Mo doarjut gávpotsápmelaččaid árgabeaivvi - Ođđa leanadáiddár hásttuha searvat doaimmaide mielde

Outi Paadar
Mo doarjut gávpotsápmelaččaid árgabeaivvi - Ođđa leanadáiddár hásttuha searvat doaimmaide mielde

Gápotsápmelašvuođa leanadáiddár Milja Guttorm háliida deaivat sápmelaččaid geat orrot gávpogiin. Son ávžžuha váldit oktavuođa, jos ii beasa deaivvadeapmái.

Outi Paadar

Milja Guttorm válljejuvvui gávpotsápmelašvuođa leanadáiddárin ođđajagimánus. Son galgá barggustis ovddidit sámekultuvrra ja sámegiela.

–Gávpotguovlluin ásset olu sápmelaččat, muhto mo sin fáhtešii ja fidnešii fárrui doaimmaide, smiehtada son ođđa barggus birra.

Son lágida ságastallandilálašvuođaid gávpogiin, gos ásset olu sápmelaččat, ovttasbarggus gávpogiid sámeservviiguin.

Dán vahkus dat leat dilálašvuođat Helssegis 28.5., Tamperes 29.5. ja Roavvenjárggas 31.5.

–Oaivil lea friija ságastallat das, makkár jurdagat iešguhtege sápmelaččas leat das, mo lea eallit gávpotsápmelažžan ja mo sápmelašvuođa sáhtášii doarjut eanet. Beassat ovttas ságastallat das, mat áššit veahkehit gáhttet giela ja kultuvrra gávpotbirrasis, čilge son dilálašvuođa birra.

Ođđa leanadáiddár roahkasmahttá bearrašiid searvat fárrui.

–Jurddašan sámemánáid boahttevuhtii, dohko 20 jagi geahčái. Gávpotsámi doaimmat leat niestin mánáid ja nuoraid lávkii. Dalle lea álkit doallat oktavuođa sámeguovllu fulkkiide, searvat doaimmaide ja juobe fárret davás.

Go sápmelašvuohta gártá gilvalit olbmuid áiggis, orru máŋgii ahte sámegiella ja kultuvra govssahallet.

–Háliidan nannet eandalii dakkár sápmelaččaid sápmelašvuođa, geat eai leat bajásšaddan sámeguovllus.

Son háliida nanosmahttit maid giela massán sápmelaččaid.

–Juohke sápmelaš lea doarvái sápmelaš - máhtii giela dahje ii. Dange lea dehálaš dadjat ja gullat, deattuha Guttorm.

Guttorm ávžžuha váldit oktavuođa ja boahtit háleštit.

–Sáhttit ovttas geahččat ovdamearkka dihte mo ja gos sáhttá lohkat sámegiela. Muhtumat háliidit ahte goit mánát ohppet sámegiela, juos ieža leat massán giela.

Son leage ordnegoahtán giellaealáskahttinseminára, mii dollojuvvo dán čavčča, golggotmánu 3. beaivve Oulus.

–Dohko lean bovden olbmuid iešguđege gielladuogážiin ja doppe lea ulbmilin earret eará lonohallat vásáhusaid ja fállat nubbi nubbái bargoneavvuid giela háhkamis ja maiddái dan sirdimis nuorat bulvii gávpotbirrasis.

Maŋit jagi, skábmamánus 2019 fas lea plánain lágidit mánáide ja nuoraide vahkuloahpa guhkkosaš dáhpáhusa Oulus.

28.5. Helsset, Pasila girjeráju auditoria, dmu 17.00-20.00

29.5. Tampere, Bar Bertel čoahkkinlatnja dmu 16.30-19.00

31.5. Roavvenjárga, Kauppatori asukastupa, dmu 16.30-19.00

Bajilčála divustuvvon 29.5. dii 9.30, álgobajilčála lei "Sámekultuvra oassin gávpotsápmelaččaid árgabeaivvi".

Tulkaa mukaan toimintaan

Ensimmäinen kaupunkisaamelaisuuden läänintaitelija Milja Guttorm aloitti työssään vuoden alussa. Nyt hän kiertää eri kaupungeissa tapaamassa kaupungissa asuvia saamelaisia.

Keskustelutilaisuuksissa on tarkoitus keskustella siitä millaista on elää kaupunkisaamelaisena ja miten saamelaisuutta voisi tukea enemmän. Ajatus on yhdessä pohtia sitä, mitkä asiat auttavat vaalimaan kieltä ja kulttuuria kaupungissa.

Läänintaitelija järjestää keskustelutilaisuuksia Helsingissä 28.5., Tampereella 29.5. ja Rovaniemellä 31.5.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös