Tut­ki­ja: Suomi myy Uk­rai­nal­le vain "tar­peek­si har­mit­to­mia" puo­lus­tus­tar­vik­kei­ta, ul­ko­mi­nis­te­riön mukaan Uk­rai­naa koh­del­laan samoin kuin mui­ta­kin

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak katsoo, ettei Suomi tue nyt Ukrainaa tavalla, joka olisi sille tarpeen – siis myymällä puolustusvälineitä. Ulkoministeriön asevalvontayksikön päällikön Leena Pylvänäisen mukaan Ukrainan kohdalla ei ole olemassa mitään kategorista kieltolinjausta.


Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Ukraina on valtio, jota Suomi tukee monin tavoin, mutta ei tavalla, joka olisi sille juuri nyt tarpeen. Kuvassa Ukrainan kansalliskaartin sotilaita koronamaskeissa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Ukraina on valtio, jota Suomi tukee monin tavoin, mutta ei tavalla, joka olisi sille juuri nyt tarpeen. Kuvassa Ukrainan kansalliskaartin sotilaita koronamaskeissa.
Kuva: SERGEY DOLZHENKO

Suomen tulisi harkita uudelleen puolustusvälineiden myyntiä Ukrainalle.

Näin totesi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak keskiviikkona Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Salonius-Pasternakin mukaan mahdollisessa konfliktitilanteessa Suomi tarvitsisi puolustusvälineissä muiden tukea. Silti "Suomi ei itse ole valmis myymään puolustustarvikkeita toiselle demokratialle, Ukrainalle".

Salonius-Pasternak kertoo Lännen Medialle halunneensa herättää kirjoituksellaan keskustelua siitä, kuinka ristiriitaisena Suomen suhde puolustustarvikkeiden vientiin tällä hetkellä näyttäytyy.

Hänen mukaansa Ukraina on valtio, jota Suomi tukee nyt monin muin tavoin. Silti Suomi ei tue sitä tavalla, joka olisi sille juuri nyt tarpeen – siis myymällä puolustusvälineitä.

Salonius-Pasternak sanoo tietävänsä useammasta tapauksesta, jossa Ukrainaan vientilupaa hakenut yritys on jäänyt vaille paitsi lupaa, myös ilman perusteltua syytä kieltäytymiselle.

– Suomesta on nyt annettu lupia tiettyihin asioihin, jotka ovat olleet tarpeeksi harmittomia, eivätkä näy julkisuudessa niin hyvin kuin esimerkiksi kuljetusajoneuvot. Ainakin sen perusteella mitä olen itse nähnyt, ei kieltäytymiseen ole ollut perusteltua syytä.

Esimerkiksi hän nostaa mielipidetekstissä Suomen päätöksen olla myymättä Ukrainalle "sen tarvitsemaa puolustusmateriaalia", kuten pieniä partioveneitä.

UM: Ukrainaa kohdellaan samoin kuin muitakin

Mutta onko Suomi kieltäytynyt erityisesti Ukrainalle myymisestä?

Puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon, kauttakuljetukseen ja välitykseen tarvitaan lähtökohtaisesti joko valtioneuvoston tai puolustusministeriön myöntämä lupa.

Suomessa puolustustarvikkeiden vientivalvonnasta vastaa puolustusministeriö. Lupahakemukset käsitellään poikkihallinnollisessa maastavientiasioiden työryhmässä, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta arviosta vastaa ulkoministeriö.

Ulkoministeriön asevalvontayksikön päällikkö Leena Pylvänäinen kertoo, ettei Ukrainan kohdalla ole olemassa mitään kategorista kieltolinjausta.

Ukrainan kohdalla toimitaan samoin kuin muidenkin maiden kanssa. Vientilupaa koskevat hakemukset saapuvat puolustusministeriöön, joka toimii lupaviranomaisena. Ulkoministeriö taas antaa arvionsa siitä, onko kyseiselle viennille estettä.

Vientilupaa myönnettäessä arvioidaan määrämaata, tuotteen loppukäyttäjää ja myös sitä, minkälaisesta vietävästä tuotteesta on kyse. Puolustustarvike-kategorian alle kuuluu valtava tuotekirjo ohjuksista ohjelmistoihin.

– Päätökset tehdään aina tarkan tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Pylvänäinen toteaa, että Ukrainaan vietävien tuotteiden kohdalla on tehty myös useita myönteisiä lupapäätöksiä. Näitä on tehty myös Ukrainan kriisin syttymisen jälkeen.

Esimerkiksi viime vuonna myönnettiin Ukrainaan yksi vientilupa luokan ML 5 -tuotteille ja yksi lupa luokan ML 7 -tarvikkeille. Puolustusministeriön erityisasiantuntija Selina Kankaan mukaan ML 5 -luokassa oli kyse etäisyysmittamoduuleista, ML7-luokan tuotteissa emulsiolevittimistä, joita käytetään CBRN-suojavarusteiden puhdistuksessa.

Ehdoton ei tulee pakotteista ja asevientikielloista

Charly Salonius-Pasternakin mukaan mielipidepalstalla esitetty avaus on periaatteellinen: jos Suomella olisi tilanne, jossa se tarvitsisi itse tukea, odottaisiko se muiden maiden auttavan? Miksi ne eivät toimisi niin, kuin Suomi toimii nyt?

Charly Salonius-Pasternakin mukaan yksikään virkamies tai poliitikko ei mainitse kieltäytymisen syytä julkisuudessa. Hän sanoo, että hänen käymissään keskusteluissa on ilmennyt pelko Venäjän reaktiosta.

– Suomi tekee omat päätöksensä oman lainsäädäntönsä ja kansainvälisten velvoitteidensa pohjalta. Linja on ehdottomasti se, että nämä ovat kansallisia päätöksiä jotka harkitaan tarkkaan kansallisesti. Ei siinä kysytä muilta mailta neuvoa, Leena Pylvänäinen toteaa.

Vuonna 2015 Venäjä kritisoi Suomen päätöstä sallia suomalaisten laseretäisyysmittareiden vieminen Ukrainaan. Maan ulkoministeriön verkkosivuilla julkaistussa kannanotossa Venäjä katsoi Suomen rikkoneen kansainvälisiä asevientejä rajoittavia sopimuksia tukemalla Ukrainan sodan toista osapuolta.

Suomen silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kommentoi tuolloin Ylelle, että Suomi on noudattanut vientilupa-asioissa kaikkia EU:n linjauksia ja kansainvälisiä sopimuksia.

Leena Pylvänäisen mukaan Euroopan unionin sisällä on vaihtelua siinä, kuinka puolustustarvikkeiden vientiin Ukrainaan suhtaudutaan. Suomi asettuu hänen mukaansa pohjoiseurooppalaiseen viiteryhmään.

Ehdottomia kieltoja puolustustarvikkeiden viennin kohdalla asettavat EU:n, ETYJ:in ja YK:n asettamat asevientikiellot. Suomi noudattaa myös Kansainvälisen asekauppasopimuksen määräyksiä, jotka vastaavat pitkälti EU:n yhteistä kantaa.

Leena Pylvänäisen mukaan lupahakemuksia vientikiellon alaisiin maihin ei ole tullut.

– Suomalaiset firmat ovat tässä suhteessa hyvin valistuneita.

Eniten vientiä Eurooppaan

Puolustustarvikkeiden viennin vuosiraportin mukaan Suomen puolustusministeriö myönsi viime vuonna 284 lupaa pysyville kaupallisille vienneille. Näiden lupien yhteenlaskettu arvo oli 105 miljoonaa euroa. Summa on 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018, jolloin luku oli 176 miljoonaa euroa.

Myös toteutuneiden vientien arvo laski aiemmasta 12 prosenttia, ollen viime vuonna noin 113 miljoonaa euroa. Varsinaiset viennit toteutuvat yleensä muutaman seuraavan vuoden aikana vientiluvan myöntämisestä.

Viime vuonna lupia pysyville vienneille myönnettiin euromääräisesti eniten tulenjohto- sekä niihin liittyville hälytys- ja varoituslaitteille, tarkkuuskivääreille ja niiden lisävarusteille sekä ohjelmistoille.

Runsaat kaksi kolmasosaa myönnetyistä luvista kohdistui Eurooppaan. Myös toteutuneista vienneistä yli 75 prosenttia kohdistui Euroopan alueelle. Viime vuonna merkittävimmät vientimaat olivat Puola, Sveitsi, Arabiemiirikunnat ja Ruotsi.

Vuosiraportin mukaan tuoteluokittain toteutuneista vienneistä merkittävimpinä erottuu ajoneuvokomponenttien vienti Puolaan, partioveneiden vienti Sveitsiin sekä partioveneiden ja ajoneuvojen valmistuksessa käytettävän suojausteräksen viennit Arabiemiraatteihin.