täytyy pudottaa painoaan päästäkseen metsästyskuntoon.

– Kanahaukka ei koskaan tapa turhaan, vaan ainoastaan syödäkseen. Liian kylläinen kanahaukka vain istuu orrella, eikä sitä kiinnosta metsästää. Linnun lentopaino pitää saada keveämmäksi, jotta sen metsästysvietti herää, Kallinen kertoo.

Pekka Aho

Tarkkakatseinen Lotta-haukka on metsän nopein lentäjä. ”Sitä ei pääse mikään karkuun”, Markku Kallinen kertoo.

Koko ikänsä metsällä käynyt Markku Kallinen kiinnostui haukkametsästyksestä jo lapsena luettuaan, että Suomi on aikoinaan maksanut Ruotsin kuninkaalle veroja koulutettuina metsästyshaukkoina.

– Haukkametsästys on kehitetty yli 4000 vuotta sitten, ja sen todettiin olevan tehokkaampaa kuin jousipyssyillä metsästäminen. Ajattelin, että tuommoinen taito olisi mahtavaa osata.

Laji säilyi monta vuotta Kallisen haaveena, kunnes hänelle tarjoutui mahdollisuus päästä tsekkiläisen metsästäjän mukaan haukkametsälle.

– Se oli ensikohtaamiseni metsästyshaukkojen ja -kotkien kanssa. Metsästäjien ja lintujen yhteistyö teki todella suuren vaikutuksen.

Sittemmin Kallinen opiskeli haukkametsästystä Englannissa, ja pääsi jopa Arabiemiirikuntien sheikin haukkametsästysklubin mukaan aavikolle.

– Että semmoisenkin kaverin kanssa on tullut kättä paiskattua. Aavikolla metsästettiin yhdeksän päivää jäniksiä.

Oman haukan Kallinen hankki seitsemän vuotta sitten. Lain mukaan vain tarhassa syntyneitä ja kasvaneita kanahaukkoja saa käyttää metsästykseen. Luonnonvaraiset kanahaukat ovat Suomessa rauhoitettuja.

– Suomessa kukaan ei kasvata tarhahaukkoja, joten metsästyshaukka piti hankkia ulkomailta.

Parin vuoden paperisodan jälkeen alun perin Madonnaksi ristitty Lotta saapui Finnairin koneella Englannin Manchesterista Suomeen.

Suomen laki ei estä haukan käyttämistä metsästyksessä. Lotta oli kuitenkin steriloitava, koska vierasperäistä kanahaukkaa ei saa päästää luontoon risteämään paikallisten haukkojen kanssa.

– Se on outo sääntö, koska kyseessä on täysin samanlainen kanahaukka kuin ne, mitä Suomen luonnossa elää. Lotalla on muuten suomalaiset juuret, koska Englantiin on viety aikanaan paljon suomalaisia metsästyshaukkoja, Kallinen tietää.

Pekka Aho

Markku Kallinen ulkoiluttaa Lotta-haukkaa päivittäin hansikkaalla.

Kanahaukalla metsästetään sille luontaista pienriistaa, kuten jäniksiä, riekkoja, teeriä ja fasaaneja. Haukka kulkee metsästäjän käsivarrella. Riistan havaittuaan metsästäjä päästää linnun irti ja se syöksyy kovaa vauhtia saaliin kimppuun.

– Kanahaukka on metsän nopein lentäjä, joten sitä ei kyllä pääse mikään karkuun. Lisäksi sen näkökyky on niin hyvä, ettemme me ihmiset voi mitenkään käsittää sitä. Lotta huomaa saaliin ja pyrkii sen perään ennen kuin minulla on siitä tietoakaan, Kallinen kertoo.

Kanahaukka pyydystää saaliin veitsenterävillä kynsillään. Metsästäjä juoksee haukan luo, nappaa saaliin ja palkitsee haukan lihanpalalla.

– En ole koskaan pitänyt kiväärillä metsästämisestä, se on minusta epäreilua. Haukan kanssa hommaan tulee aivan uusia haasteita.

Markku Kallinen on kouluttanut Lotasta metsästyskelpoisen itse.

– Metsästyshaukan kanssa on tärkeää luoda molemminpuolinen luottamus, koska lintua ei voi pakottaa mihinkään. Se saalistaa ja palaa takaisin vapaaehtoisesti.

– Keväisin Lotta kosii minua laulamalla, pörhistelemällä ja lahjomalla minua risuilla. Se kai luulee olevansa ainakin osittain ihminen, tai että minä olen haukka, Kallinen nauraa.

Lotta asuu Kallisen omakotitalon takapihalla aitauksessa. Välillä se pääsee sisään kylpemään ja kuivattelemaan olohuoneen orrelle. Lintu ei ole moksiskaan perheen kahdesta kissasta eikä muutaman viikon ikäisestä Rippe-pystykorvasta.

– Lotta on erilainen kanahaukka. Se on luontaisesti todella luottavainen, eikä hätkähdä oikein mitään.

Myös Markku Kallisen vaimo Pia Kallinen on ihastunut Lottaan. Lintu teki Piaan niin suuren vaikutuksen, että hän on vastikään hankkinut metsästyskortin vain jotta pääsisi metsälle haukan kanssa.

– Lotta lennähti ensitapaamisella suoraan käsivarrelleni. Ihastuin siihen heti, se on uskomattoman viisas eläin, Pia Kallinen kertoo.

Markku Kallinen muistaa olleensa tyrmistynyt siitä, kuinka helposti Lotta lennähti vieraan ihmisen käsivarrelle.

– Kyllä minua tympäisi. Minulla meni kaksi vuotta saada Lotta palaamaan kädelle ja Pia onnistui heti ensimmäisellä yrityksellä, hän nauraa.

Pekka Aho

Kanahaukan ja käden välissä täytyy pitää paksua nahkahansikasta. Kanahaukka tappaa saaliinsa tuuman pituisilla kynsillään, jotka ovat veitsenterävät.

Euroopassa metsästyshaukkojen käyttäminen on yleistä, mutta Suomessa haukkoja on Kallisen mukaan käytetty viimeksi 60-luvulla.

Jotkut metsästäjät pitävät haukkoja haittalintuina. Haukkojen vainoaminen on mennyt jopa niin pitkälle, että Pohjois-Suomen metsiin oli muutama vuosi sitten pystytetty laittomia haukkapyydyksiä.

– Jotkut perustelevat vainoa sillä, että kanahaukat kilpailevat samoista pyydyslinnuista ja jäniksistä metsästäjien kanssa. Se on aivan älytöntä, koska linnut saalistavat selviytyäkseen ja metsästäjät vain harrastuksena, Markku Kallinen ihmettelee.

Haukkametsästyksen yleistyminen Suomessa voisi Kallisen mielestä muuttaa metsästäjien asenteita. Haukoista on hänen mukaansa paljon hyötyä, ja niitä käytetään esimerkiksi lentokentillä lokkien ja hanhien karkoitukseen.

– Lotan kautta ainakin omassa asenteessani on tapahtunut täyskäännös, ja olen nyt vannoutunut petolintujen puolustaja. Haukan arvo on paljon suurempi kuin yksi haulikon panos.

Pekka Aho

Lotta on muuttanut Markku Kallisen asenteen vainottuja haukkoja kohtaan. "Nyt olen vannoutunut petolintujen puolustaja."

Markku Kallinen

Syntynyt Pohjois-Karjalan Juuassa.

Asuu Rovaniemellä vaimonsa Pian ja Pian poikien kanssa. Perheeseen kuuluu myös pohjanpystykorva Rippe, kanahaukka Lotta sekä kaksi muuritiikeriä (kissaa).

Työskennellyt muun muassa koiravaljakko- ja eräoppaana Inarissa ja Pohjois-Karjalassa. Vastannut 15 vuotta Korpihillan alkoholittoman kuohujuoman valmistuksesta.

Harrastaa metsästystä ja kalastusta sekä vanhoja Harley Davidson -moottoripyöriä.

Hankki metsästyskortin vuonna 1982, ja on siitä asti käynyt joka syksy pystykorvan kanssa linnunpyynnissä. Käynyt sitä ennen sedän ja isän kanssa metsällä 10-kiloisesta saakka.

Lempiriista: metsäkanalinnut.


Kommentit (7)

  • Suoraan passista kommentti

    Olispa jännää ottaa Lotta mukaan tänne kyyhkyjahtiin. Satapäiset kyyhkyparvet ovat nyt tähän aikaan arkipäivää Rovaniemelläkin. Yksi nuori kanahaukka tuossa kyllä jo pörrääkin. Ottaa hanakasti kiinni muovikyyhkyihin. Kuuluu vaan sellainen kopsahdus, kun hoksii erehtyneensä. Siinä kyyhkymies miettii harrasteen ja haulikon patruunan hintaa suhteessa haukkaystäväänsä. Accipiter gentils 757 €…Ja täytyyhän sitä metsätyskiellollekin jotain laskea. Olisiko 50 000 €/vuosi.

  • Nimetön

    Lotta ei ole se, joka päättää mihin iskee kiinni, vaan metsästäjä. Haukka päästetään saaliin kimppuun vasta, kun laji on varmistettu. Ihan samoin kuin ampujankin pitää tietää, mitä ampuu 🙂

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös