PAUKKUPAKKASET: Pak­ka­nen alkaa ki­ris­tyä vii­kon­lop­pua vasten – it­se­näi­syys­päi­vä­nä hä­tyy­tel­lään monin paikoin -35:tä astetta

RAVINTOLARAJOITUKSET: Ro­va­nie­mel­lä tiu­kem­mat ra­vin­to­la­ra­joi­tuk­set vii­kon­lo­pus­ta alkaen – ko­ronapas­sil­la ra­joi­tuk­sia ei tar­vit­se nou­dat­taa

Mainos : Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Lapin Kansan joulun ti­laus­tar­jouk­siin tästä.

Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Kau­pun­ki kasvaa Ro­va­nie­men rau­ta­tie­ase­man mo­lem­min puolin – entäpä jos radan yli tai ali pää­si­si­kin suoraan Lam­pe­laan?

Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden toimittaja.
Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden toimittaja.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Asemanseutu on mielenkiintoinen paikka Rovaniemellä. Se sijaitsee keskustan välittömässä läheisyydessä, mutta silti aivan omassa rauhassaan. Sen ympärillä kaupunkikuva on muutoksessa, ja ennen pitkää varmasti asema-aluekin.

Näkymä asemalta on muutoksessa. Heti rautatien rakentuu Lampelan kaupunginosa. Mehiläisen uusi sairaala avautui elokuussa asemaa vastapäätä, sen takaa näkyy Minimani. Vastaavasti aseman ja Ratakadun toisella puolen Rotkon kiinteistö vaihtoi vastikään omistajaa, ja sen paikalle Siljotielle on suunnitteilla lisää uusia kerrostaloja.

Sen ympärillä kaupunkikuva on muutoksessa, ja ennen pitkää varmasti asema-aluekin.

Oijustien toisella puolen rautatien alue jatkuu puutavaravarikkona. Sen muuttamista asuinkäyttöön väläyteltiin viimeksi alkukesästä, kun Rovaniemellä sorvattiin ehdotusta maakuntakaavan valmisteluun.

Rautatieasema sijaitsee kotimatkani varrella, ja poikkeamme siellä silloin tällöin lastenkin kanssa. Viime viikonloppuna kävimme ihmettelemässä vanhaa höyryveturia. Kesäperinne on jäätelöiden nauttiminen asemaravintolan aurinkoisella terassilla, josta voi katsella myös junia. Sinne on mukava pyöräillä puistomaisen asema-alueen läpi.

Rautatieasemalla on tunnelmaa. Tulijoita, lähtijöitä ja kiskot kauaksi etelään.

Siellä syntyy myös monen matkaajan ensivaikutelma Rovaniemestä. Ennen koronaa rautatieasema otti vastaan kasvavan virran myös kansainvälisiä matkailijoita. Monena talviaamuna sain opastaa työmatkalla aamujunan tuomia aasialaisia ja eteläeurooppalaisia kohti keskustaa.

Rautateiden mukana kaikkialle Suomeen rakennettiin osin samojen tyyppipiirrosten pohjalta asemanseutuja: asemien lisäksi myös asuintaloja työntekijöille sekä monenlaisia huoltorakennuksia – sekä puistoja.

Rovaniemen asemanseudun puutalot näyttävät unohtuneen ränsistymään. Alueen teitä ja asemalaituria reunustaville komeille lehtikuusille, lehmuksille, koivuille ja sembramännyille toivon kuitenkin vielä pitkää elämää. Komeiden kaupunkipuiden esiintymä on Rovaniemellä aivan poikkeuksellinen.

Mielessäni olen pohdiskellut, että asemanseudussa on paljon säilyttämisen arvoista, mutta varmasti myös kehittämisen. Nykyistä elävämmässä versiossa voisi olla vaikkapa asuntoja ja toimitiloja, viihtyisää puistoympäristöä, tietenkin asemaravintola terasseineen ja jos oikein haaveilemaan äityy, kevyen liikenteen yli- tai allikulku Lampelaan. Aseman läheisyydessä radan ylittävä kävely- ja pyöräilysilta on tuttu esimerkiksi Turusta ja Jyväskylästä, lähin asematunneli taitaa löytyä Oulusta. Yli- tai alikulku avaisi sujuvan reitin rautatieasemalta Lampelaan, Eteläkeskukseen ja Rantavitikalle, ja toisi myös niiden palvelut lähemmäksi radan ja Ratakadun takana kasvavaa kaupunkia.

Asemaravintolan kuulumisista voit lukea täältä.