Ret­kei­li­jä tuu­per­tui hy­po­ter­miaan kes­ki­viik­ko­na Ou­nas­vaa­ral­la – ret­ki­ka­ve­ri sai pe­las­tet­tua miehen läm­pi­mään ohi­kul­ki­jan avulla

Ounasvaaran talvikävelyreittiä.
Ounasvaaran talvikävelyreittiä.
Kuva: Leena Talvensaari
"Laavulta lähtiessä tilanne eteni todella nopeasti siihen, ettei kaverini meinannut enää pysyä tajuissaan."

– Kohta kyllä pyörryn.

Rovaniemeläinen opiskelija Lilian Halmetoja oli patikoimassa kaverinsa kanssa Ounasvaaralla, kun retki keskeytyi kaverin huonovointisuuteen.

– Olimme olleet liikkeellä reilut kaksi tuntia ja pysähtyneet tauolle. Silloin kaveriani alkoi palella, ja jatkoimme matkaa, että hän lämpenisi. Pian hänelle kuitenkin tuli huono olo. Hän ei pystynyt kävelemään ja hän pelkäsi pyörtyvänsä.

Halmetoja muistelee viime keskiviikon tapahtumia puhelimitse. Hän kertoo vaarallisesta tilanteesta kaverinsa luvalla ja varoitukseksi muille: kylmettyminen voi viedä toimintakyvyn todella nopeasti. Mies itse ei halua esiintyä tässä jutussa.

Lilian Halmetoja onnistui pelastamaan paleltuneen kaverinsa Ounasvaaralta tuntemattomaksi jääneen auttajan kanssa.
Lilian Halmetoja onnistui pelastamaan paleltuneen kaverinsa Ounasvaaralta tuntemattomaksi jääneen auttajan kanssa.
Kuva: Lilian Halmetoja

Kaveri tuupertui maahan

Halmetojan kaveri on ulkopaikkakuntalainen ja oli käymässä Rovaniemellä. Hän pitää kävelemisestä ja luonnossa liikkumisesta, joten Halmetoja ehdotti ohjelmaksi luontoretkeä Ounasvaaralle. Retkestä sovittiin tiistaina, jolloin Halmetoja jo kyseli, että onhan miehellä tarpeeksi vaatetta mukana.

Kävelyretki alkoi keskiviikkona ennen puoltapäivää. Pakkasta oli noin 25 astetta. Vielä lähtiessä Halmetoja varmisti, että onhan kaverilla tarpeeksi vaatetta päällä.

– Hänellä oli toppavaatteet ja hän vaikutti ihan asianmukaisesti pukeutuneelta.

Runsaan tunnin kävelyn jälkeen retkeilijät pysähtyivät tauolle Ounasvaaran luontopolun laavulle. He viipyivät laavulla parikymmentä minuuttia.

– Sitten kaverillani alkoi tulla kylmä. Hänellä paleli etenkin sormia ja varpaita. Lähdimme liikkeelle, että hän lämpenisi.

Matka jatkui talvikävelyreittiä ylöspäin kohti Tottorakkaa ja Sky-hotellia. Pian mies kuitenkin alkoi valittaa huonoa oloaan.

– Hän sanoi, että nyt on pakko pysähtyä, kun on niin huono olo. Häntä alkoi pyörryttää ja hän tuupertui maahan, mutta pysyi kuitenkin tajuissaan, Lilian Halmetoja muistelee.

Ohikulkija pysähtyi auttamaan

Halmetoja tajusi, että mies on pahasti kylmettynyt. Hän soitti hätäkeskukseen, jonka kanssa hän selvitteli ensin olinpaikkaansa.

– Sky-hotellin parkkipaikka vaikutti lähimmältä paikalta, johon ambulanssi pääsee vastaan. Hätäkeskus kysyi, saisinko avustettua miehen sinne. Sanoin, että lähdemme yrittämään ja soitan takaisin, jos se ei onnistu.

Mies ei kuitenkaan päässyt jaloilleen eikä Halmetoja jaksanut yksin nostaa häntä ylös. Onneksi paikalle sattui pariskunta, josta mies jäi auttamaan Halmetojaa. He saivat paleltuneen jaloilleen, ja tuettuna hän pystyi kävelemään.

– Hotellille oli matkaa noin kilometrin verran. Se tuntui todella pitkältä matkalta, Halmetoja sanoo.

Hotellissa mies pääsi lämmittelemään takkatulen ääreen. Kun ambulanssi tuli, mies otettiin sinne sisään ja häntä alettiin lämmittää lämpöpeitoilla- ja pusseilla. Miehen ruumiinlämpö oli noin 34 astetta. Hänellä oli siis lievä hypotermia.

Ounasvaaran talvikävelyreitti opaskartalla. Lilian Halmetoja piti kaverinsa kanssa taukoa kartan oikeaan alanurkkaan merkityllä laavulla ja lähti jatkamaan sieltä matkaa kohti Tottorakkaa.
Ounasvaaran talvikävelyreitti opaskartalla. Lilian Halmetoja piti kaverinsa kanssa taukoa kartan oikeaan alanurkkaan merkityllä laavulla ja lähti jatkamaan sieltä matkaa kohti Tottorakkaa.

Tilanne eteni yllättävän nopeasti

Mies toipui ambulanssissa eikä häntä ollut tarvetta viedä jatkohoitoon. Tunto palasi käsiin ja jalkoihin hitaasti, mutta paleltumisesta ei ilmeisesti jäänyt mitään pysyviä vammoja.

Lilian Halmetoja sanoo pysyneensä tilanteessa rauhallisena. Hän opiskelee fysioterapeutiksi ja hän on aiemminkin joutunut tilanteisiin, joissa on tarvittu avuksi ambulanssia.

Halmetoja sanoo kuitenkin yllättyneensä siitä, kuinka nopeasti kylmettyminen vei huonoon kuntoon.

– Laavulta lähtiessä tilanne eteni todella nopeasti siihen, ettei kaverini meinannut enää pysyä tajuissaan.

Sen verran tapahtuma kuitenkin järkytti, ettei Halmetoja huomannut kiittää avuksi tullutta miestä tai kysyä hänen nimeään. Sen vuoksi Halmetoja kiitti auttajaansa Facebookin Yleistä keskustelua -ryhmässä. Hän toivoo, että kiitokset löytävät perille.

Lämpimät taukovaatteet mukaan retkelle
Leena Talvensaari

Talviretkelle lähtiessä mukaan kannattaa ottaa lämpimiä eväitä ja myös lämpimät taukovaatteet. Viivästyksiin ja suunniteltua pidempään ulkona olemiseen pitää aina varautua, muistuttaa ensihoidon ylilääkäri Michael Azbel Lapin sairaanhoitopiiristä.

Azbel sanoo, että paleluun kannattaa reagoida heti, kun palelun tunnetta ilmenee. On siis lisättävä vaatetta tai hakeuduttava lämpimään, jos se on mahdollista. Ruumiinlämpöä voi yrittää nostaa liikkumalla, mutta hikoilua tulisi kuitenkin välttää.

– Sormien ja varpaiden tunnottomuus on merkki uhkaavasta paleltumasta, ja silloin viimeistään pitäisi pyrkiä lämmittelemään, Azbel sanoo.

Raajat ovat herkimpiä jäähtymiselle, sillä niistä suurempi pinta-ala on alttiina ympäröivälle ilmalle ja usein vaatekerroksia on vähemmän kuin vartalolla. Paleltumille ovat alttiina myös kasvot sekä suojaamattomat korvat. Vettä sisältävien kasvovoiteiden käyttöä onkin syytä välttää pakkasella.

Syke ja hengitys kiihtyvät

Hypotermian ensimmäiset oireet ovat palelun tunne ja lihasvärinä. Lievässä hypotermiassa eli kehon lämpötilan ollessa 35–32 astetta oireina ovat myös kiihtyvä syke ja hengitystaajuus.

– Lämpötilan laskiessa henkilö tulee apaattiseksi, ilmaantuu hidastuneisuutta, kankeutta, sekavuutta ja puhe vaikeutuu, Azbel listaa.

Jäähtymisen edetessä myös peruselintoiminnot häiriintyvät, tajunta alenee, ilmaantuu rytmihäiriöitä ja lihasvärinä lakkaa.

Hypotermiasta kärsivää voi auttaa yrittämällä estää häntä jäähtymästä lisää. Jos henkilöä ei saada lämpimään, hänet kannattaa viedä ainakin tuulelta suojattuun paikkaan. Jos henkilö ei pysty liikkumaan, hänet kannattaa eristää kylmästä maasta esimerkiksi repun avulla.

– Perinteisestä uskomuksesta poiketen jäähtyneelle ei tule tarjota alkoholia, Azbel huomauttaa.

Jos tilanteeseen tarvitaan ulkopuolista apua, tulee soittaa hätänumeroon. Azbel muistuttaakin, että puhelimeen kannattaa ladata Suomi112-sovellus. Sekin tulee huomioida, että mobiililaitteiden akun kestävyys huononee merkittävästi kylmässä.

– Talviretkeilijän kannattaa harkita pelastuspeitteen eli avaruuslakanan hankkimista. Se on halpa ja pienikokoinen eristekerros, joka mahtuu jopa taskuun Michael Azbel sanoo.