Kolumni

Työmarkkinoilla riittää kiistoja, mutta yhteisymmärrys on sentään yhdestä asiasta

Työmarkkinaneuvotteluissa riittää kiisteltävää, mutta yhdestä asiasta työnantajat ja työntekijät ovat samaa mieltä. Kikyn lisätunteihin liittyvää kiistaa pidetään molemmissa leireissä osoituksena sopimisen kulttuurin rapautumisesta, kirjoittaa Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.

-
Kuva: Joel Maisalmi

14.6 ja 5.9.2016.

Nämä ovat päivämäärät, jolloin suomalaiselle työmarkkinakentälle viimeisteltiin sopimus, jonka sisällöstä riidellään nyt vuosia myöhemmin.

Kilpailukykysopimus allekirjoitettiin, mutta epäselväksi jäi, tuliko sopimukseen sisältynyt 24 tunnin palkaton lisäys vuosityöaikaan jäädäkseen vai määräaikaisesti. Työnantajapuoli lähtee tietysti lisätuntien pysyvyydestä ja työntekijät määräaikaisuudesta, joka on irtisanottavissa samalla kun työehtosopimuksista neuvotellaan muutenkin.

Päänavaajana pidetyssä Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksessa lisätunneista luovuttiin palkkojen noustessa kahden vuoden aikana 3,3 prosenttia. Tuntien pysyvyys olisi työnantajan mukaan antanut enemmän pelivaraa palkankorotuksessa.

Linjattiinko samalla lisätyöstä luopuminen automaattisesti myös muilla aloilla? Ei, koska kikyn lisätyöaika oli Metalliliiton peruina kirjattu Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimuksessa lisäpöytäkirjaan, mikä antoi vipuvarren työntekijöille. Jos tunnit ovat varsinaisessa työehtosopimuksessa, niistä eroon hankkiutuminen on hankalampaa, vaikka työntekijäpuolen tulkinnassa kaikki asiat ovat pöydällä, kun sopimuksesta muutenkin neuvotellaan.

Epätietoisuus kiky-sopimuksen tulkinnasta on ainakin puheissa synnyttänyt epäluottamusta sopimusjärjestelmää ja neuvottelukumppaneita kohtaan. Sekä työnantaja- että työntekijäleiristä kysytään, voiko toiseen osapuoleen luottaa.

– Palkankorotusten ohella työnantajien puolella eniten kiivailua tuntuu aiheuttavan kilpailukykysopimuksessa eri tavoin sovittu vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla. Missään ei silti ole sovittu, että kiky-tunnit olisivat voimassa ”maailman tappiin”. Neuvotteluissa ovat kaikki sopimuksen osat – ja myös työaika – aina uudelleen neuvoteltavissa. EK:n huutelu sivusta ei neuvotteluja edistä, ja työnantajien asenne rapauttaa luottamusta koko sopimusjärjestelmään.

Näin sivalsi puheenjohtaja Antti Palola STTK:n hallituksen kokouksessa viime viikolla.

– Kikystä ja sen 24h neuvotelleena ja sopineena voin vakuuttaa, että se oli pysyvä rakenteellinen korjaus pl Teknologiateollisuus. Sopimisen kulttuuri murentumassa jos yhdessä päätettyyn ei voi enää luottaa, oli Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies kommentoinut Twitterissä päivää aiemmin.

Vaikka erimielisyyksiä riittää, yhtä mieltä työnantajat ja työntekijät näyttävät olevan sentään yhdestä asiasta: toinen osapuoli tulkitsee sovittua väärin ja että kiky-kiista on osoitus sopimisen kulttuurin rapautumisesta.

Hyvä, että yhteisymmärrys vallitsee edes jostain.

jussi.orell@lannenmedia.fi