Uusi Rovaniemi

Rovaniemeläinen Anu Toivonen koki putoavansa äitiyslomalla sosiaaliseen tyhjiöön – Somesta löytyi moderni kyläyhteisö ja kaivattu tukiverkosto vanhemmuuteen

Tukiverkostosta avautui myös uusi elämänfilosofia, jonka myötä hän oppi kuuntelemaan.

Anssi Jokiranta
Anu Toivonen haluaisi ihmisten ymmärtävän, ettei some ole mörkö, joka vie aikaa lapsilta. Hänelle löytyi sitä kautta tärkeää vertaistukea. Sylissä kuopus Ilona.

Anu Toivonen haluaisi ihmisten ymmärtävän, ettei some ole mörkö, joka vie aikaa lapsilta. Hänelle löytyi sitä kautta tärkeää vertaistukea. Sylissä kuopus Ilona.

Anna-Reetta Kytölahti

”Mie olen someäiti.”

Näin rovaniemeläinen Anu Toivonen luonnehti itseään Facebook-päivityksessään, jossa avasi äitiysloman myötä koittanutta sosiaalista tyhjiötä.

– Tuo someäiti oli vähän vitsi, joka kumpuaa kokemuksesta, että vanhempia arvostellaan erityisesti somen käytöstä ja lasten ruutuajasta, hän sanoo.

Toivonen haluaisikin ihmisten ymmärtävän, ettei sosiaalinen media ole pelkkä pahis, joka vie aikaa lapsilta. Hänelle se on tarjonnut tärkeää vertaistukea vanhemmuuteen.

Vaikka perhe ja ystävät muodostivatkin jo hyvän tukiverkon, jäivät sosiaaliset kontaktit vähiin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen.

– Lapsen syntymän jälkeen koittanut sosiaalinen tyhjiö pääsi vähän yllättämään. Saattoi mennä päiviä, ettei kukaan käynyt kylässä. Se on tietysti töissä käyville normaalia, mutta itse päivät kotona vauvan kanssa kaksin viettäessä tilanne korostui.

Apu löytyi netistä. Toivonen liittyi Facebookissa ryhmiin, joissa keskustellaan esimerkiksi kasvatukseen liittyvistä asioista tai jaetaan neuvoja vaikkapa siitä, kuka rovaniemeläinen lääkäri osaa parhaiten hoitaa vauvan refluksivaivoja.

– Ilman somea olisin saattanut jäädä monesta tiedosta paitsi.

Toivonen vertaa netin yhteisöjä entisajan kyläyhteisöihin.

– Ihmiset ovat loppujen lopuksi tosi vähän aikaa asuneet erillään toisistaan, ydinperheet omissa kodeissaan ja niin, ettei kutsumatta tulla kylään.

Hänen kokemuksensa on, että nykyään lapsen syntymää seuraa parin viikon ajanjakso, jolloin ihmiset eivät kehtaa käydä kylässä vastasyntyneen vuoksi.

– Silloin sitä juuri kaipaisi. Somesta löysin ystäviä, jotka tulivat ovelle makaronilaatikon kanssa, että hei tässä.

Tärkeimmäksi yhteisöksi on sittemmin muodostunut kiintymysvanhemmuuden ympärille rakentuva ryhmä.

Kiintymysvanhemmuus tarkoittaa kasvatusfilosofiaa, jonka keskiössä on lapsen tarpeiden tunnistaminen ja lasta kunnioittava kohtaaminen.

Vauva-aikana kiintymysvanhemmuuteen voi liittyä esimerkiksi perhepedissä nukkuminen, runsas ihokontakti ja lapsen kantaminen kantovälineiden avulla tai ilman sekä pitkään jatkuva imetys.

Toivonen löysi filosofian pariin sosiaalisen median kautta. Siellä jaettiin ajatuksia, jotka tuntuivat alkuun vierailta, mutta samalla kiehtovilta.

Nykyään hän pyörittää Rovaniemellä Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n paikallista ryhmää, joka toimii Facebookin lisäksi myös kerran kuussa järjestettävän perhekahvilan muodossa.

Paikallisryhmä perustettiin kaksi vuotta sitten, ja se on Toivosen mukaan saanut hyvän vastaanoton.

– Kauimmainen kävijä ajaa perhekahvilaan Pellosta saakka.

Anssi Jokiranta

Anu Toivonen löysi kiintymysvanhemmuuden myötä oman tapansa olla äiti. Hän esimerkiksi välttää puhumasta 2-vuotiaasta Ilonasta uhmaikäisenä, vaan ajattelee, että tämä opettelee itsenäistymään ja ilmaisemaan tahtoaan. –¿Äitinä minun tehtäväni on auttaa lasta kommunikoimaan ja ilmaisemaan itseään.

Toivoselle kiintymysvanhemmuus tarkoittaa elämäntapaa. Se määrittelee, kuinka hän suhtautuu toisiin ihmisiin – lapsiin ja aikuisiin.

Sen myötä hän on oppinut myös vuorovaikutustaitoja.

– Luulin olevani hyvä vuorovaikutuksessa, koska olen hyvin sanavalmis. Nyt olen ymmärtänyt, että pitää osata myös kuunnella. Ihmisillä on luontainen tarve tulla ymmärretyksi.

Kiintymysvanhemmuudessa ajatellaan, että lapsi pyrkii synnynnäisesti yhteistyöhön vanhempiensa kanssa, mutta ei vain osaa heti kommunikoida.

Tässä vanhempien tehtävänä on toimia apuna.

– Jos lapsi vaikka kiukuttelee, niin pyrin auttamaan hänet tunnekuohusta yli ja sen jälkeen keskustelemaan tapahtuneesta sen sijaan, että komentaisin hänet omaan huoneeseensa miettimään yksin, Toivonen sanoo, ja jatkaa:

– Lapset ovat viisaita ja osaavat monesti ratkaista tilanteet itsekin, mutta tarvitsevat aikuisen tueksi kommunikointiin.

Äidiksi Toivonen kokee kasvaneensa kunnolla vasta lasten syntymän jälkeen. Esikoinen on nyt neljävuotias ja nuorempi kaksi.

– Olen opetellut uusia tapoja kohdata omia lapsiani, ja arki on sen myötä jouhevoitunut.

Välillä toki ärsyttää, sen hän myöntää epäröimättä.

– On ihan selvää, että välillä lähtee järki. En sentään ole mikään muumimamma, hän nauraa.

Vanhempia sosiaalisen median käytöstä arvostelevia Toivonen haluaa muistuttaa, että ulkopuolinen ei yleensä näe asian koko totuutta.

– Jos näkee vanhemman vaikka leikkipuistossa näpräämässä puhelinta, niin kyseessä on vain pieni pintaraapaisu perheen elämästä.

Toivonen itse on päättänyt, että pyrkii kotona ollessaan keskittymään täysin lapsiin.

– Pienet lapset vaativat läsnäoloa niin paljon, että joskus on tarpeen lähteä vaikka leikkipuistoon hengähtämään, että saan lukea uutiset tai selata Facebookia, Toivonen tunnustaa.

Hän kannustaa kuitenkin puhumaan rohkeasti, jos kokee läheisen viettävän liikaa aikaa nenä kiinni ruudussa.

– Jos huolettaa, voi mennä vaikka kysymään, että miten menee.

Anu Toivonen

35-vuotias rovaniemeläinen

Perheeseen kuuluu mies ja 2- ja 4-vuotiaat lapset.

Työskentelee klinikkaeläintenhoitajana, tekee tällä hetkellä 80 prosenttista työviikkoa.

Pyörittää Kiintymysvanhemmuus ry:n Rovaniemen paikallisosaston toimintaa, johon kuuluu Facebook-ryhmän lisäksi kerran kuussa järjestettävä perhekahvila Kuusipuu.

Perhekahvila Kuusipuu avoinna 29la 11.5. klo 10–15 MLL:n Perhe-29toimintakeskuksessa, Pirkkakatu 2.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös