"Tun­tuu, että vi­ha­pu­he on ryös­täy­ty­nyt kä­sis­tä" – Kir­jai­li­ja Pirjo Has­si­nen pöy­ris­tyi po­pu­lis­min nou­sus­ta, mutta sai siitä me­huk­kaat ai­nek­set ro­maa­ni­tri­lo­giaan

Kirjailija Pirjo Hassisen verenpaine on joutunut viime vuosina koetukselle. Oikeistopopulismin nousu maailmalla ja Suomessa piinaa kirjailijaa. On raskasta kohdata vihaa, ja vihasta oikeistopopulismissa on pohjimmiltaan kyse. Mutta ei niin pahaa, jottei jotain hyvääkin: hän on saanut oikeistopopulismista mehukkaan makaaberit ainekset hiljattain päätösosan saaneeseen romaanitrilogiaansa.

Pirjo Hassinen on saanut valmiiksi oikeistopopulismia käsittelevän trilogiansa, jota hän työsti lähes kymmenen vuotta. "Kun lähetin maaliskuussa uusimman kirjan tekstin kustantamoon, seuraavana päivänä julistettiin pandemia. Se oli perjantai ja kolmastoista päivä."
Pirjo Hassinen on saanut valmiiksi oikeistopopulismia käsittelevän trilogiansa, jota hän työsti lähes kymmenen vuotta. "Kun lähetin maaliskuussa uusimman kirjan tekstin kustantamoon, seuraavana päivänä julistettiin pandemia. Se oli perjantai ja kolmastoista päivä."
Kuva: Petteri Kivimäki

Joulukuisena aamuna Pirjo Hassisen kotona Jyväskylässä vihasta ei ole tietoakaan. Tunnelma on leppoisa, ja kahvipöytä notkuu kirjailijan itse leipomista munkeista, karjalanpiirakoista ja lohipasteijoista. Korona-ajan tapaan kättelytervehdykset jätetään väliin ja turvavälit pidetään.

Kotona Hassinen oli silloinkin, kun kuuli uutisista oikeistopopulistipuolue perussuomalaisten nousseen piikkipaikalle puolueiden Ylen joulukuun alussa julkaisemassa kannatusmittauksessa. Vaikka tulos ei ollut uutisia tiiviisti seuraavalle Hassiselle yllätys, "kyllä se nipistämällä harmitti", kuten hän tunteensa muotoilee.

– Pikkaisen tulos hämmästytti, koska luulisi, että ihmiset seuraisivat esimerkiksi USA:n tapahtumia. Samasta oikeistopopulismista on kysymys Donald Trumpissa, joten jotenkin se Trumpin tappio olisi voinut vaikuttaa. Kaikkein eniten tulos hämmästytti siksi, kun persut sanoivat julkisesti, että he kannattavat Unkarin ja Puolan tietä EU:n oikeusvaltioperiaateasiassa.

Oikeusvaltioperiaate on yksi Euroopan unionin perusarvoista. Se tarkoittaa, että jäsenmaiden on noudatettava lakia ja vaalittava oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Myös lehdistönvapautta korostetaan. Unkarissa ja Puolassa valtaa pitävät oikeistopopulistihallitukset ovat urakalla myllänneet muun muassa oikeuslaitosta, ihmisoikeuksia ja lehdistöä.

– Oikeistopopulismi on yritystä ujuttaa autoritaarisuus demokraattiseen yhteiskuntaan. Se on ihan järkyttävää, mitä tapahtuu Unkarissa ja Puolassa. Ja persut ovat noiden maiden kanssa samaa mieltä. Epädemokraattisuus ei ole heille mikään ongelma. Mutta koska olen kirjailija, yritän ymmärtää näitä ihmisiä. Koska joudun ottamaan päähenkilöiksikin ihmisiä, jotka tekevät ihan hulluja asioita.

– Nyt kyllä verenpaine nousee.

Joulun alla Helsingin Sanomien teettämässä kannatusmittauksessa perussuomalaiset sijoittui toiseksi sdp:n jälkeen.

Epäluuloja on alettu nimittää mielipiteiksi

Hassinen arvelee, että perussuomalaisten suosion taustalla saattaa olla myös koronapandemia. Hallituspuolueet ovat keskittyneet koronaan, perussuomalaiset ovat hallinneet muita politiikan aiheita.

– Hallituksen koronaan keskittyminen on äärimmäisen tärkeä asia. Sehän on koko maailmassa ykkösasia, että päästäisiin normaaliin. Eihän ole normaalia, että Amerikassakin ihmisiä kuolee kuin russakoita. Korona on myös politisoitunut. [Perussuomalaisten puheenjohtaja] Jussi Halla-ahokin kierteli ja kaarteli vastausta kysymykseen, aikooko hän ottaa koronarokotteen eikä vastannut suoraan.

Korona- ja koronarokotekeskustelussa mielipiteet sotkeutuvat tutkittuun tietoon, luulot tieteen tuloksiin. Hassisen mielestä oikeistopopulismin nousu liittyy samaan ilmiöön.

– Ihmisten ennakkoluuloja on ruvettu nimittämään mielipiteiksi, ja ne mielipiteet ovat muokkautuneet ikään kuin teoreettiseksi pohjaksi, ideologiaksi. Puhutaan esimerkiksi maahanmuuttokriittisyydestä tai ilmastoskeptisyydestä kuin niiden taustalla olisi joku oikea teoria, vaikka ne ovat vain ennakkoluuloihin perustuvia mielipiteitä.

Oikeistopopulistit ovat taitavia tarttumaan ihmisten ennakkoluuloihin ja käyttämään niitä polttoaineena politiikan teossa ja populistisessa viestinnässä. Mitähän tapahtuisi, jos esimerkiksi rokotevastaisuus-sana muutettaisiinkin kulkutautimyönteisyydeksi?

Pikkaisen Hassinen haluaa nuhdella mediaa. Tiedotusvälineillä on ollut Hassisen mielestä toisaalta–toisaalta -asenne, jossa yhdelle tuolille pyydetään asiantuntija ja toiselle asian "kriitikko". Sitten näitä käsitellään ja kuullaan ikään kuin yhtä tietävinä ja tasavertaisina asiantuntijoina.

Kaikki alkoi jytkystä vuonna 2011

Oikeistopopulismi on kulkenut Pirjo Hassisen kannoilla pian kymmenen vuotta. Kaikki alkoi vuoden 2011 eduskuntavaalien jytkystä eli perussuomalaisten veret seisauttaneesta vaalivoitosta, jossa puolueen kansanedustajaryhmä kasvoi 5:stä 39:ään.

"Jos yhteiskunnasta ei pyritä tekemään entistä demokraattisempaa, myös taloudellisesti oikeudenmukaisempaa, silloin on turha odottaa, että oikeistopopulismin kannatus vähenee", kirjailija Pirjo Hassinen sanoo.
"Jos yhteiskunnasta ei pyritä tekemään entistä demokraattisempaa, myös taloudellisesti oikeudenmukaisempaa, silloin on turha odottaa, että oikeistopopulismin kannatus vähenee", kirjailija Pirjo Hassinen sanoo.

Ennen vaaleja Timo Soini oli antanut puolueen paisua äärioikeiston laidalta, koska siitä oli hyötyä.

– Mutta se olikin käenpoika.

Myöhemmin puolue hajosi soinilaisiin sinisiin ja halla-aholaisiin perussuomalaisiin.

Jytky synnytti Hassisessa halun tarttua yhteiskunnalliseen aiheeseen. Vaalien jälkeisenä vuonna ilmestyi hänen kolmastoista romaaninsa Popula, jossa pohditaan sitä, mitä tapahtuu, kun turhautunut ihminen ajautuu oikeistopopulismin syliin. Kirja oli vuoden 2012 Finlandia-ehdokkaana ja sai Savonia-kirjallisuuspalkinnon. Kirjan pohjalta dramatisoitiin myös näytelmä Kemin kaupunginteatteriin.

– Päätin kerta kaikkiaan, että kirjoitan senaikaisen tilanteen romaaniksi. Minua kiinnostavat rakkaus ja valta, ja tämä aihe asettuu siihen valta-kategoriaan.

– Noissa vaaleissa perussuomalaiset tuntui vastaavan joidenkin ihmisten hätään ja syrjäytymisen tunteisiin. Jotkut ihmiset elävät tilanteissa, joissa heistä tuntuu, että politiikka on jossain muualla ja he vain kärsivät yksityiselämässään. Jokainen ymmärtää, että jos ihmisillä olisi enemmän ymmärrystä yhteiskunnan toiminnasta, eivät ne [oikeistopopulistit] juhlisi. Enkä tarkoita, että perussuomalaisia kannattavat olisivat yhtään vähemmän arvokkaita kuin muut. Kysymys on siitä, että jonkinlainen epätasa-arvo vallitsee yhteiskunnassamme.

Hassinen sanoo, että jos yhteiskunnasta ei pyritä tekemään entistä demokraattisempaa, myös taloudellisesti oikeudenmukaisempaa, silloin on turha odottaa, että oikeistopopulismin kannatus vähenee.

– Koska se ei tule tapahtumaan. Ei ole oikein merkkejä, päinvastoin: kuilu kasvaa ja kasvaa, Hassinen sanoo.

Hassisen mielestä on epäoikeudenmukaista, että yli 100 000 euroa ansaitsevat voivat piilottaa verotietonsa. Se kuvastaa sitä, että halutaan jotenkin peittää kasvava tulokuilu.

– Kyse ei ole kateudesta vaan yksinkertaisesti sitä, että pitää tietää, mitä Suomessa tapahtuu. Läpinäkyvyyttä joka puolelle. Se on kaikkein paras, ja yksi demokratian ehdottomista edellytyksistä. Mitä meidän yhteiskunnassa on mennyt pieleen, kun varallisuus jakautuu noin epätasaisesti? Täytyy ottaa huomioon, että se on kuitenkin meidän varallisuuttamme.

"Kannattaa muistaa, mitä tapahtui Saksassa 1930-luvulla"

Koulutus ja taisteleminen yhteiskunnan epätasa-arvoa ja ihmisten syrjäytymistä vastaan ovat Pirjo Hassisen mukaan tärkeimmät keinot oikeistopopulismin kasvun tukkimiselle.

Häneltä ei liikene ymmärrystä äänenpainoille, joissa oikeistopopulismia voitaisiin katsoa läpi sormien tai antaa vain olla sen kummemmin siihen reagoimatta.

– Kannattaa muistaa, mitä tapahtui Saksassa 1930-luvulla. Ei ole mitään niin tärkeää kuin taistella sellaisen yhteiskunnan puolesta, ettei tulisi syrjäytyneitä ja maaperää oikeistopopulismin kasvulle. Jottei tule niitä pudokkaita, jotka ovat täynnä vihaa ja katkeruutta.

Hassisen uusimmassa romaanissa näytetään se, mitä todella tapahtuu, kun sana muuttuu teoksi, vihan tunne muuttuu väkivallaksi.

– Tuntuu, että vihapuhe on ryöstäytynyt käsistä. Esimerkiksi poliitikkoja voidaan uhkailla vaikka minkälaisella puheella, mutta sitten oikeudessa ollaan tuppisuuna tai kiistetään puheet.

Hassinen on pannut merkille, että tällaiset vihapuhujat eivät seiso sanojensa takana.

– Ne eivät koskaan ole sitä mieltä, että kävi just niin kuin tarkoitin. Sitten kun nämä ihmiset repäistään oikeasti esille, ne peittävät naamansa ja sanovat, etten tarkoittanut sitä.

Trilogian osat ovat Popula, Kalmari ja Hämärän aika.
Trilogian osat ovat Popula, Kalmari ja Hämärän aika.

Räikein väkivalta kohdistuu maahanmuuttajiin

Trilogian toisessa osassa Kalmarissa (Otava 2016) Hassinen jatkaa Populan oikeistopopulismiteemaa selvittämällä popula-puolueen johtajan Jukka Kalmarin taustoja. Vihan teema on siinäkin vahvana, ja räikein väkivalta kohdistuu maahanmuuttajiin.

Trilogian päättää nyt syksyllä ilmestynyt Hämärän aika, joka lataa vihaan täysin uusia kierroksia. Pitkään kytenyt vihan tunne muuttuu makaabereiksi teoiksi, julmaksi vallankäytöksi, ihmisyyden rippeillekin selän kääntämiseksi. Lähes lupsakkailta tuntuneista jytkyn ajoista tullaan säälimättömään maailmaan, jossa viha velloo sanoissa ja teoissa.

Tulevassa romaanissa Hassinen jättää taakseen populan ja Kalmarin. Hän haluaa käsitellä seuraavaksi intohimoa mutta myös sitä, mitä on, kun ollaan erillään – ehkä hieman korona-ajan inspiroimana.

– Eristyneisyys, etäisyys toiseen ihmiseen, erillään oleminen. Niistä rakennan seuraavan romaanin.

Kirja ilmestynee alkuvuonna 2022. Sen kirjoittamisen Hassinen aloitti tapaninpäivänä.

Kirjailijat ja kirja-ala ovat huomanneet, että kirjallisuuskeskustelu on ollut hiljaista tänä vuonna. Pirjo Hassinen harmittelee sitä, mutta ymmärtää syyn. Korona estää matineat ja messut, joissa kirjaväki normaalisti kohtaa.

Hassinen on toiveikas, että pandemian väistyttyä alan tilanne normalisoituu. Hän ei pelkää, että kriisin kiristämässä rahatilanteessa ensimmäisenä tingittäisiin kulttuurista.

– Uskon, että kulttuuri-instituutiot pysyvät vahvoina. Toki jos oikeistopopulistinen siipi pääsee päättämään, sitten alkaa kulttuurin höyläys.

Verenpaineeseen tulee taas piikki, kun Hassinen intoutuu puhumaan perussuomalaisten kulttuurikäsityksestä.

– Luin läpi persujen kulttuuripoliittisen ohjelman. Se oli ihan järkyttävää. Persut hyväksyisivät esimerkiksi kuvataiteessa vain jonkun Edelfeltin. Jos hyväksyttäisiin vain kultakauden taide, niin sehän olisi alkeellisempaa kuin 1930-luvulla. Jos perussuomalaiset pääsisivät vapaasti päättämään kulttuuriasioista, se olisi giljotiini.

80 prosenttia perussuomalaisia vastaan

Vaikka perussuomalaisten yli 20 prosentin kannatus kipristelee Pirjo Hassisen mieltä, muistaa hän ajatella positiivisesti.

– Voi sanoa, että kaikki muut ovat siinä 80 prosentissa. Kaikkien muiden arvomaailma – vaikka niissä onkin paljon keskinäisiä eroja – on perussuomalaisia vastaan. Ne ovat se pienempi leiri.

Kuka

Pirjo Hassinen

Ammatti: Kirjailija

Syntynyt: Kuopiossa 14.11.1957

Koulutus: Yhteiskuntatieteiden ylioppilas (vain gradu puuttuu)

Tuotanto: 17 romaania, 3 kuunnelmaa, novelleja, kolumneja. Populismitrilogian ensimmäisessä osassa Populassa (2012) muukalaisvihamielisen popula-puolueen mukaan ajautuu eri syistä syrjäytyneitä ihmisiä. Toisessa osassa Kalmarissa (2016) käsitellään oikeistopopulismin kannatuksen nousun taustoja. Kolmannessa osassa eli Hämärän aika -romaanissa (2020) pitkään kytenyt viha ryöstäytyy väkivallaksi, joka kohdistuu etenkin maahanmuuttajiin.

Perhe: Aviomies ja aikuinen tytär

Harrastukset: Maailman tapahtumien herpaantumaton seuraaminen

Elämänohje: "Elämänohjetta ei ole vielä tähän ikään mennessä löytynyt, voi kun olisikin."