Uusi Rovaniemi

Henna-Elise Selkälä yhdistää tanssitaiteen aktivismiin – Liian radikaalille soololle puuhattiin oma sarja maineikkaaseen flamencotapahtumaan

Henna-Elise Selkälä ajatteli lukioikäisenä, että ei koskaan opiskele Saksaa. Nykyään hän asuu Berliinin muurin kupeessa.

Greta Virranniemi
Henna-Elise Selkälä yhdistää tanssitaiteen aktivismiin – Liian radikaalille soololle puuhattiin oma sarja maineikkaaseen flamencotapahtumaan

Kotona käymässä. Henna-Elise Selkälä vietti heinä-elokuun vaihteessa pari viikkoa Rovaniemellä vanhempiensa luona.

Greta Virranniemi

Notkea keho liikkuu vaivattomasti. Ensin se soljuu pehmeästi kuin virtaava vesi, sitten jähmettyy flamencon klassisiin asentoihin.

Rovaniemeläislähtöinen Henna-Elise Ventovirta tanssii kameralle Lordinaukion kupeessa. Oikeasti hänen sukunimensä on Selkälä, mutta isoäidin tyttönimi kiehtoi tanssijaa. Se sopii taiteilijanimeksi, sillä virta on aina liikkeessä.

Selkälä on tanssitaiteilija ja aktivisti, joka yhdistää flamencoa, improvisaatiota ja nykytanssia aktivismin ja performanssin keinoihin. Hän haluaa tuoda tanssin ulos teatterista ja nähdä millaisia reaktioita se saa aikaan kaduilla.

Kesäkuussa Selkälä tanssi yhdessä maailman tärkeimmistä flamencokatselmuksista Madridissa. Hän loi flamencokenkien koputuksella kalashnikov-aseen sarjatulen äänen. Tappaja yhdistyi hänen kehossaan uhriin.

Tanssisoolo oli liian radikaali varsinaiseen kilpailuun, mutta katselmuksen johtaja halusi sen mukaan. Hän loi esitykselle oman sarjan, jossa nähtiin myös espanjalaisen Fernando Lópezin homoseksuaalisuutta käsittelevä teos. Sarjan nimi oli Explosivos eli Räjähtävät.

”Flamencopiireissä on yhä konservatiivista porukkaa. On hyvä olla siinä asemassa, että ihmiset eivät tiedä, mihin kategoriaan laittaisivat. Siitä alkaa muutos”, Selkälä sanoo.

Greta Virranniemi
Voimaa hiljaisuudesta. Henna-Elise Selkälä kaipaa Berliinissä eniten hiljaisuutta. Parasta rentoutumista on hänen mielestään juokseminen metsässä.

Voimaa hiljaisuudesta. Henna-Elise Selkälä kaipaa Berliinissä eniten hiljaisuutta. Parasta rentoutumista on hänen mielestään juokseminen metsässä.

Lukioikäisenä Selkälä ajatteli, että ei ikinä opiskele saksaa, koska maa ei kiinnostanut ollenkaan. Nykyään hän pyöräilee päivittäin Berliinin muurin jäänteiden ohi, koska asuu aivan siinä vieressä. Muurin jäänteet kertovat pitkästä erotuksesta, mutta myös yhdistymisestä.

”Berliini on paljon avoimempi kuin Suomi. Se on yksi syy, jonka takia olen jäänyt sinne”, Selkälä sanoo.

Alun perin kaupunkiin vetivät ammatilliset syyt. Berliini on Selkälän mukaan Euroopan tärkeimpiä nykytanssikaupunkeja, jossa nykyflamencolla on vahvempi jalansija kuin Suomessa.

Selkälä pääsi vuodeksi sikäläiseen nykytanssikouluun. Nyt 25-vuotias tanssija on asunut Berliinissä yli kaksi vuotta. Siellä pitää myös saksalainen kumppani.

Pyöräily Berliinin muurin ohitse loppuu nyt hetkeksi. Selkälä palaa puoleksi vuodeksi viimeistelemään maisteriopintojaan Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselle.

Gradussa yhdistyvät liikkuva keho ja aktivismi. Selkälä tutkii vastarinnan koreografioita ja tarkastelee aktivistiryhmä Ende Geländeä, joka aikoo kansalaistottelemattomuudella sulkea Saksassa sijaitsevan Euroopan suurimman hiilikaivoksen hetkeksi. Viime vuonna hän osallistui itse vastaavaan tempaukseen.

”Minua kiinnostaa, miten ihmiskehot organisoituvat koreografiamaisesti teatterin ulkopuolella muuttaakseen yhteiskuntaa”, hän sanoo.

”Vastarinnassa kehon haavoittuvuudesta tulee voima. Ihmiset laittavat kehonsa peliin, kun osoittavat mielenilmauksella hiilenpolton hyväksymättömyyden. Kehot huutavat päästöjen vähentämisen kiirettä ja toiminnan tarvetta.”

”Meillä kaikilla on punainen veri ja solut, jotka hengittävät ja toimivat samalla tavalla."

Keho on Selkälälle yhteiskunnallisen vaikuttamisen väline, joten hän pyrkii yhdistämään aktivismia tanssitaiteeseen.

Hän suunnitteli vastikään koreografian, jossa ääneen ja liikkeeseen pääsevät Lähi-idästä ja Afrikasta Eurooppaan saapuneet ihmiset. Teoksessa tarinat pakokokemuksista yhdistyvät Gilgameshin myyttiin.

”Gilgameshin tapaan me kaikki etsimme samaa asiaa, ikuista elämää, keinoa jättää oma jälkemme maailmaan. Teoksen avulla ääneen pääsivät kehot, jotka jätetään usein marginaaliin yhteiskunnassamme.”

Ensi vuonna Selkälä haluaisi toteuttaa oman tanssiteoksen. Sekin käsittelisi kehoa.

”Minkälainen keho mahtuu suomalaiseen muottiin ja miten sitä muottia voisi laajentaa? Ulkomailla olen alkanut pohtia suhdettani suomalaisuuteen.”

Suomessa painotetaan Selkälän mielestä turhan paljon mieltä ja loogis-analyyttistä älyä. Kehon pitäisi olla arjessa vahvemmin läsnä.

”Keho yhdistää. Meillä kaikilla on punainen veri ja solut, jotka hengittävät ja toimivat samalla tavalla.”

Greta Virranniemi
Pelkkä tanssi ei riitä. Henna-Elise Selkälä kaipasi Espanjan tanssikoulussa yhteiskunnallista näkökulmaa, jota Tampereen yliopiston politiikan laitos tarjosi.

Pelkkä tanssi ei riitä. Henna-Elise Selkälä kaipasi Espanjan tanssikoulussa yhteiskunnallista näkökulmaa, jota Tampereen yliopiston politiikan laitos tarjosi.

Selkälä ei tykännyt ensimmäisestä vuodesta flamencokurssilla, jonne paras kaveri houkutteli hänet 13-vuotiaana. Piti pukeutua hameisiin, kun teini olisi tanssinut mieluummin hiphoppia.

Flamencokipinä syttyi, kun Selkälä näki tanssia ensi kertaa livenä. Vuosien päästä hän pääsi Espanjan Sevillan maineikkaaseen flamencokouluun kesken yliopisto-opintojensa. Sevillassa hän huomasi, että ihmiset voivat elää tanssista, vaikka se on esimerkiksi Lapissa harvinaisempaa.

Pelkkä tanssi ei riittänyt. Selkälä kaipasi yhteiskunnallista näkökulmaa, jota politiikan laitos tarjosi. Sitten hän palasi Tampereen yliopiston luentosaliin ja huomasi, ettei voi istua koko päivää paikallaan.

”En pärjää ilman liikettä!”

Treenipäivän jälkeen tanssija kaipaa suurkaupungin sykkeestä mummonmökin tunnelmaan. Berliinissä hän suuntaa silloin pienelle siirtolapuutarhapalstalleen.

Suomessa Selkälä lähtee metsään, koska rentoutuu parhaiten puiden lomassa juostessa.

”Saan voimaa hiljaisuudesta. Sitä kaipaan eniten Berliinissä.”

Henna-Elise Selkälä opettaa syksyn ajan kuukausittaisia flamencon tiiviskursseja sekä lapsille että aikuisille Lapin Tanssiopistolla.

Henna-Elise Selkälä

Taiteilijanimeltään Henna-Elise Ventovirta.

Asuu saksalaisen kumppaninsa kanssa Berliinissä, mutta palasi hetkeksi opintojen pariin Suomeen.

Syntynyt 10.1.1992 Rovaniemellä. Kasvanut Nivavaarassa. Opiskellut Lyseonpuiston lukiossa.

Harrasti lapsena karatea sekä flamencoa ja nykytanssia Lapin tanssiopistolla. Kävi Rovaniemen kuvataidekoulua. Tanssinut nykytanssiteatteri Studio Solussa.Tanssijan ura

Valmistui Sevillan Cristina Hereen de Arte Flamenco -flamencoakatemiasta vuonna 2014.

Jatkoi tanssitaiteen opintoja nykytanssin ohjelmassa TanzFabrik Berliinissä 2015–2016.

Tällä hetkellä on soolotanssija sveitsiläisessä Compangnie el Contrabando -tanssikompanjassa ja tanssii ekologiaa, empatiaa ja liikettä yhdistävissä paikkasidonnaisissa tanssiprojekteissa.

Työskentelee berliiniläisessä Flamenco Werkstatt -flamencokoulussa. Toimii koreografina KunstAsyl Berliinin teoksessa The Kings, jota ohjaa Barbara Caveng ja jossa tarinat pakokokemuksista yhdistyvät Gilgameshin myyttiin.

Opiskelee yhteisötanssipedagogiikkaa Seneca Intensiv -koulutusohjelmassa Berliinissä ja viimeistelee maisteriopintojaan Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksella.

Esitti Madridin koreografiakatselmuksessa ”Haluatko kuulla Kalashnikovin äänen?” -soolon. Koreografi sveitsiläinen Anet Fröhlicherin.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös