Viime viikon maanantaina osallistuin kuntalaisille pidettyyn Lapinmaan korttelin kaavaluonnoksen esittelytilaisuuteen Arktikumilla. Rovaniemen kaupungin kaavoituksen sekä Arinan edustajat esittelivät kaavaluonnosta ja vastasivat rovaniemeläisten kysymyksiin – joita paikalla olikin kymmenittäin.
Saimme kuulla, kuinka Arina on käynnistänyt tornihotellin suunnittelun jo vuosia sitten. Syynä tähän on vuokrasopimuksen päättyminen nykyisessä hotellli Vaakunan kiinteistössä. Ajanmukaisille hotellihuoneille onkin varmasti Rovaniemellä kysyntää.
Kuitenkin tornihotellin paikka on pysynyt samana läpi vuosien prosessin, siinä samaisessa Lordinaukion kulmauksessa. Paikassa, jossa se pienentää Rovaniemen keskusaukiota ja luo varjoa muun muassa kävelykadun kesäterasseille.
Kenties hämmentävintä kaavaehdotuksessa kuitenkin on, että keskustan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa Lapinmaan korttelissa aukion osuus on 1 300 neliömetriä, mutta nyt nähtävillä olevassa kaavaluonnoksessa vain 115 neliötä.
Yleisöpuheenvuorossa huomautettiin, että ravintolan terassit tosiasiassa pienentävät aukiota vielä tästäkin.
Kaupungin kaavoituksen mukaan 600 neliötä mahdollistaisi vielä aukion käytön esimerkiksi tapahtumiin. Lordinaukio on Rovaniemen keskusaukio, eikä toista vastaavaa keskustan ytimessä ole. Kaupunkilaiset ja yrittäjät ovat toivoneet sen kehittämistä viihtyisämmäksi muun muassa vihreyttä ja tapahtumia lisäämällä.
Nykyinen kaavaluonnos näyttää vievän kehitystä tyystin toiseen suuntaan. Arina puolestaan perustelee tornin sijaintia ja kiinteistön kokoa muun muassa ravintolatoiminnan kannattavuudella ja asiakkaiden sujuvalla kululla pysäköintihalliin.
On selvää, että rakennushankkeiden tulee olla taloudellisesti kannattavia, jotta niitä voidaan toteuttaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toteuttajille tulisi antaa tykkänään vapaat kädet.
Laadukasta kaupunkiympäristöä tuskin syntyy, jos yksittäiset yritykset tai toimijat voivat muokata kaupunkiympäristöä keskusaukion neliömäärää myöten, yleiskaavasta piittaamatta. Tarvitaan tasapaino, jossa kaupunki asettaa reunaehdot ja linjaa kokonaisuuden, kansalaiskeskustelua ja demokraattista päätöksentekoa unohtamatta.
Kansalaiskeskustelun merkitystä painottaa myös kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara. Lisää tästä voi lukea lehden sivulta kuusi.
Tässä lehdessä käynnistyy uusi juttusarjamme Töissä täällä. Se antaa kasvot ennätysmäistä matkailutalvea odottavan kotikaupunkimme ulkomaalaistaustaisille työntekijöille. Paitsi matkailussa, heitä työskentelee kaikenlaisissa töissä hoitoalasta opetukseen ja rakennusalaan.