Outi Paadar

Sámi duoji ságadoalli Maarit Magga lohká fuomášan, mo duodjemáhttu lea gáržon. Olbmuid áiggi geavaheamis gilvala jo vaikko mii ja duddjon lea áddjás bargu.

–Muhto dakkár erenoamáš dujiide, dego gávttiide ja liinniide gal lea dárbu, movttáska Magga go šaddá sáhka mánáid ja nuoraid beroštumiid birra.

Son sávašii ahte duodji livčče albma beaivválaš ealáhus.

–Jos sámi duodji livčče sápmelaččaid hálddus, de dat ovdánivčče sámiid eavttuid mielde ja dalle dat sáhtašii leat buorre ealáhus, lohká Magga ja čujuha dasa mo Ruoŧa bealde leat ovddidan sámi duoji.

Sámi duodji -searvi lea guhká čuollan duoji boastutgeavaheami ja olggobeale ávkkástallama vuostá, ja dál sii leat fidnen dutkiid veahkkin gávdnat čovdosiid áššái.

Lappi universitehta dutki Piia Nuorgam leamaš čađaheamen guorahallama, mas geahčadedje 80-logus vuođđuduvvon Sámi duodjemearkka čuolmmaid ja vejolašvuođaid.

–Mii sáhtašeimmet váldit geavahussii mearkavuogádaga, mainna muitalit oastiide mii lea vuos árbevirolaš duodji ja nubbin eakti sámi buvtta, lohká Nuorgam mearkkaid vejolašvuođaid birra.

Olles jurdda lea suddjet sámi kultuvrra iežamet buorrin ja fuomášit dan ekonomalaš árvvu.

Ulbmilin lea ahte dát sámi gálvomearkkat šaddet hui dovddusin: go turista boahtá davás, son diehtá jo daid birra.

–Mii sáhtašeimmet márkanfievrridit dan nu, ahte omd. girdis, togas leat juo brošyrat mearkkaid birra nu, ahte turista diehtá jo makkár gálvomearkka son galgá gávdnat, jos son háliida eakti sámi duoji dahje buktaga.

Turisma sámeguovllus lassána ahte lassána.

–Mii diehtit Sámi kultuvrra geasuha, dat buktá buktagiidda lasseárvvu, čilge Nuorgam.

Son lohká ahte duodji lea árbevirolaččat leamaš siido- dahje lasseealáhus, muhto mis leat ollu nuorat geat áiggošedje das váldoealáhusa, jos dat beare livččii vejolaš.

–Dát gálvomearkavuogádat sáhtašii leat oassin loktet duoji árvvu nu, ahte dat ealihivčče.

Nuorgama mielas dás livčče ávki eandalii sámi nissonduojáriidda.

Dál váilu vel doarjjaortnet, vai duojis šattašii ealáhus iige dušše lassedienas.

Loga maid

Sámi Duodji ry: Revontuliopiston Lapintyökurssit loukkaavat saamelaista käsityökulttuuria

Gáktái gullet olu čálekeahtes njuolggadusat (10.5.2017)

Hástalit ohcat ruhtadeami prošeavttaide (29.3.2017)

Tavoitteena saamelaiskäsityöstä elinkeino

Sámi Duodjin eli saamelaiskäsityöyhdistys toivoo että saamelaiskäsityöstä voisi kehittyä pääelinkeino Se kiinnostaa nuoria. Nyt puuttuu elinkeinotuki jotta sivutulosta tulisi pääelinkeino.

Matkailu kasvaa myös saamelaisalueella. Saamelaiskulttuuri kiinnostaa ja se tuo duodjille lisäarvoa.

Duodjin arvon nostamiseksi on kehitteillä tuotemerkkiperhe, joka kertoo ostajalle aidosta saamelaikäsityöstä mutta myös saamelaistuotteesta. Ajatus on markkinoida merkkiperhe niin hyvin että turisti osaa tullessaan hakea oikeanlaista merkkia, jotta voi ostaa aitoa saamelaiskäsityötä.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös