Uusi Rovaniemi

Lauantaivieras: Osaatko katsoa lapsen näkökulmasta – mielenlukutaito auttaa ymmärtämään lapsen viestejä

Johanna Turpeenniemi

Uusiin keittiön kaappeihin on ilmestynyt keltainen aurinko ja tyytyväinen lapsi hymyilee piirustuksensa vieressä. Vanhemman tunteet kiehahtavat ja suusta pääsee huuto ”Mitä ihmettä olet taas mennyt tekemään?”.

Lapsen ylpeä ilme vaihtuu itkuun. Hetken puuskuteltuaan vanhempi voi havahtua pohtimaan, mitä tapahtui ja kuulemaan lapsen näkökulmaa tilanteeseen. Ehkä lapsi halusi ilahduttaa koko perhettä, ehkä se olikin yritys osallistua kaikkia kuormittaneeseen remonttiin.

Aikuisen näkökulmasta lapsi ei toiminut toivottavalla tavalla, mutta lapsen näkökulmasta käytöksen taustalla oli hyvä tarkoitus. Yhdessä keskustellen voidaan pohtia, miten tulevaisuudessa toimitaan, jotta ilahduttamisen yritys ei toistamiseen käänny harmiksi.

Lapsen viestien ymmärtäminen ei ole aina helppoa. Tarvitaan kykyä kurkistaa lapsen näkyvän käyttäytymisen taakse ja halua pohtia reaktioiden takana olevia ajatuksia, tunnetiloja, motiiveja tai aikomuksia. Lisäksi tarvitaan myös kykyä ja halua ajatella omia mielenliikkeitä. Tätä ihmiselle luontaista ominaisuutta ”mielenlukutaitoa” kutsutaan tieteellisesti mentalisaatioksi.

Mikäli vanhemmalla ei ole kykyä ajatella lapsen näkökulmaa, lapsen viestejä tulkitaan helposti nurinniskoin. Esimerkiksi lapsen avunpyynnöt voidaan kokea ärsyttämisenä. Onneksi mielenlukutaitoa voi harjoitella vaikkapa pysähtymällä pohtimaan arjen haastavia tilanteita.

Aina lapsen mielen tavoittaminen ei onnistu. Stressaantuneena tai väsyneenä voi olla miltei mahdotonta ajatella ajatuksia ja tunteita, joita itsellä tai lapsella tilanteessa on.

Onneksi asioihin palaaminen on mahdollista. Hetken hengiteltyään vanhempi voi pysähtyä tapahtuman äärelle ja havahtua huomaamaan lapsen näkökulman. Lapsen kehitykselle on tärkeää saada korjaavia kokemuksia – aikuinen ei heti ymmärtänyt, mutta palasi selvittämään asiaa ja pyysi anteeksi käytöstään.

Mielenlukeminen voi onnistua, kun kokee olevansa turvassa. Jokaisella meillä on mahdollisuus tarjota turvaa ja tukea vanhemmuuteen suhtautumalla myötätuntoisesti lapsiin ja lapsiperheisiin.

Kun lapsi huutaa kaupassa, lapsi tai vanhempi ei tarvitse neuvoja ja kovia sanoja vaan ymmärtäviä katseita. Emme tiedä tilanteesta, mutta voimme tukea hymyllä, ehkäpä sanasella lapselle. Myötätunto niin lasta kuin vanhempaa kohtaan on parasta lääkettä kuormitukseen ja tarjoaa tilaa lapselle tulla ymmärretyksi.

MLL kouluttaa ammattilaisia ja vapaaehtoisia tukemaan vanhempien mentalisaatiokykyä. Keskusteluapua vanhemmuuden haasteisiin saa MLL:n vanhempainpuhelimesta ja auttavista nettipalveluista.

Lauantaivieras on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnipalsta, jolla kirjoittaa tällä viikolla Johanna Turpeenniemi. Kirjoittaja työskentelee hallinto- ja koulutuspäällikkönä ja MLL:n mentalisaatiokouluttajana.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös