Eduskunnasta: Pienituloinen eläkeläinen pulittaa terveyspalveluista vuosittain jopa 1 600 euroa omavastuumaksuja

Eduskunnasta: Pienituloinen eläkeläinen pulittaa terveyspalveluista vuosittain jopa 1 600 euroa omavastuumaksuja
Katri Kulmuni (kesk.)

Taannoin lappilaisessa kylätapahtumassa eräs herra tuli kertomaan vaimonsa tilanteesta.

Pienituloinen eläkeläispariskunta oli taloudellisesti tiukilla, kun sairauksia oli paljon. Rouvalla täyttyi vuosittain lääkekorvausten omavastuu 605 euroa. Pitkien etäisyyksien maakunnassa matkakorvausten omavastuun 300 euroa joutui maksamaan täysimääräisesti. Asiakasmaksuja terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä tulee enimmillään maksettavaksi 700 euroa.

Jos näistä kaikista kolmesta korvauksesta joutuu maksamaan omavastuun täysimääräisesti, kertyy yhdelle sairaalle maksuja vuosittain 1 600 euroa. Se on pienituloiselle iso summa rahaa.

"Liian suuret omavastuut voivat joidenkin kohdalla johtaa siihen, että tarvittavia lääkkeitä ei hankita tai tarpeellinen käynti lääkärillä jätetään tekemättä.

Arviolta kymmenesosa väestöstä käyttää noin 80 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Ongelmilla on tapana kasautua. Liian suuret omavastuut voivat joidenkin kohdalla johtaa siihen, että tarvittavia lääkkeitä ei hankita tai tarpeellinen käynti lääkärillä jätetään tekemättä.

Paljon sairastavien tilanteeseen helpotusta voisi hakea säätämällä yksittäisten maksukattojen lisäksi kaikille terveydenhuollon maksuille yhteisen omavastuukaton. Mikäli maksuille asetettaisiin esimerkiksi 1 000 euron katto, toisi se parhaimmillaan 600 euron säästön paljon sairastaville.

Etenkin monelle pienituloiselle tämä toisi tarpeellista apua arkeen. Lisäksi katto varmistaisi osaltaan sitä, että terveyspalveluita tarvitsevat niitä todella käyttäisivät.

Kaikki ihmiset eivät suinkaan käytä kaikkia lääke-, matka- tai asiakasmaksuja täysimääräisesti. Heille yksittäiset omavastuut ovat toimivia. Tämän vuoksi on tärkeää, että yksittäiset omavastuut jätetään voimaan. Olisi toki hienoa, jos saisimme julkisten taloutemme tilaan, jossa niitä voitaisiin laskea. Silti ongelma paljon sairastavien suhteen tarvitsee oman ratkaisun.

Kokonaisarviota terveydenhuollon maksujen yhdistetystä maksukatosta ei ole tehty. Vuonna 2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti yhdistettyjä maksukattoja, mutta selvitykset jäivät vaillinaisiksi. Ne muistuttivat enemmän leikkausta kuin monisairaiden tilanteen helpottamista.

Osin tähän on voinut olla syynä byrokratia. Kuntien määräämät asiakasmaksut ovat erisuuruisia eikä niistä ole ollut kootusti saatavilla tietoa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa tämä tulee muuttumaan, kun 18 maakuntaa järjestää kaikki palvelut. Tieto on paremmin saatavissa, kuin satojen erilaisten järjestäjien toimesta tällä hetkellä.

Noin 15 000 ihmistä käyttää vuosittain lääke- ja matkakaton täysimääräisesti. Näistä osalle kertyy terveyskeskus- ja sairaalakäyntimaksuja päälle. Näille ihmisille 600 euron vuosittainen säästö olisi kaivattu apu arkeen. Valtiontaloudelle uudella yhdistetyllä maksukatolla ei olisi uskoakseni suurta vaikutusta, mutta se vaatii vielä lisäselvitystä.

Kun resurssit ovat rajalliset, täytyy miettiä, mihin on tärkeintä panostaa. Silloin kannattaa satsata paljon palveluita käyttävien ja pienituloisten tilanteen helpottamiseen. 1000 euron yhdistetty omavastuun maksukatto terveyspalveluissa olisi sellainen.


Kommentit (2)

  • Kävelevä apteekin mainospussin kantaja

    Kallistahan se sairastelu on, tiedän kokemuksesta. Kirjoituksessa ei huomioitu sitä, että esim. Kelan korvauksen piirissä ei ole kaikki lääkäreiden määräämät reseptilääkkeet. Niistä asiakas maksaa täyden hinnan mukaanluettuna apteekin lääkkeen toimitusmaksun 2.39 euroa lääke/ostokerta. Eli lääkekustannusten omavastuu on usein suurempi, kuin noin 600 euroa. Moni näistä lääkkeistä on reseptivapaita, mutta reseptillä ostettuina halvempia. Pienituloinen henkilö, joka kuitenkin maksaa kunnallisveroa, voi verottajaltaa pyytää ”Veronmaksukyvyn alentumisvähennysta” suurista sairauskuluista. Vähennystä pitää itse pyytää.
    Mitä tulee yleensä veronmaksuun, niin pienituloinenkin maksaa alv:n jokaisesta ostosta ja palvelusta, siinä kuin työssäkäyväkin.

  • työssäkäyvä maksaa

    Ajatus hyvä, ja lehdessä oleva otsikko kiva, ja varmaan ääniäkin saa tällaisella esiintulolla, mutta missä realismi? Sairas eläkeläinen tai pienituloinen ei haluaisi maksaa edes murto-osaa kustannuksistaan itse. Näitä omavastuita, niitäkin maksaa yhteiskunta jo nyt, perutoimeentulotukena jne. Miksi meiltä työssä raatajilta viedään kaikki ja maksatetaan kaikki, alkaa jo pikkuhiljaa tympimään. Sitten tietenkin kun itse sairastuu niin olisi kiva että saisi kaiken ilmaiseksi, kun ei nämä työssäkäyvänkään rahat riitä, saatikka jos sote uudistus vielä nostaa kaikki hinnat pilviin. Nyt stoppia ja järkeä ja asiantuntija-apua sinne politiikkaan.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös