Uusi Rovaniemi

Ei ainakaan samalle alalle kuin vanhemmat, ajatteli juristin poika: Nyt juridiikka on Juha Karhun elämän suuri rakkaus

Oikeustieteen professori sanoo hyvästit akateemiselle uralle teatterin lavalla. Juristien pitäisi kehittää imporovisaatiokykyjään, hän miettii.

Greta Virranniemi
Ei ainakaan samalle alalle kuin vanhemmat, ajatteli juristin poika: Nyt juridiikka on Juha Karhun elämän suuri rakkaus

Käyntikortti ovessa. Josef K:n pitäisi tulla sydämestä, ei aivoista, miettii Juha Karhu. Se on isoin haaste harrastajanäyttelijälle, jolla on taipumus luottaa järkeen.

Greta Virranniemi

Sinä olet syyllinen. Josef K.

Oikeustieteen professori on teipannut käyntikortin työhuoneensa oveen.

Huone on Lapin yliopistolla. Nurkassa täyteen ahdetun kirjahyllyn jatkeena seisoo kaappi, josta professori kaivaa mustan knallihatun. Hattu löytyi kirpputorilta ja on vähän liian pieni professorille. Josef K:lle se on täydellinen.

Kaapista löytyy myös punainen kravatti ja musta pikkutakki. Kokonaisuuden viimeistelevät mustapokaiset silmälasit.

Professorista tulee Josef K. Hän joutuu oikeuden eteen syytettynä, mutta ei tiedä mistä rikoksesta. Ei tiedä syyttäjäkään.

Josef K. on päähenkilö Franz Kafkan klassikkoromaanissa Oikeusjuttu. Tänä keväänä hän astelee Wiljamin lavalle samannimisessä näytelmässä.

Professori laittaa lasit, hatun, kravatin ja takin takaisin kaappiin. Hänestä tulee jälleen Juha Karhu, jonka pitää kiiruhtaa palaveriin.

Greta Virranniemi
Roolivaatteet työhuoneessa. Työkaverit ovat vihjailleet, että Josef K. olisi Juha Karhun alter ego, mutta se on liikaa sanottu.

Roolivaatteet työhuoneessa. Työkaverit ovat vihjailleet, että Josef K. olisi Juha Karhun alter ego, mutta se on liikaa sanottu.

Karhu jää eläkkeelle tänä keväänä. Tavallisesti professori pitäisi luennon, mutta Karhu sanoo hyvästinsä näyttämöllä.

Näytelmä tukee ajatusta, jonka Karhu haluaa jäähyväisissään välittää. Oikeudenmukaisuus on kokemuksellista ja ihmisestä tuntuu konkreettisesti pahalta, kun jokin asia menee väärin, hän pohtii. Oikeudenmukaisuus on ihmisen tarve, joka syntyy oikean ja väärän tajusta. Silti oikeuden eteen joutuva harvoin ymmärtää, mitä instituutiossa tapahtuu.

”Pohdiskelu varmaan kertoo Karhun ihmiskäsityksestä”, professori itse nauraa.

Mitä näytelmässä tapahtuu oikeasti ja mitä Josef K:n pään sisällä? Sitä ei tiedä hahmo eikä yleisö. Siksi Oikeusjuttu on Karhun mielestä nykypäivää.

”Faktat ja vaihtoehtoiset faktat sekoittuvat nykyään oikeassakin elämässä. On Donald Trumpeja ja muuta”, professori pohtii.

Juha Karhu on perinnefriikki. Hän osaa riidellä akateemisten promootioiden käytännöistä asiantuntijoiden kanssa, koska tuntee niiden historian.

Vaikka hän kunnioittaa perinteitä, hän haluaa uudistaa akateemisia traditioita. Laajaa yleisöä tuskin kiinnostaisi, jos hän pitäisi eläkkeelle lähdön kunniaksi emeritusluennon. Näytelmä vetää porukkaa paremmin.

Lisäksi näytelmän jälkeen katsoja voi sanoa suoraan, jos ei tykännyt. Kokemus herättää keskustelua. Emeritusluennon päätteeksi ei keskusteluja käydä, nyökkäillään vain kunnioittavasti. Akateeminen luento loisi hierarkkisen asetelman, näytelmä ei.

”Oikeudenmukaisuuden teemaa käsitellessä kaikkien pitää olla samalla viivalla”, Karhu toteaa.

Karhu puhuu silmät kiinni ja elehtii isosti käsillään. Luento on paitsi akateemista tiedon välittämistä myös esiintymistä, hän sanoo. Näyttelijän ja professorin roolit antavat toisilleen paljon.

Juristien koulutuksessa painottuvat Karhun mielestä liikaa asiasisällöt esiintymistaitojen ja ihmisten kanssa toimeen tulemisen kustannuksella. Se korostuu nyt yhä vahvemmin. Sitä on vaikea välttää, kun globalisaatio lisää ammatillisia haasteita, Karhu myöntää.

”Juristien ammattitaidon kannalta pitäisi kehittää heidän improvisaatiokykyjään”, hän toteaa.

”Uskallus käyttää omaa persoonaa on osa ammattitaitoa, ei jotain mikä pitäisi neutralisoida pois.”

Kaikki alkoi Kafkasta. Juha Karhun kaveri, oikeustieteen opiskelija ja sittemmin teatteriohjaaja Ilkka Laasonen ohjasi Muodonmuutoksen Lapin ylioppilasteatterille vuonna 1988. Karhu asui Helsingissä, mutta lähti mukaan porukkaan. Käsiohjelman mukaan hän oli lavastajan apulainen, mutta teki mitä milloinkin.

Karhu muutti Rovaniemelle professuurin perässä 1993. Nelikymppinen, Helsingissä syntynyt ja suuren osan elämästään asunut mies hyppäsi tyhjän päälle, kun lähti yksin vieraaseen kaupunkiin.

Kun oli ollut yhdessä teatterijutussa mukana, pyydettiin seuraavaankin.

Karhu kirjoitti lyhyen näytelmän, jossa keskiajan notaari pohtii noitavainoja. Se nähtiin Lappia-talon Oikeuden yössä 1990-luvun puolenvälin kieppeillä. Oikeustieteiden tiedekunta ja Rovaniemen teatteri yhdistivät voimansa parin vuoden ajan järjestetyissä tapahtumissa.

Kerran Rovaniemen keskiaikaisille markkinoille sijoittuneessa Musta Surma -tapahtumassa hirtettiin nuori varas. Turvatoimista huolimatta Karhua hirvitti, kun 12-vuotias näyttelijä joutui oikean näköiseen hirttopuuhun.

Greta Virranniemi
Näyttelevä professori. Kulttuuri on ollut Juha Karhulle henkireikä, mutta myös hänen tapansa olla professori.

Näyttelevä professori. Kulttuuri on ollut Juha Karhulle henkireikä, mutta myös hänen tapansa olla professori.

Ei ainakaan samalle alalle kuin vanhemmat. Se oli lukion alussa ammatinvalinnan tärkein kriteeri ja 1970-luvun alun radikalisoitumista.

Karhun isä oli asianajaja ja juridiikka aluksi vihollinen. Lukion lopussa yhteiskunnalliset asiat alkoivat kiinnostaa ja Karhu ihastui alaan pikkuhiljaa.

”Juridiikka on elämäni suurin rakkaus”, hän toteaa nyt.

”Kulttuuri on ollut henkireikä, mutta myös minun tapani olla professori.”

Hävyttömän paljon ja härskin vähän. Sillä tavoin Karhu on voinut hyödyntää oikeustieteen ammattilaisuuttaan Oikeusjuttu-näytelmän teossa. Näytelmä oli hänen ja ohjaaja Seppo Rintamäen yhteinen idea ja Karhu on ollut mukana muokkaamassa romaania näytelmämuotoon.

Pienet oikeudelliset elementit menevät täsmälleen niin kuin oikeassa elämässä. Josef K:n oikeusjuttu sai diaarinumeron ja käräjäoikeudesta oikean lomakkeen.

Toisaalta Karhu käy kamppailua Kafkan kanssa. Missä välissä tarinaa olisi voinut vaatia oikeutta?

Hetkeä ei ole. Koko juttu on liian synkkä. Karhu haluaa mukaan toivoa. Sellaista, mitä Kafkan teksteissä harvemmin nähdään. Wiljamissa tarina saa esimerkiksi erilaisen päätöksen kuin Kafkan käsissä.

”Olemme uskollisia Kafkalle, mutta emme Kafkan teksteille.”

Juha Karhu on alkanut pitää Josef K:sta. Työkaverit ovat vihjailleet, että hahmo olisi Karhun alter ego, mutta se on liikaa sanottu. Silti hahmossa on jotain tuttua. Siinä on sinnikkyyttä, josta hän pitää.

Karhu kopauttaa rintaansa, sitten ohimoaan. Josef K:n pitäisi tulla sydämestä, ei aivoista. Se on harrastajanäyttelijälle isoin haaste. Karhulla on taipumus luottaa järkeen.

”Jos minä olisin alien, minulla olisi varmaan valtavan iso pää”, hän nauraa.

Oikeusjutun ensi-ilta to 20.4. klo 19 Wiljamissa. Liput 16/10 e. www.josefk.fi

Juha Karhu

Syntynyt 6.4.1953 Helsingissä.

Oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1988.

Lapin yliopiston velvoiteoikeuden professorina vuodesta 1993. Oikeustieteiden tiedekunnan dekaaniksi 2013.

Göteborgin yliopiston ja Turun yliopiston kunniatohtori.

Puoliso Kaisa-Reetta Karhu kansainvälisellä uralla New Yorkissa.

Lapsia edellisestä avioliitosta kolme: Jazz-muusikko Valtteri Pöyhönen, näytelmäkirjailija Emmy Karhu ja New Yorkissa asuva Sofia Pöyhönen.

Harrastaa teatteria ja filosofiaa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös