Venäjä kommentoi vihdoin mystistä räjähdystä: "Vahinkoja sattuu" – Kreml ei suostu vahvistamaan, oliko kyseessä ydinohjuskoe

Venäläisviranomaiset ovat pysytelleet hiljaa viime viikon torstaina tapahtuneen räjähdyksen jälkeen. Onnettomuudessa kuoli ainakin viisi ihmistä. He olivat paikalla tutkijoina. Kuolleiden todellinen lukumäärä on yhä epäselvä.

MAXIM SHIPENKOV
Vladimir Putin esitteli Venäjän uutta

Vladimir Putin esitteli Venäjän uutta "superasetta" eli Burevestnik-ohjusta puheessaan viime vuonna.

Ida Kannisto

Vahinkoja sattuu. Näillä sanoilla Kreml rikkoi tiistaina viimeviikkoiseen räjähdykseen liittyneen hiljaisuuden televisioyhtiö CNN:n mukaan. Venäjä ei juuri ole kommentoinut onnettomuutta.

– Vahinkoja valitettavasti sattuu. Ne ovat murheellisia. Mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa on tärkeää muistaa niitä sankareita, jotka menettivät henkensä onnettomuudessa, sanoi Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov tiistaina CNN:n mukaan.

Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom on sanonut, että onnettomuus tapahtui ohjuskokeen aikana Vienanmerellä sijaitsevalla laukaisualustalla.

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset taas arvelevat, että kyse oli ilmeisesti uuden, ydinkäyttöisen risteilyohjuksen räjähdyksestä. Mediatietojen mukaan Yhdysvaltain viranomaiset arvelevat, että kyseessä oli Burevestnik, jota Putin ylpeästi esitteli viime vuonna valtion tilaa käsittelevässä puheessaan.

Putin paljasti tuolloin joukon uusia aseita, joita hän kuvaili voittamattomiksi. Burevestnik-ohjuksella on venäläisten mukaan rajoittamaton kantama ja se kykenee läpäisemään kaikki puolustusjärjestelmät. The Guardianin mukaan tutkijat ovat kuitenkin epäileväisiä aseen teknologian toteuttamisen onnistumisesta.

Kremlin tiedottaja Peskov kieltäytyi CNN:n mukaan tiistaina vahvistamasta, liittyikö Burevestnik onnettomuuteen. Hän kuitenkin kiisti, että epäonnistumiset saisivat Venäjän luopumaan pyrkimyksistään kehittää sotilaallista kyvykkyyttään.

Räjähdyspaikalta linnuntietä 400 kilometriä Suomeen

Jotain tilanteen vakavuudesta voi päätellä siitä, että paikalliset uutistoimistot julkaisivat Reutersin mukaan maanantaina viranomaisten lausunnon, jossa kehotettiin turma-alueen lähikylän Nenoksan asukkaita lähtemään alueelta pikaisesti puhdistuksen ajaksi. Myöhemmin samat uutistoimistot peruivat kehotuksen.

Tapahtunut on herättänyt kysymyksiä siitä, millaisia haittoja räjähdys olisi voinut aiheuttaa Suomessa. Oletetusta turmapaikasta Arkangelin alueelta on linnuntietä runsaat 400 kilometriä Suomen rajalle.

– Mikäli kysymys on ohjuksen epäonnistuneesta testilaukaisusta, se muistuttaa siitä, millaisia vaaroja aseohjelmien kehittämiseen voi liittyä, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto.

Aseuhittelu suurvaltojen välillä jatkuu

Aseuhittelu Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä sai tällä viikolla uutta pontta. Kreml sanoi tiistaina, että räjähdyksestä huolimatta se on muita kaukana edellä asekehittelyssä, ja lisäksi Yhdysvaltoihin nähden voitolla ydinasekilvassa.

– Presidenttimme on toistuvasti sanonut, että venäläinen insinööritaito tällä sektorilla jättää merkittävästi jälkeen sen tason, jonka muut maat ovat onnistuneet saavuttamaan, ja on lisäksi melko ainutlaatuista, Peskov kertoi Reutersin mukaan.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump vastasi väitteeseen Twitterissä sanoen, että Yhdysvalloilla on "samanlaista, joskin kehittyneempää teknologiaa".

Nimettömänä pysytellyt Trumpin hallituksen virkamies kertoi Reutersin mukaan tiistaina, ettei Washington osaa vielä ottaa kantaa siihen, oliko kyseessä ydinräjähdys. Lähteen mukaan räjähdys saattaa kuitenkin tarkoittaa merkittävää takaiskua Venäjän aseohjelmalle.

Uudenlaista kilpailua suurvaltojen välillä

Bellona-kansalaisjärjestön Barents Observer -uutissivuston norjalainen päätoimittaja Thomas Nilsen on vahvasti sitä mieltä, että räjähdys kertoo kiristyvästä ydinasekilvasta suurvaltojen välillä. Bellona-kansalaisjärjestö on seurannut vuosien ajan Venäjän ydinturvallisuus- ja ympäristöasioita.

Nilsenin mukaan kilpaa kiihdyttävät kaksi tekijää: kylmän sodan asevalvontasopimuksien päättyminen ja se, että Venäjä kehittää uusia ydinaseita, joiden sanotaan pystyvän läpäisemään torjuntajärjestelmät.

– Se mitä näemme tänä päivänä, on uutta teknologista ydinasekilpailua, Nilsen kertoo Lännen Medialle.

Sotilasprofessori Petteri Lalu Maanpuolustuskorkeakoulusta on samaa mieltä. Kilpailu on muuttunut kylmän sodan ajoista.

– Silloin keskeistä oli taistelukärkien ja ohjusten määrä, mutta nyt kilpailu näyttää siirtyneen asejärjestelmien laatuun ja ominaisuuksiin.

Juttua päivitetty 14.8.2019 klo 14.20: Juttuun lisätty ulkoministerin ja sotilasprofessorin kommentit.


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Tuo video on kyllä ihan eri puolelta Venäjää, Krasnojarskin läheltä, ei Arkangelin.

  • Nimetön

    Independent Barents Observer -uutissivusto ei liity Bellona-kansalaisjärjestöön. Ne ovat kaksi eri asiaa.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös