Outi Paadar

Lappi lihttu lea válbmegoahtán eanangotteláva Davvi-Lappi gielddaide 2017. Nappo Anárii, Ohcejohkii ja Soađegillái plánejit guhkesáigásaš plána gitta jahkái 2040. Stuorra oassi lávvaguovllus lea sáme- ja boazodoalloguovlu.

Dán plánas ii leat mielde Eanodaga suohkan, go dat gullá Duottar-Lappi eanangottelávvii.

Lávvema deháleamos ulbmil lea oktiiheivehit eanangeavaheami iešguđege beroštumiid.

Dán lávvaproseassa várás vuođđuduvvo iehčanas sámekultuvrra bargojoavku árvvoštallat eanangotteláva váikkuhusaid. Álgoplána lei geavahit Akwé: Kon -meannudanvuogi, nu mo Sámediggi lea iežas doaibmaprográmmas deattuhan.

–Vahát go eat fidnen dasa ministeriijain ruhtadeami. Dan sadjái leat ráđđádallan Lappi lihtuin nuppi čovdosa ja vuođđudeimmet bargojoavkku ja dohko bálkáhuvvo sámi áššedovdi, lohká Sámedikki 1. várreságadoalli Heikki Paltto, gii ovddasta Sámedikki eanangottelávvema stivrenjoavkkus.

Sámediggi lea nammadan Juha Guttorm áššedovdin ja son álgá bargui farggamusat.

–Mis leat dávjá earálágan oaivilat dasa, gosa guvlui ja mo áššit galggašedje ovdánit. Muhto mus lea luohttámuš aiddo nammaduvvo bargojovkui. Fertet leat garras, lohká Paltto.

Dan ektui, man olu Sámediggi bealušta sámi eanangeavaheami, de orru ártet ahte dat ii leat dahkan sámi eanangeavahanplána.

(Joatkašuvvá)

Dehálaš mearreáiggit

Davvi-Lappi eanangotti 2040 -seminára Suoločielggis 26-28.9.2018, man oktavuođas ordnejuvvo ee. sámekultuvrra bargobádji.

Sámedikki ja bálgosiid ráđđádallamat čakčat 2018.

Eanangottelávva 2040 boahtá oaidnin láhkai jagi álggus 2019.

Gielddaid álbmotdilálašvuođat jagi álggus 2019.

Sámedikki ja bálgosiid ráđđádallamat čakčat 2019.

Eanangottelávvaevttohus boahtá almmolaččat oaidnin láhkai čakčat 2020.

Gielddaid álbmotdilálašvuođat čakčat 2020.

Sámekultuvrra bargojoavku bargá lávvenproseassa áigge, goittot jahkái 2020.

–Dát bargovuohki lea ođđa ášši midjiide maid, muhto dát orru buorre čoavddus ja vuohki bargat. Sávvat ahte bargojoavku čoahkkana oalle jođánit. Vuordit sis evttohusaid eandaliige dál álgomuttus ovdal ođđajagimánu 2019, lohká Riitta Lönnström gii Lappi lihtus jođiha lávvaplánema.

Duottar-Lappi eanangotteláva (2012) sámekultuvrra váikkuhusárvvoštallama barggaimet virgebargun ja dat lea oassi eanangottelávvačilgehusa čálalaččat ja tabeallain.

Dál vuordit ahte Davvi-Lappi eanangotteláva váikkuhusárvvoštallamat sámekultuvrii bohtet bargojoavkkus. Bargojoavku oažžu mis geavahussii kárttaid ja duogáščilgehusaid.

Árvvoštallamis ii geavahuvvo olggobeale árvvoštalli.

Lönnström mielde 2040-lávvii merkejuvvo jiekŋameararuovdemáđii.

–Dat lea ministeriija linjen, de dat merkejuvvo dán lávvakártii. Son deattuha ahte eanangottelávva addá rámmaid, iige ruovdemáđii boađe mannat geange dálu čađa. Dás lea sullii 1 kilomehtera muddenmunni. Ollašuhttimii dárbbašuvvo sakka dárkkit plána.

Son muittuha ahte riikkabeaivvit eai leat vel dahkan dan várás ruhtadanmearrádusa.

Lönnström mielde ST1 -bensenfitnodaga plánen bieggamillopárkka elrávdnjefierbmi ii merkejuvvo lávvii.

Lassin Lappi lihtu čállán Lappi-soahpamuša boahttevuođaplánain ruvke- ja minerálaguovlu lea merkejuvvon sámeguovllu máttabeallái.

Goas sáhttá váikkuhit?

Lávvaproseassas leat iešguđege áiggit goas sáhttá váikkuhit lávvemii.

Arkiteakta ja plánenjođiheaddji Riitta Lönnström mielde dalle sáhttá váikkuhit go bovdejuvvo. Dakkár vejolašvuođat leat omd. dalle go lávva lea oaidnin láhkai.

–Eanangottelávva boahtá dálá árvvoštallama mielde vuosttas geardde oaidnin láhkai álgojagis 2019, nappo ođđajagi- dahje guovvamánus, muhto mis sáhte addit vel beaivemeriid. Lávva lea oaidnin láhkai maid ovdal go Lappi lihttu dohkkeha dan, árvvu mielde jagis 2020.

Son namuha maid álbmotdilálašvuođaid ja ráđđádallamiid čanusjoavkkuiguin.

–Ávžžuhan boahtit dilálašvuođaide, vai diehtu juksá min. Eat sáhte diehtit jos ehket muital sávaldagaid birra.

Ovttaskas olmmoš sáhttá váikkuhit buoremusat dál álggus, go eanangottelávva lea vuosttas geardde oaidnin láhkai 2019, muittuha guovlluplánejeaddji Olli Rönkä.

–Min sáhttá maid bovdet muitalit láva birra. Min leat bovden gieskat ee. Soađegili guvlui. Čájehit ja čilget mo kártta galgá lohkat ja mo omd. ieš sáhttá kártii merket dehálaš báikkiid, dadjá Lönnström.

Loga maid:

Saamelaiskäräjät nimesi työryhmän Pohjois-Lapin maakuntakaavaan, asiantuntijaksi Juha Guttorm (23.4.2018)

Uusi työtapa maakuntakaavan valmisteluun

Lapin liitto kokeilee uutta yhteistyötapaa. Saamelaiskäräjät on nimennyt Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 itsenäisen saamelaiskulttuurin työryhmän ja Juha Guttormin nimettiin saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi. Työryhmä arvioi maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin.

Maakuntakaavaan voi vaikuttaa parhaiten luonnosvaiheessa, silloin kun kaava on nähtävillä tammikuussa 2019, yleisötilaisuuksissa ja sidosryhmien neuvotteluissa.

Kaavan on tarkoitus olla valmis vuoden 2020 lopussa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös