Háliidit gullat oaiviliid soabadallankommišuvnna mandáhtas ja ásaheamis – Stáhtaráđi kansliija ordne unnit ságastallandilálašvuođaid miehtá sámeguovllu gilážiid

Markku Leskinen
Háliidit gullat oaiviliid soabadallankommišuvnna mandáhtas ja ásaheamis – Stáhtaráđi kansliija ordne unnit ságastallandilálašvuođaid miehtá sámeguovllu gilážiid

Stáhtaráđi kansliija ordne miehtá sámeguovllu ságastallandilálašvuođaid ja Ánneristen Juuso johtá gilážiid mielde deaivvadeamen sápmelaččaid.

Outi Paadar

Stáhtaráđi kansliija álggaha guorahallama das, mo soabadankommišuvnna ásaheapmi ja vejolaš sámiid kommišuvdna Suomas galggašii leat.

–Sápmelaččaid gullan ja vuhtiiváldin leat proseassa vuođđun ja eaktun. Vejolaš kommišuvnna mandáhtas, namas dahje komissárain ii leat dahkkon vel oktage mearrádus, lohká spesiálaáššedovdi Ánneristen Juuso.

Maid kommišuvdna galggašii gieđahallat? Leatgo oaivilat proseassa birra? Stáhtaráđi kansliija háliida dál gullat sápmelaččaid oaiviliid, jurdagiid, háluid ja baluid kommišuvnna ektui rabas ságastandilálašvuođain miehta Sámi ja stuorimus gávpogiin Suomas.

–Dát proseassa bistá sullii guokte mánu go johtit miehtá sámeguovllu ja vel stuorámus gávpogiin gos sápmelaččat orrot.

Deaivvademiid geavatlaš ordnemis leat veahkkin iešguđet searvvit miehta Sámi ja sámesearvvit stuorit gávpogiin.

–Ordnet máŋga unnit deaivvadeami iešguđege boaittobeale gilážis, eatge ovtta stuorra dilálašvuođa čoahkkebáikkis, čilge Juuso.

Álgoálbmogiidda guoski soabadankommišuvdnaproseassain lea ulbmilin dutkat ja čalmmustahttit olles álbmogii kollektiivvalaččat čuohcan vearredaguid. Kollektiiva vearredaguin leat leamaš iešguđetlágán váikkuhusat ovttaskas olbmui.

–Bovdet sápmelaččaid muitalit iežaset oaiviliid rabas ságastallandilálašvuođaide. Sávvat ahte unnit deaivvadeamit livčče oadjebas báikkit muitalit jurdagiid. Oaiviliid sáhttá maid addit midjiide čálalaččat.

Jus ii dattege beasa boahtit deaivvadeapmái, de oaiviliid sáhttá sáddet maid e-boastta bokte mearreáiggi siste.

–Kommišuvdna, mas livčče sihke ovttaskas olbmuid ja stuorit servodaga dohkkeheapmi ja luohttámuš, sáhtálii leat rievdadeamen miellaguottuid ja veahkehit buoret boahtteáigái.

Dilálašvuođaid giella lea davvisámegiella davvisámegielat guovlluin. Anárašgielat ja nuortalašgielat guovlluin giella lea dulkaveahkkin anáraš- ja nuortalašgiella dan mielde, gos deaivvadeapmi ordnejuvvo. Gait dilálašvuođain giellan lea maid suomagiella.

Almmolaš deaivvadeamit álget Ohcejoga gielddas ja vuosttas deaivvadeapmi ordnejuvvo boahtte vahkus, válborvahkus Njuorggámis.

Keskustelutilaisuudet sovintokomissiosta alkavat

Valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa ovat kartoittamassa miten sovintokomission prosessi tulisi panna toimeen ja millainen itse prosessista vastaavan riippumattoman komission tehtävä ja kokoonpano tulisi olla.

Valtioneuvoton kanslia kuulee saamelaisten ajatukset, toiveet, huolet ja ehdotukset asiasta avoimissa keskustelutilaisuuksissa Saamenmaalla ja suurimmissa kaupungeissa Suomessa.

Tarkoituksena on järjestää pieniä keskustelutilaisuuksia eri paikoissa, eikä yhtä suurta kuulemistilaisuutta. Tilaisuudet aloitetaan Utsjoen kunnasta ja ensimmäinen keskustelutilaisuus pidetään Nuorgamissa ensi viikolla.


Kommentit (1)

  • Naapuri

    Totuus esiin!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös