Skeit­ti­par­kil­le on ky­syn­tää – Kemissä haetaan nuorten suo­si­mal­le har­ras­tuk­sel­le si­joi­tus­paik­kaa syys­kuun aikana

Eetu Buska Ja Sami Järvelä ovat olleet mukana rakentamassa Sauvosaaren entiselle tenniskentälle skeittailussa käytettäviä temppupaikkoja.
Eetu Buska Ja Sami Järvelä ovat olleet mukana rakentamassa Sauvosaaren entiselle tenniskentälle skeittailussa käytettäviä temppupaikkoja.
Kuva: Jouni Valikainen

Kemiläiset nuoret ja myös vanhemmatkin alan harrastajat haluavat kaupunkiin kunnollisen skeittiparkin. Kunnollinen tarkoittaa tässä tapauksessa betonista ja tarpeeksi isoa parkkia. Sellaista, missä voi potkulautailla, ajaa BMX-pyörällä, rullaluistella ja skeitata.

Meri-Lapin alueella on useita pieniä skeittailupaikkoja, joihin nuoret ovat myös itse rakentaneet skeittailun tarvitsemia rakenteita.

Sami Järvelä ja Eetu Buska ovat olleet mukana Sauvosaaren takakentän rakentamisessa yhdessä Kemin nuorisotoimen kanssa.

Pojat tekevät laudoillaan melkoisia temppuja. Halu olisi vielä ilmavampaan menoon, mutta se vaatisi kunnollisen skeittiparkin.

– Olemme käyneet skeittaamassa Oulussa betonisessa skeittiparkissa. Sellainen pitäisi saada myös Kemiin. Jos tänne tulee toivomamme skeittipaikka, niin se tuo tänne rullalautailijoita myös muilta paikkakunnilta, Järvelä ja Buska uskovat.

26 kaupunginvaltuutettua allekirjoitti valtuustoaloitteen skeittiparkin rakentamisesta jo vuonna 2016. Kemin nuorisotyön teettämässä kyselyssä kannatusta sai skeittiparkin sijoittaminen keskustaan. Esiin nousi Mansikkanokan alue. Mansikkanokalla on jo nyt puinen skeittiramppi.

Pysyvän skeittipaikan suunnittelu on kytketty Kemin keskustan kehittämishankkeeseen, ja skeittialueen paikka määritellään tämän kuun aikana. Tämän jälkeen skeittipaikkaa esitetään investointiohjelmaan.

– Mahdollisina sijoituspaikkoina on puhetta ollut Täikönpuiston alueesta aivan ydinkeskustassa, Mansikkanokasta, Pajarinrannasta ja Jungosta, Kemin tekninen johtaja Mika Grönvall luettelee.

Junkoon rakennetaan myös kuntoiluportaat. Ne olivat kaupunkilaisten toiveena, kun kuntalaisten toivomiin kehittämiskohteisiin kaupunki oli varannut 30 000 euroa.

– Suunniteltu paikka vaikuttaa siihen, minkälaisen skeittiparkin voi paikalle rakentaa. Skeittiparkki voi olla siirrettävä tai betoninen. Esimerkiksi kaavoituksen vuoksi kiinteää, betonista skeittiparkkia ei voi rakentaa Sauvosaaren kentän pohjoispäähän entisen tenniskentän päälle, Mika Grönvall kertoo.

Järvelä ja Buska olisivat tyytyväisiä, jos uusi skeittiparkki, jos sellainen yleensä rakennetaan, tulisi esimerkiksi Sauvosaaren urheilupuiston alueelle. On puhuttu myös Lidlin vieressä olevasta tyhjästä tontista, mutta se on yksityisen omistama.

– Pääasia olisi, että se rakennettaisiin keskustan alueelle, jolloin parkki olisi kohtuullisen lähellä jokaista alan harrastajaa. Sijainnissa pitää ottaa huomioon myös lähiasukkaat. Me emme halua häiritä heitä omalla harrastuksellamme, Eetu Buska sanoo.

Kaksikko uskoo, että skeittaajien harrastajamäärät nousevat toimivan parkin myötä.

– Entistä nuoremmat tulevat lajin pariin, jos heille on osoittaa hyvä parkki oikealla paikalla. Skeittailu on itsensä haastamista ja yhdessä tekemistä. Tässä lajissa oppii aina uutta, Eetu Buska ja Sami Järvelä kehuvat.

Kemin kaupunginvaltuuston jäsenet tekevät lopullisen päätöksen rakennetaanko kaupunkiin skeittiparkkia vai ei.

Torniossa skeittaajat pääsevät harrastuksensa pariin sisätiloissa Duudson Parkissa sekä ulkosalla Kokkokankaalla ja Green Linellä.

Myös Haaparannalla on vireillä skeittiparkin rakentaminen. Korpen Haparanda -yhdistys on hakenut rahoitusta skeittiparkille.

Jos seura saa järjestettyä valtion rahoituksen, niin kunta tulee mahdollisesti mukaan hankkeeseen esimerkiksi maatöiden osalta.

Skeittiparkille on varattu paikka Haaparannan poliisilaitoksen takaa kaupunginrannasta.

Skeittaajia nähdään myös Tokion olympiakisoissa 2021, mikäli kisat yleensä pidetään.

Iso hintahaitari
Jouni Valikainen

Suomen Skeittibetoni on nimensä perusteella rakentanut useita betonisia skeittiparkkeja ympäri Suomea. Skeittiparkkien hintahaitarikin on ollut iso. Pieniä skeittiparkkeja on noussut lähiliikuntapaikalle 50 000 euron hintaan ja kalleimpien kohdalla puhutaan jo sadoista tuhansista euroista.

– Kemissä on yli 20 000 asukasta, joten skeittiparkin koko saisi olla 300–400 neliötä. Tällaisen parkin rakentamisessa puhutaan noin 200 000 eurosta, Suomen Skeittibetonin Juuso Aalto kertoo.

Aalto sanoo vain noin hinnan, sillä lopullinen kustannus riippuu koko paketin sisällöstä.

– Osaan parkeista olemme tehneet suunnittelun lisäksi pohjatyön, maisemoinnin ja esimerkiksi valaistuksen. Hintaan vaikuttaa paikka, mihin se rakennetaan. Aivan pientä parkkia ei mielestäni kannata Kemiin rakentaa, Aalto sanoo.

Betonisten skeittiparkkien käyttöikä lasketaan kymmenissä vuosissa. Vaikka on kyse betonista, niin myös se tarvitsee pientä huoltoa.

– Skeittiparkeissa betoni rapautuu samalla tavalla kuin muissakin betonirakennelmissa. Pintaa voidaan käsitellä ja mahdollisia halkeamia kitata, jotta käyttöikää tulee lisää, Jussi Aalto kertoo.