Outi Paadar

Ohcejoga gielda lea almmuhan gávcci bargosaji oahpahussuorggis. Dohko ohcet dál guokte luohkáoahpaheaddji, guokte diibmooahpaheaddji ja lektoriid vuolle- ja badjeskuvlii sihke logahahkii. Lassin ohcet guokte skuvlaveahkkebargi.

–Rahčat eandalii Ohcejohnjálmmi skuvlii oažžut fásta bargiid. Gáregasnjárggas lea buoret dilli, lohká čuvgehusdoaimma jođiheaddji Laura Arola.

Ohcejoga skuvla lea oktasaš skuvla 0-9 luohkáide ja doppe leat birrasii 90 oahppi. Oahpahusa addet sáme- ja suomagillii, muhto eatnašat leat sámegielat oahpahusas. Lassin skuvllas lea lávga oktasašbargu Sirpmá skuvllain.

Ohcejogas leat nagodan ollašuhttit sámegielat vuođđoskuvlla ja logahaga, muhto váttisvuohtan lea dat, go oahpaheaddjit váilot.

Mo dákkár dilli lea šaddan?

Arola mielde Ohcejoga gielddas sámegiela oahpahusa ohppiid mearri lassánan ja máŋggat oahpaheaddjit leat maŋimuš jagiid siste báhcán ealáhahkii.

–Dárbbašit eandalii sámegielat lektoriid ávnnasoahpaheaddjin bajitskuvlla ja logahaga luohkkácehkiide. Gielddas leamaš rabasin sámegielat lektora virggit golmma giđa áigge, muhto dáidda eai leat ohccit.

Maiddái luohkkáoahpaheaddjivirggit leamaš ohcan láhkai vihtta jagi maŋŋálagaid, muhto eat sáhttán válljet dáidda fásta bargiid. Gelbbolaš ohccit váilot.

Lassin sadjásaččaid lea measta veadjemeahttun gávdnat.

Arola čilge makkár čovdosiid gielda lea bargan maŋimuš áiggiid.

–Gielda ozai Gáregasnjárgii sierraoahpaheaddji fásta virgái olbmo máŋggain jagiid. Loahpas leat válljen suomagielat sierraoahpaheaddji, vaikko 80% skuvlla ohppiin leat sámegielat oahpahusas.

Ohcejohnjálmmi skuvlla sadjásaš rektor Marjatta Krogerus lea njuolgut fuolas sámegiela vuođđooahpahusa boahttevuođas ja eahpida ahte sámegielat oahpahus goarrána, geahppána ja loahpas nohká, jos dálá dilli joatkašuvvá.

Son ávžžuha dál sámegielat oahpaheddjiid ohcat virggiide. Krogerus sáddege dearvvuođaid Ohcejogas šaddan nuoraide, geat leat oahpaheaddjioahpu gazzan.

–Ruovttuguovlu dárbbaša din dál, máhccet ruoktot. Dárbbašit skuvlejuvvon ja gelbbolaš ohcciid.

Ohcejoga gielddas leat rekryterenhástalusat báikki dihte. Uhca báikegotti bálddas lea Anár, gos leat buoret bálvalusat ja Anára bálkálassi. Rájá nuppi bealde soitet geasuhit Norgga bargomárkanat.

Gielda lea reageren hástalusaide. Arola mielde Ohcejoga gielda lea dutkagoahtán rekryterema čuolmmaid ja ráhkadišgoahtán plánaid.

–Diehtit ahte dáppe váilot ovdamearkan láigovisttit. Danin gielda lea dál mearridan hukset lasi ráidodáluid.

–Ruovttuguovlu dárbbaša din dál, máhccet ruoktot. Dárbbašit skuvlejuvvon ja gelbbolaš ohcciid.

Sámegielat oahpaheaddjit uhcán

Eará sámeguovllu gielddaid skuvladoaimmaid jođiheaddjit orrot maid diehtimin bures, man unnán sámegielat oahpaheaddjit leat ja man váttis lea gávdnat sadjásaččaid.

Anára gielddas maid ohcet davvisámegiela diibmooahpaheaddji ja nuortalašgiela ávnnasoahpaheaddji.

–Mis lea váddásamos gávdnat ávnnasoahpaheddjiid. Erenoamážit nuortalašgielat ávnnasoahpaheaddji lea váttis gávdnat, dadjá čuvgehusdoaimma jođiheaddji Ilkka Korhonen.

Eanodaga suohkana skuvladoaimmas Heahtá vuođđoskuvlla veahkkejođiheaddji Riitta Peltovuoma muitala, ahte vuordimis doppege lea giđa mielde ohcan láhkai oahpaheaddji bargu, jos gielddaráđđehusa miehtá dasa.

Soađegili gielddas orru leamen dássidis dilli, vaikko áigotge bidjat fargga sámegiela lektora virggi ohcan láhkai.

–Ii sáhte váidalit, go diehtit ahte ovdal leamaš sakka váddásut dilli, muhto dat rievdá dalán raššin ja hástaleaddjin jos oktage vuolgá, lohká čuvgehusdoaimma jođiheaddji Risto Varis.

Lehtorin virkoihin ei ole hakijoita Utsjoella

Utsjoen kunta hakee kahdeksaa työntekijää sivistystoimeen opettajiksi tai koulunkäynnin ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi. Pääosaan niistä saamenkielen osaaminen on välttämättömyys. Virat ovat olleet auki viisikin vuotta niin, ettei niitä ole saatu vakinaisesti täytettyä.

Utsjoen kunnassa oppilaiden määrä saamenkielisessä opetuksessa on lisääntynyt, monia syrjäseutulisien aikaan kuntiin tulleita opettajia on eläköitynyt ja välimatkat ovat pitkiä. Koulussa tarvitaan erityisesti saamenkielisiä lehtoreita aineenopettajiksi.

Utsjokisuun koulu on yhtenäinen peruskoulu (0-9 lk), jossa opetusta annetaan kahdella kielellä, saameksi ja suomeksi. Enemmistö oppilaista on saamenkielisessä opetuksessa. Saamenkielinen alakoulu toimii tiiviissä yhteistyössä Norjan puolen Sirman koulun kanssa.

Saamenkielisten opettajien vähyys on tuttua myös muissa saamelaisalueen kunnissa.


Kommentit (1)

  • Nimetön

    Kyllä siellä Utsjoen kunnan kouluissa on myös sellaisia opettajia opettamassa, mikä estää nuoria palaamasta kotipaikkakunnalle opettajaksi ja muutenkin. Nyt pitäisi selvittää ensinnäkin tämän hetkisten opettajien kelpoisuus koulutukseltaan ja käytökseltään.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös