Uniper-kauppa tekisi Fortumista suurpelurin Venäjällä – "Teknisillä verukkeilla voidaan pelata toimijoita eri asemaan"

Ossi Ahola
Uniper-kauppa tekisi Fortumista suurpelurin Venäjällä –

Venäjän energiapolitiikan professorin Veli-Pekka Tynkkysen mielestä Fortumin Venäjä-kytkennöistä tulee entistä monisyisempiä, jos Uniper-kauppa toteutuu.

Henripekka Kallio

Jos Fortumin suunnittelema Uniper-kauppa toteutuu, yhtiöstä tulee yksi Venäjän energiamarkkinoiden suurimmista pelureista.

Uniper omistaa Venäjällä 10,7 gigawattia sähköntuotantokapasiteettia, mikä tekee siitä Venäjän kolmanneksi suurimman yksityisomistuksessa olevan tuotantoyhtiön. Fortumilla on Venäjällä ennestään 4,5 gigawattia sähköntuotantokapasiteettia. Yhtiöillä on yhteensä hallussaan noin 7–8 prosentin osuus koko Venäjän sähköntuotannosta.

Fortumilla on lisäksi noin 10 gigawattia lämmöntuotantoa Venäjällä. Uniper puolestaan on sitoutunut rahoittamaan lähes miljardilla eurolla Itämerelle suunniteltua Nord Stream 2 -kaasuputkea.

Näyttää siis selvältä, että Fortumin Venäjään liittyvä maariski on kasvamassa entisestään.

Yhtiön toimitusjohtaja Pekka Lundmark myönsi keskiviikkoaamupäivänä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Fortumin absoluuttinen asema Venäjällä kasvaa, mutta Uniperin laajojen länsieurooppalaisten energiatoimintojen takia Venäjän suhteellinen osuus Fortumin liiketoiminnasta ei kasva nykyisestä.

Energiamarkkinoilla Venäjä on hankala kumppani. Valtiota ei voi pitää vapaana markkinatalousmaana eikä edes oikeusvaltiona. Energiamarkkinoilla ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkökohdat ovat aina läsnä, ja voimapolitiikkaa harjoittavan Venäjän tapauksessa se tarkoittaa tavallistakin suurempaa riskiä.

Jos Venäjä jostain syystä haluaisi alkaa hankalaksi Fortumia kohtaan, keinoja siihen kyllä löytyisi, sanoo Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.

–Vaikka virallisesti on olemassa normisto jonka mukaan mennään, niin epävirallisilla käytännöillä voidaan asettaa yhtiöiden kyky tuottaa voittoa erilaiseen asemaan, Tynkkynen sanoo.

Tynkkysen mukaan tuottajia voidaan estää esimerkiksi viemästä ylijäämäsähköä alueelta toiselle vetoamalla ongelmiin siirtoverkossa.

–Teknisillä verukkeilla voidaan pelata toimijoita eri asemaan, vaikka virallisen lainsäädännön pitäisi olla kunnossa, hän kuvailee.

Venäläisen energiabisneksen luonteesta saatiin kuvaava maistiainen Fennovoiman omistuskriisin yhteydessä, kun Venäjän valtion omistamaan Rosatomiin voimakkaasti nojaavan ydinvoimayhtiön eurooppalaiseksi osakkaaksi yritettiin tarjota kroatialaista Migritiä. Se paljastui saman tien venäläisten bulvaaniksi.

–Siinä venytettiin aika lailla äärimmilleen demokraattisen päätöksenteon normistoa. Luvatuista aikatauluista lipsuttiin ja eduskuntaa vedätettiin prosessissa aika lailla, Tynkkynen kertaa.

Migrit-farssin jälkeen poliittista riskiä saivat maistaa Fortumin osakkeenomistajat.

Yhtiö oli pitkään vakuuttanut, ettei halua osallistua Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen, mutta toisin kävi. Fortum kertoi lähtevänsä Fennovoimaan osakkaaksi, jotta uuden ydinvoimalan kotimaisuusehto täyttyisi. Fortumin omistajille täyskäännös kuorrutettiin järjestelyllä, jolla Fortumin piti saada runsaasti vesivoimaa Venäjän Karjalasta.

Neuvottelut venäläisten valtionyhtiöiden kanssa eivät ole kuitenkaan tähän päivään mennessä tuottaneet tulosta.

–Lienee aika lailla selvää, että Suomen hallitus käytti jollain tavalla ääntään siinä, että Fortum suostuteltiin rahoittajaksi, ja kaikille lienee myös selvää, ettei Luoteis-Venäjän vesivoimaloista käydä enää mitään neuvotteluja, Tynkkynen sanoo.

–Venäläiset laskivat, ettei suomalaisille tarvitse antaa Luoteis-Venäjän vesivoimaloiden kaltaista kultakimpaletta, koska Suomen hallitus kannattaa Fennovoiman hanketta joka tapauksessa niin vahvasti ja löytää keinonsa rahoituksen järjestämiseksi – ja niin myös kävi, Tynkkynen jatkaa.

Uniper-ostoksen jälkeen Fortumista tulee kiistellyn Nord Stream 2 -kaasuputken rahoittaja. Suomen hallitus on pitänyt hanketta puhtaasti Venäjän ja Saksan välisenä kaupallisena asiana ja Itämeren ekologiaan liittyvänä ympäristökysymyksenä.

–Yritysoston kautta Fortumille syntyisi ihan erilainen positio koskien Venäjän ja Euroopan välistä kaasukauppaa, Tynkkynen sanoo.

Monessa muussa EU-maassa Nord Streamia on pidetty enemmän ulko- ja turvallisuuspoliittisena kysymyksenä. Hankkeen omistava Gazprom on jo ennestään EU-komission hampaissa perinteisen hinnoittelutapansa takia. Venäläinen valtionyhtiö on myynyt kaasua eri hintaan eri EU-maille, mikä altistaa jäsenmaat Venäjän poliittiselle painostukselle.

Tynkkysen mukaan Uniper-omistus herättää kaikkinensa kysymyksiä siitä, kenen intressejä Fortum tulevaisuudessa edistää.

–Se on yhtäältä kaupallinen pörssiyritys, mutta toisaalta siinä on Suomen valtion enemmistöomistus, ja sitä kautta kansallinen intressi ja kansalliset ulkopoliittiset linjat sekoittuvat tähän kuvioon. Ei se ainakaan yksinkertaista energiakaupan eri ulottuvuuksia.

Fortumin tapauksessa Venäjään liittyvät riskit koskevat koko Suomea, koska valtio omistaa yhtiöstä enemmistön. Tynkkynen muistuttaa, että kyse on vieläkin laajemmasta asiasta.

–On fakta, että Suomen ja Venäjän välillä vallitsee epäsymmetrinen tilanne. Suomen tuontienergiasta kaksi kolmasosaa on peräisin Venäjältä, mutta Venäjän energiaviennistä Suomen osuus on vain pari-kolme prosenttia, Tynkkynen vertaa.

Tämä asetelma ei merkittävästi muuttuisi, vaikka Fortum saisi ostettua Uniperin kokonaan itselleen, ja sitä kautta nykyistä selvästi suuremman roolin Venäjän energiamarkkinoilla.

Fortum on vahvasti sidottu Venäjään

Fortumilla on Venäjällä kahdeksan suurta maakaasuvoimalaitosta. Ne ovat pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia.

Fortum omistaa lisäksi vajaan kolmanneksen yhtiöstä, joka operoi vesi- ja lämpövoimaloita Luoteis-Venäjällä sekä lämmönjakeluverkkoa Pietarissa.

Fortum aloitti viime vuonna tuulivoimapuiston rakentamisen Uljanovskiin.

Toiminnot Venäjällä tuottivat viime vuonna noin neljänneksen Fortumin liikevaihdosta ja vajaan kolmanneksen vertailukelpoisesta tuloksesta.

Uniper Venäjällä

Saksalaisella Uniperilla on Venäjällä viisi suurta sähköä tuottavaa lauhdevoimalaitosta. Neljä niistä käyttää polttoaineenaan kaasua ja yksi hiiltä.

Uniper sai viime vuonna Venäjältä 1,1 miljardia euroa liikevaihtoa ja 201 miljoonaa euroa oikaistua käyttökatetta.


Kommentit (1)

  • Hannes Tammisaari

    Muutamia vuosia sitten suomi osti ilmaa Saksasta.Mitään ei ole näköjään opittu.Ei edes valtio-omistaja ole ymmärtänyt kauppaan liittyviä riskejä kaikessa laajuusessaan.Toivotaan ettei kauppa toteudu

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös