Ođđa sámi leavgabeaivi Elsa Laula Renberga gudnin

Arkiiva/Jussi Leinonen
Ođđa sámi leavgabeaivi Elsa Laula Renberga gudnin

Vuosttas geardi Elsa Laula Renberg riegádanbeaivi lea almmolaš sámi leavgabeaivi.

Outi Paadar

Guovvamánus sámiid 21. konferánsa mearridii ahte Elsa Laula Renberga riegádanbeaivi, skábmamanu 29. beaivi, šaddá almmolaš sámi levgenbeaivin.

Dán jagi beassat vuosttaš geardde levget.

Elsa Laula Renberg ii soaitte lea nu dovddus mis dáppe Suoma bealde, muhto mii diehtit goittot sámi álbmotbeaivvi. Dat lea merkejuvvon Suoma kaleandariidda.

Guovvamánu 6. beaivve 1917 dollojuvvui Norggas Troandima dahje Tråante gávpogis vuosttas sámečoahkkin, gosa ledje čoahkkanan sihke davvi- ja lullisámit. Diet čoahkkin lei álgu Davviriikkalaš sámi ovttasbargui.

Son vuolggahii jurdaga lágidit stuorra sámečoahkkima. Diet vuosttas Tråante čoahkkin lea Sámi álbmotbeaivvi duogážin.

Tråante čoahkkin oaččui áigái dan ahte Ruoŧa Östersunddas dahje Staares ordnejuvvui 1918 riikkaviidosaš sámečoahkkin, gos gieđahalle seammalágan áššiid go otne: skuvlagažaldagaid.

Son finai maid Davvi-Sámis. Norggas lágidedje sámečoahkkima Deanus, Bonjákasas jagis 1919.

Elsa Laula šattai Ruoŧa bealde váccii jorttamovra skuvlejumi ja náitalii Norgga beallái Thomas Renbergain. Soai eliiga boazodoalus ja oaččuiga guhtta máná.

Son lei politihkkár, aktivista ja maid vuosttas sámi nissongirječálli, go čálii girjji Infør lif eller död? dahje sámegillii šattašii Eallit vai jápmit?. Girji almmuhuvvui 1904 ja dan lohke jitnosit Ruoŧa riikkabeivviin 1918.

Su birra leat dahkkon teáhterčájálmas ja čállojuvvon girjji Elsa Laula Renberg, sápmelaččaid ovdamanni..

Tråante sámekonfereanssa maŋŋá sámiin leat dál oktiibuot 12 leavgabeaivvi.

Gáldun geavahuvvon:

Elsa Laula Renberg – sámeoktasašbarggu eadni, Sámedikki diehtojuohkinsiidu

Sámi leavgabeaivvit, Sámedikki diehtojuohkinsiidu

Elsa Laula Renberg, sámegielat Wikipedia-siidu

Siri Broch Johansen 2017: Elsa Laula Renberg, sápmelaččaid ovdamanni

Uusi saamelaisten liputuspäivä

Saamelaisten 21. konferenssi päätti helmikuussa, että Elsa Laula Renbergin syntymäpäivä 29. marraskuuta on saamelaisten liputuspäivä. Renberg oli koulutukseltaan kätilö, hän oli poliitikko ja ensimmäinen saamelainen kirjailija. Tänä vuonna liputetaan ensimmäistä kertaa.

Hänen ajatuksena oli järjestää iso saamelaiskokous: Helmikuun 6. päivänä 1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen saamelaiskokous, jonne oli kokoontunut sekä pohjois- että eteläsaamelaisia. Kokousta pidetään pohjoismaisen saamelaisyhteistyön alkuna.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös