Uusi Rovaniemi

Liikkamaikan kuperkeikka: Jos lapsi saisi tietää tämän Nalle Puhista – liikkuminen vaikuttaa myös aivoihin ja oppimiseen

Liikkamaikan kuperkeikka: Jos lapsi saisi tietää tämän Nalle Puhista – liikkuminen vaikuttaa myös aivoihin ja oppimiseen
Jouko Lukkarila

Satuja on monenlaisia. Parhaat sadut ovat sellaisia, jotka sisältävät opetuksen. Opetus on osa sadun tarinaa, eikä sitä ole tarpeen tulkita lapselle. Lapsen normaalille kehitykselle riittää, että hänelle luetaan.

Jos satujen symboliikkaa tarkastelee aivotutkimuksen ja liikunnan yhteyden näkökulmasta, päästään mielenkiintoisten huomioiden äärelle. Puolen hehtaarin metsässä Nalle Puh on mitä on, eikä liikkumista rakastava Tikru ole penaalin terävin kynä. Viisas Pöllö ei turhia hötkyile. Kani, Nasu, Kengu, Ruu, Ihaa kukin taplaavat tyylillään. Jos eivät sitten pääosassa niin sen opetuksen takia.

Erään kerran Kani, Nasu, Ruu, Ihaa ja Myyrä päättävät leikkiä, pelailla, uida ja samoilla joka päivä puoli tuntia yhteen menoon. Nalle Puh ja Kengu taas eivät jaksa rehkiä. Heille riittää mainiosti koulun kaksi liikuntakertaa viikossa.

Kevään saapuessa Puolen hehtaarin metsään Kani, Nasu, Ruu, Ihaa ja Myyrä saavat paremman numeron liikunnassa – tietenkin. Kanin, Nasun, Ruun, Ihaan ja Myyrän muita nopeampi kehittyminen myös matematiikassa, äidinkielessä ja englannin kielessä ihmetyttää pikku nallea. ”Auttaisikohan hunaja?” Puh miettii.

Se, että liikunnalla on vaikutusta terveyteen, ei ole uutinen. Ei edes Puolen hehtaarin metsässä. Vähemmän ajatellaan sitä, miten liikkuminen vaikuttaa aivoihin ja oppimiseen.

Tikru on tullessaan pomppinut siellä täällä yli kymmenen minuutin ajan. Yllätys on, kun huomataan Tikrun työmuistin olevan parempi kuin ennen pomppimista. Tikrun kyky ymmärtää luettua tekstiä on kohonnut ja hänen tarkkaavaisuutensa on parempi kuin aiemmin. Ja vain yhden pomppimiskerran ansiosta!

Nuorena Pöllö on lennellyt kolme varttia yhteen menoon, pari kertaa viikossa, kuukausien ajan. Pöllö onkin matemaattisesti kyvykäs, luova ja hänen aivojensa toiminnan ohjaus on keskimääräistä parempaa. Siis Puolen hehtaarin metsässä.

Mikä tässä on se opetus? Ainakin, että olisi kannattanut käydä reippailemassa ennen kirjoittamista, kuten Tikru. Se kymmenen minuuttia olisi auttanut. Pöllön nuoruuden lentelyn pitkäaikaisvaikutukset hänen aivojensa kehittymiseen ovat saaneet aikaan sen, mitä hän on nyt.

Isänpäivänä lahjaksi saamani ruotsalaisen psykiatrin Anders Hansenin kirja kertoo muutakin siitä, miten liikunta vaikuttaa aivoihin. Tutkitusti. Ehkä myös siitä, miten Nalle Puhista tuli juuri Sellainen. Tai sitten ei.

Lapin amk:n Liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksen opettajat kirjoittavat tällä palstalla liikunnan, urheilun ja hyvinvoinnin ilmiöistä.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös