Uusi Rovaniemi

Lähes 20 vuotta Marimekolla ja nyt Ounasvaaran Hiihtoseuran toiminnanjohtaja – Jaana Saarinen on Punaisen tuvan pomo

Jaana Saarisen piti pitää sapatti-vuosi, mutta hänestä tulikin Ounasvaaran Hiihtoseuran toiminnanjohtaja.

Iiro Kerkelä
Lähes 20 vuotta Marimekolla ja nyt Ounasvaaran Hiihtoseuran toiminnanjohtaja – Jaana Saarinen on Punaisen tuvan pomo

Vastuu. Marimekon Suomen ja Saksan myymälöistä aiemmin vastannut Jaana Saarinen on nyt vastuussa seuran 1 200 jäsenelle.

Iiro Kerkelä

Vuosi sitten Jaana Saarisen arki näytti hyvin erilaiselta kuin nyt: yli sata matkapäivää vuodessa ja saman verran alaisia, kahdeksastoista vuosi pörssiyhtiö Marimekon palveluksessa ja vastuulla oli sekä Suomen että Saksan myymälöitä.

Nyt Ounasvaaran Hiihtoseuran keväällä työnsä aloittanut toiminnanjohtaja istuu Punaisen tuvan pirtinpöydän ääressä rauhallisesti jutustellen. Sisäseinien hirsillä ei ole ollut kiire mihinkään 91 vuoteen. Juuri nyt ei ole Saarisellakaan, vaikka työtä kyllä riittää tehtäväksi. Nurkan televisiossa taustalla pyörivä mustavalkoinen Suomi-filmi on kuin piste i:n päälle.

”Marimekossa tie alkoi olla kuljettuna loppuun. Jos olisin siirtynyt toisiin tehtäviin, olisi se tarkoittanut Helsinkiin muuttoa. Jatkuva matkustaminen oli raskasta”, rovaniemeläinen Saarinen sanoo.

Marraskuussa 2016 alkoi aikalisä ja Marimekko jäi taakse. Piti vetää happea ja viettää aikaa kolmen lapsen kanssa. Sitten Ounasvaaran Hiihtoseura haki toiminnanjohtajaa ja usea tuttava vinkkasi Saariselle paikasta. Teemu Selänteen Finnish Flash -hyväntekeväisyysjärjestöstä jäänyt kipinä urheilun parissa työskentelystä heräsi jälleen.

”Luin hakemuksen parikymmentä kertaa läpi ja listasin kaikki ne asiat mitä voisin seuraan tuoda ja osaan. Silti mietin, että onko minusta johtamaan urheiluseuraa.”

Nyt Helsingin ja Rovaniemen toimistojen välillä sahaaminen on vaihtunut työhuoneeseen Punaisella tuvalla Lapin urheiluopiston naapurissa. Palkallisia alaisiakin on vain yksi seuratyöntekijä.

Pienenä Saarisesta piti tulla pankinjohtaja tai mäkihyppääjä. Tämän lähemmäksi niiden yhdistämistä tuskin Rovaniemellä pääsee.

Ei vastuuta silti vähempää ole. Se on vain erilaista. Reippaan kymmenen myymälän sijaan vastuulla on esimerkiksi 1 200 jäsenen liikuttaminen, yhteistyökumppaneiden kerääminen ja niistä huolehtiminen, markkinointi, talouden johtaminen ja paineet saada lasten harrastuskulut pidettyä aisoissa.

”Ei tämä ole missään tapauksessa downshiftausta”, 41-vuotias Saarinen toteaa.

Saarinen palkattiin OH:lle kehittämään toimintaa, eikä pelkästään pitämään seuraa hengissä. Mitä sitten Marimekossa uransa tehnyt ammattilainen tuo urheiluseuraan?

”Yhdessä tekemisen meininkiä, brändityötä, ideoita, positiivista otetta, monipuolisia verkostoja, vahvaa liiketoiminta- ja talousosaamista”, kuuluu vastaus.

Iiro Kerkelä
Toimisto. Punaisen tuvan toimisto on täynnä töitä myös kesäaikaan.

Toimisto. Punaisen tuvan toimisto on täynnä töitä myös kesäaikaan.

Seuraavalla hengenvedolla toiminnanjohtaja jatkaa, ettei Ounasvaaran Hiihtoseurasta ole tarkoitus tehdä yritystä. Kaikesta huolimatta urheiluseura on kuitenkin urheiluseura. Siinä on ollut kolmen kuukauden aikana totuttelua.

”Asiat tapahtuvat hitaammin, vaikka koko ajan tehdäänkin töitä. Siinä on vieläkin oppimista.”

Selkeät muutoskohteet ovat jo valmiina. Esimerkiksi jaostojen kanssa pitää tähdätä yhtenä Ounasvaaran Hiihtoseurana toimimiseen, matkailun kasvusta pitää päästä hyötymään, tapahtumia tulee kehittää, taloutta vahvistaa ja koko seuran sekä etenkin esimerkiksi juhlatilaisuuksiin vuokrattavissa olevan Punaisen tuvan profiilia pitää nostaa ja sen liiketoimintaa tulee kehittää.

”Pahin minkä olen kuullut, on että Tupaa on luultu suksivarastoksi”, Saarinen lisää.

Yhtenä isona projektina työllistää myös jättimäinen suunnistustapahtuma Jukolan viesti, joka järjestetään vuonna 2020.

Naispuoliset urheilujohtajat ovat Suomessa yhä harvinaisuus. Muutenkin kenttää vaivaa vielä osittain tietty ummehtuneisuus, kun johtajat usein palkataan seurojen sisältä ja kovimman ammattilaisen sijaan seuroja valitaan johtamaan esimerkiksi entisiä urheilijoita. Toki Saarinen on itse tanssinut ammatiksi viisi vuotta tanssiteatteri Rimpparemmissä, mutta talviurheilutaustaa hänellä ei ole.

”Aika paljon on vielä vanhoillista johtajuutta, mutta löytyy myös ajattelua laatikon ulkopuolelta. Ihan hyvä, ettei minulla ole seuran lajien mukanaan tuomaa kivirekeä vedettävänä”, toiminnanjohtaja kertoo.

Viime syksynä jääkiekkojoukkue Porin Ässät haki uutta toimitusjohtajaa. Työpaikkailmoituksessa kysyttiin sonnin kivesten kuvittamana, riittääkö hakijalla ”cojones” tehtävään. Espanjankielisellä sanalla viitataan sekä kiveksiin että asenteeseen. Tehtävään valittiin Eeva Perttula.

”Luin oman valintani jälkeen hänen haastatteluaan Talouselämä-lehdestä, ja olin useaa kohtaa lukiessa, että juuri näin! Se toimi isona motivaattorina, kun joku toinenkin nainen pystyy tällaiseen työhön ja ajattelee asioista samalla tavalla.”

Haastattelussa Perttula puhuu muun muassa siitä, kuinka varoja pitää löytää muualtakin kuin pelkän Liiga-joukkueen ympäriltä tai kuinka talous ei saa olla riippuvainen joukkuun tuloksista pelikentillä.

Myyjänä alkanut ura Marimekossa on poikennut monesta muusta vastaavankokoisesta yrityksestä. Alkuaikoinaan suomalaisyhtiö oli jopa radikaali, kun Marimekon toimitusjohtaja ja perustaja Armi Ratian lisäksi yhtiön suunnittelijat olivat naisia aina 1970-luvun alkuun asti. Sellainen oli vielä 1950–60-luvuilla ennenkuulumatonta. Talossa ei siis Saarisen mukaan ole ollut naisjohtajille lasikattoa, jonka läpi olisi pitänyt taistella, toisin kuin monessa muussa yhtiössä.

”Nyt on kyllä välillä törmännyt tytöttelyyn. Olen vain miettinyt, että annetaan sitten vaan työnäytteiden puhua puolestaan.”

Kun Saarinen jäi viime marraskuussa pois Marimekosta, kommentoi moni ystävä tekoa rohkeaksi ja ihailtavaksi. Nainen itse suhtautuu tekoonsa vähemmän radikaalina.

”Nyt on tullut aika paljon tarinoita vastaan ihmisistä, jotka ovat tehneet samalla tavalla.”

Vaikka tie Marimekossa kuljettiinkin loppuun, ei Saarinen ole hylännyt ajatusta yritysmaailmaan paluusta. Sen on tehnyt moni muukin tuttava, jotka ovat hypänneet hetkeksi pois oravanpyörästä. Pelottelu siitä, että hetken hengähdystauko pudottaisi pois urakelkasta, ei näytä pätevän.

”Toki työtilanne on haastava etenkin Rovaniemellä, mutta jos työstä ei saa mitään, niin kannattaa pyrkiä tekemään rohkeita ratkaisuja. Töiden tekemiseen menee paras aika päivästä, niin kyllä sen pitää olla kivaa.”

Missään tapauksessa siirtyminen yritysmaailmasta yhdistykseen ei ole mikään luovutus. Annettavaa on vielä joskus silläkin puolella. Kuitenkin, kun kuuntelee Saarisen ideoita seuran kehittämiseksi ja sen merkityksestä rovaniemeläisille, kuulostaa siltä että Saarinen on nyt oikeassa paikassa.

Viimeinen varmistus tulee, kun katsoo Saarisen kasvoille kohoavaa hymyä, kun hän laskee työmatkapäiviään viimeisten kuukausien aikana. Niitä on ollut yhteensä kaksi.

Iiro Kerkelä
Suunnitelmat. Yksi Saarisen tavoitteista on nostaa Punaisen tuvan profiilia. Suunnitelmissa on niin pop up -kahvilat kuin olympialaisten kisakatsomotkin.

Suunnitelmat. Yksi Saarisen tavoitteista on nostaa Punaisen tuvan profiilia. Suunnitelmissa on niin pop up -kahvilat kuin olympialaisten kisakatsomotkin.

Jaana Saarinen

Aloitti Ounasvaaran Hiihtoseuran toiminnanjohtajana huhtikuussa 2017.

Marimekossa vuodet 1998–2016. Viimeiset vuodet Suomen ja Saksan myymälöiden aluepäällikkönä.

Suoritti johtajuuden erikoisammattitutkinnon 2010

Valmistunut liikkeenjohdon tradenomiksi Rovaniemen ammattikorkeakoulusta vuonna 2000.

Työskenteli Finnish Flash ry:ssä 1998–2001

Opiskelut ulkomailla Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniasaa.

Työskenteli tanssiteatteri Rimpparemmin ammattitanssijana vuodet 1989–1994.

Perheeseen kuuluu mies, kolme lasta ja pieni koira.

Ounasvaaran Hiihtoseura

Rovaniemeläinen vuonna 1927 perustettu urheiluseura.

Lajeina maastohiihto, ampumahiihto, mäkihyppy, yhdistetty ja suunnistus.

Järjestää suunnistuksen Jukolan viestin 2020.

OH:n olympiavoittajat: Antti Hyvärinen (mäkihyppy, 1956), Jouko Törmänen (mäkihyppy, 1980), Tuomo Ylipulli (joukkuemäki, 1988) ja Hannu Manninen (yhdistetyn joukkuekilpailu, 2002).

Lisäksi useita maailmanmestareita eri talviurheilulajeissa.

Noin 1 200 jäsentä. Järjestää paljon myös ruohonjuuritason toimintaa lapsille.

Kesätiistaisin Ounasrastit keräävät satoja innokkaita Rovaniemen metsiin.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös