Uusi Rovaniemi

Harjoittelukoulun oppilaat kokkaavat perinteistä poikkeavassa kotitalousluokassa: "Harvinainen Euroopassa ja luultavasti ainoa laatuaan Suomessa"

Lapin yliopiston harjoittelukoulussa tuli tarve kotitalousluokalle, kun ensimmäiset 7.-luokkalaiset saapuivat taloon

Greta Virranniemi
Harjoittelukoulun oppilaat kokkaavat perinteistä poikkeavassa kotitalousluokassa:

Kotitalousluokassa. Sanja Parikka, 12, ja Ellinoora Mikkonen, 13, leipovat perunarieskaa harjoittelukoulun uudessa kotitalousluokassa.

Greta Virranniemi

Jauhoja, perunamuusijauhetta, suolaa. Seitsemäsluokkalaiset Ellinoora Mikkonen ja Sanja Parikka mittaavat perunarieskan aineksia kulhoon kotitalousluokassa Lapin yliopiston harjoittelukoululla.

Keittiö on uusi ja kodikas. Kaapinovet ovat turkoosit, kaakelit kuviollisia. Taustalla pilkottaa aivan toisentyylinen keittiö tiiltä muistuttavine kaakeleineen ja tummine kaapinovineen. Luokasta löytyy neljä erilaista keittiötä, joilla on omat visuaaliset ilmeensä.

”On mukava, kun on tosi moderneja ja erilaisia keittiöitä. Kaikissa keittiöissä on oma tyyli, mikä luo kodikkuutta”, Mikkonen ja Parikka pohtivat.

Lapin yliopiston harjoittelukoululle rakennettiin perinteistä poikkeava kotitalousluokka kesän aikana. Tiloille tuli tarve, kun oppilaitos muuttui yhtenäiskouluksi, jonka ensimmäiset 7.-luokkalaiset aloittivat elokuussa.

Kotitalousluokan sisustuksessa pyrittiin kodinomaisuuteen.

”Halusimme välttää laitosmaisuutta, jotta siirtymä oman kodin keittiöön olisi mahdollisimman lyhyt”, rehtori Heikki Ervast sanoo.

”Ympäristö stimuloi oppimista. Kun ympäristö ei ole koulumainen, se luo oikeaa asennetta ruokakulttuuriin. Asiat tahtovat koulussa irrota siitä, mitä ne muuten elämässä ovat.”

Luokan on suunnitellut sisustussuunnittelija Suvi-Maria Silvola. Kalustus on paikallisen puusepän Ari Karvon tuotantoa.

Greta Virranniemi
Epätavallinen luokka. Opettajalle ei ole omaa pöytää, eikä seinällä roiku tussitaulua. Se hirvitti aluksi kotitalouden opettajaa Kerttu Hurtigia.

Epätavallinen luokka. Opettajalle ei ole omaa pöytää, eikä seinällä roiku tussitaulua. Se hirvitti aluksi kotitalouden opettajaa Kerttu Hurtigia.

Uusi luokka on harvinainen. Koulun kotitalouden opettaja Kerttu Hurtig ei ole törmännyt samanlaiseen missään muualla.

”Vastaavaa kotitalousluokkaa ei ole Rovaniemellä ja luokka on harvinainen koko Euroopassa. Luultavasti se on toistaiseksi ainoa laatuaan Suomessa, mutta suunta näyttäisi olevan menossa tähän.”

”Onhan tämä hieno. Aluksi harmitti, että piti lähteä kotiin laittamaan ruokaa”, Hurtig naurahtaa.

Luokka keräsi kehuja kotitalousopettajien Facebook-ryhmässä, jossa Hurtig esitteli sitä valokuvin. Kehuja on irronnut myös oppilailta. He ovat opettajansa mukaan innostuneita kotitaloudesta, sillä opettajat ja ehkä vanhemmatkin ovat intoilleet uusista tiloista.

Hurtig lisää, että seitsemäsluokkalaiset ovat yleensäkin motivoituneita kotitalouden tunneilla.

”Ruuanlaitto ja leivonta kiinnostavat, mutta opetussuunnitelmaan kuuluvat vaatehuolto ja siivous tuntuvat monesta pakolliselta pahalta.”

Myös rehtori toteaa, että kotitalous on suosituin valinnaisaine.

Tila ei muistuta tavallista luokkaa. Opettajalle ei ole omaa pöytää, eikä seinällä roiku tussitaulua. Tilalla on turkoosi nojatuoli opettajalle ja suuri televisionäyttö. Aluksi se hirvitti Hurtigia, joka oli oppinut toimimaan perinteisissä luokissa.

”Olemme pärjänneet hyvin”, hän sanoo.

Vaikka tila poikkeaa perinteisestä, opetus ei juurikaan. Kotitaloutta opetellaan tekemällä, kuten aiemminkin. Rehtori Heikki Ervast kehuu, että kotitalouden opetus on jo pitkään ollut korkeatasoista.

Uutta tunneille tuo kasvisruokabuumi. Koulun 56 seitsemäsluokkalaisesta neljä on kasvissyöjiä. He tekevät kasvisruokaa, kun muut laittavat lihaa. Muidenkin oppilaiden kanssa Hurtig on tehnyt kasvisruokia.

Harjoittelukoulun tiloja on remontoitu kotitalousluokkaa laajemmin. Muun muassa erityisopettajan tilat siirtyivät ja yliopiston opiskelijat saivat pieniä työhuoneita.

Syksyllä liikuntasalin taakse aletaan rakentaa uudisrakennusta, joka valmistuu ensi kesänä. Neliöitä uuteen siipeen tulee noin 560 ja luokkahuoneita kuusi. Kaksi on fysiikka-kemian luokkia ja kaksi uuden pedagogiikan tiloja, joissa on vain kolme seinää ja jotka avautuvat käytävälle.

Kiinteistön omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, jolta Lapin yliopisto vuokraa tiloja. Nykyisen rakennuksen muutostyöt eivät nosta vuokraa, vaan lasketaan osaksi ylläpitokustannuksia, Heikki Ervast kertoo.

Yhtenäiskouluksi

Lapin yliopiston harjoittelukoulu muuttui yhtenäiskouluksi 1.8. Yhtenäiskoulussa opetetaan luokkia 1.–9. Aiemmin koulussa ovat käyneet luokat 1.–6.

Ensimmäiset 7.-luokat aloittivat elokuussa. Luokkia on kolme, ja niissä on yhteensä 56 oppilasta.

Jatkossa jokaisella luokka-asteella on noin 65–70 ja koko koulussa vajaat 600 oppilasta.

Koulu toimii täydessä mitassaan 1.–9.-luokkien oppilaitoksena syksystä 2019, jolloin nyt yläkoulun aloittaneet ovat 9.-luokalla.

Alakoulussa on nyt 377 oppilasta. Alakoulu työllistää 28–29 opettajaa ja yläkoulu täydessä laajuudessaan 14. Tänä syksynä aloitti muutama yläkoulun opettaja.

Oppilaat tulevat asuinpaikan perusteella kuten kaupungin kouluissa. Periaatteena on, että 1. luokalle tuleva jatkaa 9. luokalle asti. Erillinen haku 3. luokan musiikkiluokalle.


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös