Lukijalta

Pääot­sik­ko. Oi­kai­su: Ar­tik­ke­lin pää­ot­sik­ko voi ny­ky­tren­din mukaan olla pitkä

Alarivi tai esirivi. Molemmat ovat printistä periytyviä tekstinosia. Ne muotoillaan samalla tavalla verkossa, aina pääotsikon alapuolella. Ingressiä ei ole verkossa eikä printissä. Vinkkiteksti on jutun metatietoa. Se kirjoitetaan Lorienissa erikseen ja sitä voidaan käyttää listauksissa.

Paikka. Hyrynsalmi
Arvostelu.
Tulos. Ilmastonmuutoksen MM-kisat: Maapallo-Ihmiset 45-0, 67-0, 120-0.

Intro. Taistelu muovituotteita vastaan etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja jäsenmaista koostuvan neuvoston eteen. Valmista yritetään saada ennen ensi vuoden toukokuun EU-vaaleja.

Anfangi. Anfangia ei käytetä perusjuttupohjassa, ainoastaan mielipiteellisissä jutuissa. Kieltoa perustellaan sillä, että kieltolistan tuotteille löytyy jo nyt vaihtoehtoisia materiaaleja eikä niitä ole pakko valmistaa muovista. Juomapillit ja kertakäyttöastiat eivät ehkä katoa, vaan niitä täytyy alkaa valmistaa kierrätettävästä materiaalista.

Leipäteksti. Komission mukaan juuri tähtäimeen otettuja kymmentä kertakäyttöistä muovituotetta löytyy Euroopan rannikoilta ja meristä. Muovituotteet ja kadonneet kalastusvälineet muodostavat 70 prosenttia merten roskasta.

Väliotsikko. EU on merkittävässä roolissa 2029

–  Muovi voi olla fantastista, mutta meidän täytyy käyttää sitä vastuullisemmin, sanoo komission esitystä Brysselissä esitellyt Henkilö. Pertti Metsäkaato Organisaatio. Metsäliitosta.

Kysymys. Mitä uusi direktiivi hyödyttää?

– Uuden direktiivin mukaan Suomen on vähennettävä myös noutoruoan muovipakkauksia ja muovimukeja. Maat voivat joko asettaa omia tavoitteitaan, puskea markkinoille vaihtoehtoisia tuotteita tai varmistaa, ettei kertakäyttöisiä muovipakkauksia saa tarjota ilmaiseksi.

Milloin direktiivi otetaan käyttöön?

– Direktiivin otetaan uusimman tutkimustiedon valossa käyttöön Euroopassa 2028 ja koko maailmassa 2035 mennessä. EU toimii valvojana direktiivin käyttöönotossa.

Sanoja. Tauno AlahuikkaSanojan kuvaus. Lapuan Tilan ylempi kirvesmies
Sitaatti. Se olekko tehä ja mennään eteenpäin.
Sitaatin sanoja. Pertti Metsämuotka
Sitaatin kuvaus. Muovijätteet tutkimusprofessori

Lisäksi tähtäimenä on, että EU-maat keräävät 90 prosenttia kertakäyttöisistä muovipulloista vuoteen 2025 mennessä esimerkiksi panttijärjestelmän avulla. Lainaus: ”Tuottajat saavat kontolleen vastuuta jätteiden käsittelystä ja siivouksesta, mutta niille luvataan myös kannusteita ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämiseen. Muovisten kalastusvälineiden, joita löytyy luonnosta huomattavan paljon, valmistajat joutuvat kattamaan siivouskustannuksia.”  kerrotaan uusimmassa Mertsa Halomaan kirjassa Teos. Siivota vai levätä.

Väliotsikon isku. Kuka valvoo ja mitä

Lähtö. EU:n jäsenmaiden tulee saavuttaa muovipullojen 90 % keräystavoite vuoteen 2029 mennessä. Muovipullojen tulee sisältää vähintään 25 % kierrätettävää materiaalia vuoteen 2025 mennessä ja 30 % vuoteen 2030 mennessä. Se on kohtuullinen tavoite.

Nosto. Noston tyylittelyä ei ole vielä toteutettu verkkotoimittajan työkalussa.

Sopimus vahvistaa myös “saastuttaja maksaa” -periaatteen soveltamista valmistajiin, erityisesti tupakkatuotteissa. Periaate laajennetaan koskemaan myös kalastusvälineitä, ja kalastusverkkojen valmistajat maksaisivat merille jääneiden verkkojen keräyskulut kalastajien sijaan.

Lainsäädäntö edellyttää, että tuotteiden ympäristöön joutumisesta koituvat haitat tulisi ilmoittaa pakkausmerkinnöissä. Tämä koskisi esimerkiksi muovisten tupakkafilttereiden, kertakäyttömukien, kosteuspyyhkeiden ja kuukautissuojien pakkausmerkintöjä.

Isku. Ensimmäiseksi tuottajien pitää osallistua jätehuollon lisäksi myös roskaantuneiden alueiden siivoukseen sekä valistuksen kustannuksiin. Tästä voi aiheutua kiistaa tuottajien ja kuntien välillä siitä, kuka maksaa viulut.

Positiivista tässä on se, että nyt suomalaisella puuteollisuudella on mahdollisuus saada jalansijaa Euroopan markkinoille kertakäyttömuovia korvaaville tuotteilleen.

Suomessa löytyy jo biohajoava korvaaja mehupillille, kertakäyttöaterimille ja muun muassa pikakahvikapselille. Mutta vielä ei ole tietoa, miten korkkien kiinnittäminen muovipulloihin tehdään.

Seuraavat tuotteet kielletään vuoteen 2021 mennessä

  • Kertakäyttöiset muoviset ruokailuvälineet (haarukat, veitset, lusikat ja puikot)
  • Kertakäyttöiset muoviset lautaset
  • Muoviset pillit
  • Muovista tehdyt pumpulipuikot
  • Muoviset ilmapallopidikkeet
  • Oxo-hajoavat muovit ja niistä valmistetut ruoan säilytysrasiat sekä polystyreenistä valmistetut juomakupit

Uusilla säännöillä:

  1. kielletään muovi tietyissä tuotteissa: Tapauksissa, joissa käytettävissä on kohtuuhintaisia vaihtoehtoisia tuotteita, kertakäyttöisten muovituotteiden saattaminen markkinoille kielletään.
  1. asetetaan tavoitteet kulutuksen vähentämiselle: Jäsenvaltioiden on varmistattava, että myyntipisteissä on saatavilla vaihtoehtoisia tuotteita ja ettei kertakäyttöisiä muovituotteita tarjota loppukuluttajalle myyntipaikassa ilmaiseksi.
  1. asetetaan velvollisuudet tuottajille: Tuottajat osallistuvat jätehuollon, puhdistamisen sekä valistustoimien kustannuksiin. Tämä koskee elintarvikepakkauksia, elintarvikkeiden paketteja ja kääreitä (esim. perunalastuja ja makeisia varten), juomapakkauksia ja mukeja, tupakkatuotteita, joissa on suodattimet (tupakantumpit), kosteuspyyhkeitä, ilmapalloja ja kevyitä muovikasseja.
  1. asetetaan keräystavoitteet: Jäsenvaltioiden on kerättävä 90 % kertakäyttöisistä muovisista juomapulloista esimerkiksi pantillisten palautusjärjestelmien kautta.
  1. asetetaan merkintävaatimukset: Tiettyihin tuotteisiin on kiinnitettävä selkeät ja vakiomuotoiset merkinnät, joista käy ilmi, miten jäte olisi hävitettävä, onko tuotteella haitallisia vaikutuksia sekä onko tuotteessa muovia.
  1. edistetään tiedotusta: Jäsenvaltiot velvoitetaan lisäämään kuluttajien tietoisuutta haitallisista muovin vaikutuksista.

Väliotsikko joka on linkki. Seuraa tyylipyytä

Linkki: Suomalaiset villiintyivät kierrättämään muovia – asiantuntija uskoo nykymenon olevan vasta alkusoittoa

Vierailtu linkki: Miksi ihmeessä muovinkeräys koskee ainoastaan pakkauksia? – Vastaus löytyy lainsäädännöstä

Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa.
Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Muovijäte on kasvava ongelma Filippiineillä ja laajemmin Aasiassa. Science-tiedelehdessä julkaistussa raportissa (siirryt toiseen palveluun) arvioidaan, että 60 prosenttia kaikesta mereen päätyvästä jätteestä on lähtöisin Kiinasta, Indonesiasta, Filippiineiltä, Vietnamista ja Sri Lankasta.

Kissa muovipussien keskellä.
Kissa muovipussien keskellä.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Mereen päätyy joka vuosi yhteensä ainakin kahdeksan miljoonaa tonnia muovia. Sama kuin kaataisi jäteauton lavallisen verran muovijätettä mereen kerran minuutissa, vertaa puolestaan Ellen MacArthur-säätiön tutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Valtamerissä valtavat soppamaiset muovijätelautat pyörivät merivirtojen mukana ympyrää. Sinne Filippiinienkin muovi ajelehtii. Tyynellämerellä kelluva muoviroskalautta on yli miljoonan neliökilometrin kokoinen. Pinta-alaltaan se vastaa karkeasti kolmea Suomea. Lue koko tutkimus

Numeronosto. 54,260

Filippiinien Freedom Islandin siivoojat löytävät ja kirjaavat ylös viikon aikana muutaman sadan metrin rantaviivalta 54 260 muoviroskaa. Tulosta osattiin odottaa.

Eniten pakkausjätettä tuottavat brändit ovat monikansallisia yhtiöitä, jotka ovat tuttuja köyhissä maissa ympäri maailman: Nestlé, Unilever ja indonesialainen PT Torabika Mayora. Myös Procter & Gamble ja Colgate Palmolive olivat kymmenen kärjessä.

Muovipullo lepää yksin auringonlaskun aikaan etelän valkoisella hiekalla.
Muovipullo lepää yksin auringonlaskun aikaan etelän valkoisella hiekalla.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Rannasta löytyi yli 9 000 Nestlén tuotepakkausta, eli noin joka kuudes aktivistien poimima muovikääre oli sisältänyt yhtiön pikakahvia, suosittua Milo-kaakaojuomaa, Maggi-maustelientä tai muita tuotteita. Myös Unileverin pyykkipulveri-, shampoo- ja majoneesipussit olivat löytäneet tiensä lähiöistä meren rantaan.

Filippiineillä myydään noin kymmenen millilitran pusseissa arjen tuotteita pikakahvista ruokaöljyyn, shampooseen ja vaatteiden huuhteluaineeseen. Pakkaukset ovat suosittuja, koska miljoonilla kuluttajilla ei ole varaa enempään.

Yksittäispakkauksia on markkinoitu vaurastuvassa Kaakkois-Aasiassa köyhyyden poistajina. Niiden tarkoitus on tuoda kulutusjuhla yhä useamman ulottuville. Miljoonilla köyhilläkin uskotaan olevan varaa peseytyä, jos he ostavat shampoota tai saippuaa vain yhden käyttökerran verran.

Filippiineillä kertakäyttöpakkauksien litrahinta on usein halvempi kuin samalla tuotteella isommissa perhekoon pulloissa. Filippiiniläisten sari sari -elintarvikekioskien julkisivua koristavatkin tavallisesti yksittäispakkausten serpentiinit.

Meri kuohuu ja ääni on jäätävä.
Meri kuohuu ja ääni on jäätävä.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Manilassa aktivistit käyvät säännöllisesti putsaamassa Freedom Island -saaren rantavettä. Saari on luonnonsuojelualue ja satojen muuttolintulajien kokoontumispaikka.

Pitkulaisen saaren tehtävä on suojata pääkaupunkia hyökyaalloilta, mutta siitä on tullut jätehaavi, jossa muoviroskat roikkuvat mangrovepuiden oksilla kuin joulukuusessa.

Pitkän linjan ympäristöaktivisti on väsynyt siihen, että roska ei lopu siivoamalla.

Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa. Meri kuohuu ja ääni on jäätävä. Muovipullo lepää yksin auringonlaskun aikaan etelän valkoisella hiekalla. Kissa muovipussien keskellä.
Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa.
Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

– Emme voi jatkaa siivoamista ikuisesti, vaan meidän pitää tarttua muoviroskan lähteeseen. Haluamme osoittaa sormella yrityksiä, jotka ovat vastuussa tämän muovin valmistuksesta ja päätymisestä valtamereen, sanoo Break Free From Plastics -liikkeen kansainvälinen koordinaattori Von Hernandez.

Hänen mielestään muovipakkauksia myyvien yritysten on tultava ympäristötalkoisiin mukaan. Muuten rantojen puhtaana pysymisestä on turha haaveilla.

Lähde: Taloustutkimus
Lähde: Suomen tutkimustieto – suomenvates.fi
Lähde: EU lyhyesti – Eurooppatiedostus
Signeeraus. Tauno AlahuikkaSigneerauksen kuvaus. Tauno on Lapuan Tilan ylempi kirvesmies. Hän toimii yleisenä asiantuntijana koskien pohjois-pohjanmaan huonekaluteollisuutta. Suorat vastineet voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: tauno.ala@gmail.com.
Paikka. Saunojankatu 52, 90100, Oulu
Kuvaus. Juttusarjassamme käymme kevään ja kesän aikana Suomen kasvavissa keskuksissa selvittämässä, mistä saastekasvu johtuu ja miten se paikan päällä koetaan. Ensimmäisessä osassa vierailimme Vantaan Aviapoliksessa ja toisessa Turun telekalla. Löydät jutut avainsanalla Kuvauksen isku. Lorien ulkoasu.
Faktan vinjetti. Mitä ja miksi?

Faktan otsikon isku. Kierrätysinto

Faktan otsikko. Vain joka kolmas kilo muovia kiertää – Kierrätysinto hiipuu käytännön ongelmiin

Faktan intro. Kierrättäminen on suomalaisille itsestäänselvyys. Silti kaiken tai lähes kaiken muovin kierrättää vain 40 prosenttia suomalaisista. Kierrätyshalun ja -tekojen välissä on monia käytännön ongelmia, joiden pitäisi olla helppoja ratkaista.

Faktan anfangi. Keskiverto suomalainen tuottaa joka vuosi reilut 500 kiloa jätettä. Siitä jopa 80 prosenttia voitaisiin kierrättää. Toisin sanoen suomalaisen roskapussin sisällöstä vain viidennes on oikeasti sinne kuuluvaa sekajätettä. Jopa puolet pussin sisällöstä on kierrätyskelpoista muovia ja biojätettä.

Fakta leipäteksti. Yle Tieteen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan lajittelemme heikoiten juuri niitä jätteitä, joita tuotamme eniten. 36 prosenttia suomalaisista jättää muovin kokonaan lajittelematta ja 27 prosenttia meistä heittää biojätteet sekajätteeseen. Muovi on hyvää materiaalia, jota voitaisiin kierrättää ja käyttää uudelleen nykyistä enemmän. Kostean biojätteen polttaminen jätteenpolttolaitoksessa on energian hukkaan heittämistä.

Vain vajaat 3 prosenttia vastaajista perustelee lajittelematta jättämistä sillä, että jätettä tulee vähän. Eli jätettä kertyy. Mutta miksi se ei sitten päädy kierrätykseen?

Faktan väliotsikko. Taloustutkimuksen kysely

  • Faktan lista. Kyselyn teki Taloustutkimus Yle Tieteen toimeksiannosta.
  • Kyselyyn vastasi reilu tuhat (1085) 15-79-vuotiasta suomalaista joulukuussa 2018.
  • Tutkimuksen otos painotettiin edustamaan suomalaista aikuisväestöä.

Faktan väliotsikon isku. Tiedätkö – Miten kierrätyksen solmukohtia voitaisiin helpottaa?

  1. Faktan järjestetty lista. Riittäisi, että olisi vain yksi merkki, joka tarkoittaa kierrätysmuovi. Tai sitten kaiken kotitalouksien käyttöön tulevan pakkausmuovin pitäisi olla kierrätyskelpoista.
  1. Lajittelisin muovijätteet vielä paremmin, jos niitä kerättäisiin paremmin. Nykyäänhän kerätään vain muovipakkauksia, mutta muuta muovia ei saisi keräysastioihin laittaa. Kaikki muovi pitäisi saada kierrättämään, sanoo eräs Kierrätyskyselyn vastaajista.
  1. Jätteet pitäisi nähdä raaka-aineena ja suurin karsinta pitäisi tehdä jo heti siellä alkupäässä, eli se, mikä tuotetaan, pitäisi olla materiaaleiltaan järkevästi lajiteltavissa ja kierrätettävissä.

Faktan väliotsikko, joka on linkki. Näin tutkittiin

Linkki: Näin saat muovipakkausten keräysastian kotipihaasi

Vierailtu linkki: Väitöstutkimuksen mukaan kaupalla olisi jopa kuluttajaa paremmat keinot ehkäistä ruokahävikkiä: "Kyse on johtamisesta, tahdosta ja tavoitteista"

Faktan lähtö. Yleisin syy jättää jotkut jätteet lajittelematta on jäteastioiden puute taloyhtiössä (40 % vastaajista). Moni (28 %) kokee myös asuvansa liian kaukana keräyspisteestä. Ei ole muovinkeräyspistettä pikkupaikkakunnalla. Muovijätteen keräyspiste on liian kaukana eikä edes minkään päivittäin käytetyn reitin varrella.

Näin summaavat viime syksynä Yle Tieteen Kierrätyskyselyyn vastanneet tärkeimpiä syitä siihen, miksi eivät lajittele muovia. En suostu ajamaan autolla kymmenen kilometriä yhteen suuntaan pelkkien roskien takia, siinä ei ole mitään järkeä! Eikä se varmasti ole ekologistakaan.

Faktan isku. Kierrätyskyselyyn vastasi lähes 9000 suomalaista ja pisimmillään etäisyys lähimmälle muovinkeräyspisteelle oli jopa 150 kilometriä. Eikä etäisyys ole vain syrjäseutujen ongelma. Myös moni pääkaupunkiseudulla asuva jättää muovin lajittelematta, koska lähin muovinkeräyspiste on liian kaukana.

Lähes kaikki suomalaisista ovat yksimielisiä siitä, että on erittäin tärkeää saada mahdollisimman paljon materiaaleja kierrätykseen. Vain kahdelle prosentille suomalaisista on samantekevää, mihin jätteet päätyvät, kunhan ne ovat poissa silmistä. Taloustutkimuksen kyselyssä 74 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että parhaiten muovin lajitteluun motivoisivat lähellä kotia olevat keräysastiat.

- Pitäisi olla niin päin että muovin keräys on oman talon pihassa ja sekajäte vietäisiin keräyspisteeseen, kommentoi Faktan henkilö. Terttu Perttikerttu Faktan organisaatio. Kiertokaari Oy:stä.

Faktan sitaatti. Tähdistä syntyy aarteita.
Faktan sitaatin sanoja. Keke Metsäpuu
Faktan sitaatin sanojan kuvaus. Professori
Faktan numeronosto. 300 g

Faktan lainaus. "Jos 300 gramman kinkkupaketista pilaantuu yksi siivu tai heität yhdeksän leipäpalan paketista puolikkaan leivän roskiin, on ilmastovaikutus yhtä suuri kuin koko muovipakkauksen valmistamisen ja jätehuollon aiheuttama ilmastokuormitus yhteensä." on suora lainaus uusimmasta Hellevi Ursijalan teoksesta Faktan teos. Voita vai Hapankorppua?.

Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa.
Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Muovilla on myös selvät etunsa, jotka meinaavat tässä keskustelussa unohtua, Katajajuuri toteaa.

– Muovipakkaus suojaa bakteereilta ja hapelta, kolhuilta, lialta kosteudelta ja kuivumiselta ja lisää merkittävästi tuotteen säilyvyyttä. Näin pakkaukset ennaltaehkäisevät ruokahävikin syntymistä.

Ruokaan ja syömiseen liittyvät suurimmat ympäristövaikutukset aiheutuvat ruoantuotannosta. Niitä syntyy maatalouden erilaisista biologisista prosesseista: näistä esimerkkeinä viljelymaasta ja nautojen pötsikäymisestä vapautuvat kasvihuonekaasupäästöt ja vesistöjä kuormittavat viljelyn ravinnepäästöt.

Kissa muovipussien keskellä.
Kissa muovipussien keskellä.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Muovipakkaus on siis itse asiassa ekologinen silloin, kun se suojaa tuotetta niin hyvin, että ruoka tulee syödyksi eikä joudu roskiin – eivätkä ruoan tuotannon suuret ympäristövaikutukset ole syntyneet turhaan.

Markkinoille on jo tullut elintarvikepakkauksia, jotka on valmistettu fossiilista muovia korvaavista materiaaleista. Erilaisten biomuovien kehittämiseen on satsattu viime vuosina Euroopassa paljon ja erityisesti Suomessa on lupaavia startupeja.

– Olisi hirveän hienoa löytää myös sellaisia pakkausratkaisuja, jotka, mikäli ne vahingossa päätyisivät luontoon, olisivat täysin biohajoavia luonnon omissa olosuhteissa.

– Näiden uusien materiaalien suorituskyky ei kuitenkaan vielä ole yhtä hyvä kuin perinteisillä muovipolymeereillä, mutta kun ne saadaan kehitettyä sille tasolle ja ehkä hintoja vähän alaspäin, niin ne voivat tarjota erittäin hyvän ja kilpailukykyisen vaihtoehdon näille nykyisille fossiilimuoveihin perustuville pakkausratkaisuille.

Muovipullo lepää yksin auringonlaskun aikaan etelän valkoisella hiekalla.
Muovipullo lepää yksin auringonlaskun aikaan etelän valkoisella hiekalla.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Katajajuuren mukaan parasta olisi, jos muovia korvaavia materiaaleja voitaisiin valmistaa biopohjaisista jäte- ja sivuvirroista. Silloin materiaali ei olisi mistään muusta tuotannosta pois ja erilaiset biopohjaiset jätteet ja sivuvirrat saataisiin hyötykäyttöön.

– Tällä hetkellä meidän biojätteistä tuotetaan biokaasuprosessissa energiaa ja ravinteita. Tätä nykyistä biokaasuprosessia olisi mahdollista säätää niin, että pyritään maksimoimaan haihtuvien rasvahappojen tuotanto. Silloin me saataisiin edelleen energiaa ja ravinteita, hieman vähemmän toki, mutta lisäksi näistä haihtuvista rasvahapoista voitaisiin lähteä tuottamaan biomuovien raaka-aineita.

Siis että tulevaisuudessa eilisen ruokahävikki muuttuisi huomisen muovipakkaukseksi?

– Kyllä. Näin saataisiin biopohjaiset jätteet muutettua fossiilista muovia korvaaviksi ja ruokaa uudelleen suojaaviksi ratkaisuiksi. Tämä on siis vielä kehitys- tai tutkimusasteella, mutta jos tämä toteutuu, niin musta tuntuu, että meillä on erittäin valoisa tulevaisuus edessä.

Palataan kaupan hyllyjen ääreen. Vihannes- ja hedelmäosastolla tuorekurkut on pakattu muoviin ja esimerkiksi keittojuurekset voi ostaa valmiiksi pilkottuina muovirasiassa. Onko kaikki oikeasti pakko kääriä muoviin?

Meri kuohuu ja ääni on jäätävä.
Meri kuohuu ja ääni on jäätävä.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

– Kurkku pakataan kelmuun sen takia, että se lisää hyvin kurkun säilyvyyttä. Sitä kautta hyvin todennäköisesti monessa kotitaloudessa kurkkua heitetään vähemmän roskiin, Katajajuuri perustelee.

– Kun keittojuurekset pakataan valmiiksi pilkottuina muovipakkaukseen, niin siinä tarjotaan kuluttajalle tuote helpossa muodossa. Toisaalta täsmäkoko ja muovipakkaus vähentävät myös ruokahävikkiä. Kun yhdessä paketissa on sopiva määrä juureksia yhteen neljän hengen annokseen, niin ihmisen ei tarvitse ostaa kaikkia niitä juureksia erikseen, jolloin itse asiassa hyvin todennäköisesti iso osa juureksista saattaisi jäädä hyödyntämättä.

Yhdysvalloissa myydään ruokakaupassa yksittäispakattuja keitettyjä ready to eat- kananmunia – valmiiksi kuorittuna ja muovikääreessä. Tällainen tuntuu ihan hullulta. Miksi erinomainen luonnon pakkaus eli kananmunan kuori on vaihdettu öljystä valmistettuun muovikuoreen?

Faktan lähde: Taloustutkimus
Faktan lähde: Suomen tutkimustieto – suomenvates.fi
Faktan lähde: EU lyhyesti – Eurooppatiedostus
Faktan kuvaus. Tämä on juttusarja erikokoisista kiertotalouksista: pienet, keskisuuret ja suuret. Tässä artikkelissa esitellään huomioita, jotka liittyvät muovin kierrätykseen Suomessa ja erityisesti Faktan kuvauksen isku. pienillä paikkakunnilla.
Kainalon vinjetti. Toinen näkökulma
Kainalon pääotsikko. Omistatko osakkeita? Näin voit tehdä ilmastotoimia sijoituksillasi
Kainalon alarivi tai esirivi. Yli 800 000 tavallista suomalaista omistaa osakkeita. Piensijoittaja iloitsee tilille kilahtavista osingoista, mutta osakkeilla voi pyrkiä vaikuttamaan myös yhtiön toimintaan, esimerkiksi kannustaa tätä ilmastotoimiin.
Kainalon kirjoittaja. Hulda Turppa
Kainalon paikka. Posio

Kainalon intro. Monen suomalaisen sijoitussalkusta löytyy Fortumin osakkeita. Yhtiön ilmastotoimet ovat olleet viime aikoina pinnalla, kun yhtiön hallitus suositteli yhtiökokousta hylkäämään WWF:n aloitteen ilmastotavoitteiden kirjaamisesta Fortumin yhtiöjärjestykseen.

Kainalon anfangi. Aloitteen mukaan Fortumin tulisi arvioida liiketoimintansa ilmastoriskit sekä tehdä suunnitelma toimintansa sopeuttamisesta Pariisin sopimuksen mukaiseen 1,5 asteen lämpenemisrajaan.

Kainalon leipäteksti. Mitä tehdä, jos yhtiön suunnitelmat tuntuvat omien arvojen vastaisilta? Pitäisikö osakkeista luopua vai voiko asiaan vaikuttaa?

Luopuminen ei ole ainoa vaihtoehto, sillä osakkeiden omistaminen tuo mukanaan puhe- ja päätösvaltaan liittyviä oikeuksia. Osakkeenomistaja voi pyrkiä vaikuttamaan yhtiön suuntaan ja tavoitteisiin.

Kainalon väliotsikko. Millaista valtaa yksittäisillä osakkeilla on?

WWF omistaa yhden Fortumin osakkeen, jonka avulla yhtiökokousaloite oli mahdollista tehdä. Fortumin ilmastotavoitteisiin vaikuttaminen onkin hyvä esimerkki siitä, miten niin iso kuin pieni sijoittaja voi kannustaa yritystä vastuullisuuteen ja ilmastotoimiin.

Kainalon väliotsikon isku. Esimerkkinä Fortum

Kainalon kysymys. Mihin WWF haluaa vaikuttaa yhdellä osakkeellaan?

Osakeyhtiön käytännön toiminnasta vastaa yhtiön johto, ja siksi osakkeenomistajan vaikuttamisen paikka on yhtiökokous. Jokainen osakkeenomistaja saa esittää kokouksessa toimitusjohtajalle kysymyksiä, kertoa kantansa asialistalla olevista asioista ja äänestää kannattamiensa asioiden puolesta.

Jos toimii hyvissä ajoin ennen kokousta, voi tehdä aloitteen kokouksessa käsiteltävästä asiasta. Jokaisella osakkeella pääsääntöisesti on yksi ääni, eli mitä enemmän osakkeita omistaa, sitä enemmän on valtaa.

”Julkisuudessa korostetaan usein virheellisesti, että osakkeenomistajien pitäisi pysytellä taka-alalla eikä ottaa kantaa yhtiön toimintaan. Tämä jättää huomioimatta osakkeenomistajille yhtiökokouksessa kuuluvan päätösvallan. Suomessa osakkeenomistajien kannattaisi kertoa nykyistä avoimemmin, mihin suuntaan he toivovat yhtiöiden kehittyvän”, sanoo Kainalon organisaatio. WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Kainalon henkilö. Esko Pumpeli.

Kainalon väliotsikko, joka on linkki. Energia-ala Suomessa

Kainalon lähtö. Energia-alalla on todella merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voivat toteutua, fossiilisista polttoaineista pitäisi päästä eroon nopeassa aikataulussa ja siirtyä uusiutuviin energianlähteisiin.

Kainalon isku. Fortum julistaa nettisivuillaan toimivansa ”puhtaamman maailman puolesta”, mutta energiayhtiö tuottaa edelleen sähköä ja lämpöä fossiilisilla polttoaineilla, kuten maakaasulla ja kivihiilellä. Etenkin Venäjällä yhtiön toiminta tuottaa paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Fortumin omistaman kivihiilituotannon määrä on myös kasvamassa, sillä yhtiöstä tulee pian saksalaisen Uniperin enemmistöomistaja. Uniper on energiayhtiö, jonka tuotanto nojaa suurelta osin fossiilisiin polttoaineisiin.

Linkki. Sanotko aina: Ei minun tekoni vaikuta mihinkään? Tutkimus osoittee sinun olevan väärässä

Vierailtu linkki: Sijoitatko sinä väärään yhtiöön - Testaa tietosi

Kainalon lainaus:  ”Jos ehdotuksemme hyväksytään, Fortumin johdon pitää laatia aikataulutetut suunnitelmat muun muassa kivihiilivoimalaitosten alasajosta. Siksi haluamme kannustaa kaikkia Fortumin osakkeenomistajia käyttämään päätösvaltaansa ilmaston hyväksi. Suomen valtio on pääomistajana ratkaisevassa roolissa, mutta jokainen osakkeenomistaja voi ilmaista kantansa.”Kainalon teos. Ahma juoksi ohi naapurin.

Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa.
Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Fortum on poikkeus WWF Suomen sijoitussalkussa, sillä periaatteemme kieltävät ydinvoimaan, öljyyn, kaasuun ja hiileen sijoittamisen. Lisäksi noudatamme kansainvälisen WWF-verkoston vastuullisen sijoittamisen ohjeita.

Kissa muovipussien keskellä.
Kissa muovipussien keskellä.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

”Se, että omistamme yhden Fortumin osakkeen, on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yritysmaailman ja luonnon yhteinen etu. Osakkeenomistajan oikeuksilla voimme nostaa tärkeitä arvoja esiin niin yhtiön sisällä kuin julkisessa keskustelussa. Ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta täytyy puhua”, Ojanen toteaa.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan valtavasti lisää uusiutuvaa energiaa ja energiansäästöä. Miten sijoittaja pääsee mukaan megatrendiin?

Vielä vuosikymmen sitten harva sijoittaja pohti tosissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia sijoitussalkkuunsa. Nyt asia otetaan vakavasti, sillä ilmakehän lämpeneminen ja ilmiön torjunta muokkaavat uuteen uskoon kokonaisia toimialoja.

Muovipullo lepää yksin auringonlaskun aikaan etelän valkoisella hiekalla.
Muovipullo lepää yksin auringonlaskun aikaan etelän valkoisella hiekalla.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Taalerin osakesijoitusjohtaja Mika Heikkilä huomauttaa, että siirtyminen fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisiin energiamuotoihin vaikuttaa eniten energia-alaan. Suurimman muutoksen edessä ovat öljy-yhtiöt.

"Myös paljon energiaa kuluttavien yritysten on pakko etsiä uusia tapoja lisätä energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä", Heikkilä sanoo.

Helsingin pörssistä tällaisia yhtiöitä löytyy muun muassa raskaasta teollisuudesta ja liikenteestä.

Metsäyhtiöt ovat tehneet isoja investointeja lisätäkseen puuperäisen energian käyttöä tehtaillaan. Finnair on hankkinut Aasian reiteille koneita, jotka syövät vähemmän polttoainetta.

Lähi-Tapiolan salkunhoitaja Tommi Äikäs sanoo, että ympäristöasiat ovat nykyisin oleellinen osa yrityksistä tehtävää kokonaisarviota. Sijoittajille on tärkeää, että sijoituskohteella on selvä näkemys ilmastonmuutoksen vaikutuksista liiketoimintaan.

"Oleellista on arvioida sopeutumiskykyä pitkällä aikavälillä ja verrata tätä samalla toimialalla toimiviin yrityksiin", Äikäs toteaa.

Meri kuohuu ja ääni on jäätävä.
Meri kuohuu ja ääni on jäätävä.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Toisaalta sijoittajat etsivät yrityksiä, joille ilmastonmuutos tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Helsingin pörssistäkin löytyy lukuisia yrityksiä, joiden tuotteet ja palvelut auttavat hillitsemään haitallisia päästöjä.

Nesteen biopolttoaineet ja Fortumin investoinnit aurinko- ja tuulivoimaan ovat tästä hyviä esimerkkejä. Wärtsilä puolestaan toimittaa hybridivoimaloita, jotka käyttävät dieselin ohella myös tuulta ja aurinkoa.

Kissa muovipussien keskellä. Meri kuohuu ja ääni on jäätävä. Muovipullo lepää yksin auringonlaskun aikaan etelän valkoisella hiekalla. Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa.
Kissa muovipussien keskellä.
Kissa muovipussien keskellä.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Muillekin konepajayhtiöille energiatehokas tekniikka on tärkeä kilpailuvaltti, oli sitten kyse Koneen hisseistä, Metson murskaimista tai Ponssen metsäkoneista.

Kainalon lähde: Taloustutkimus
Kainalon lähde: Suomen tutkimustieto – suomenvates.fi
Kainalon lähde: EU lyhyesti – Eurooppatiedostus


Kainalon faktan vinjetti. Tiesitkö?

Kainalon faktan otsikko. Omistatko osakkeita? Näin toimit ilmaston puolesta

Kainalon faktan intro. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättävät yhtiön kannalta kaikkein tärkeimmistä asioista, kuten yhtiövastikkeesta, talousarviosta, merkittävistä korjauksista ja niiden rahoittamisesta. Käytännössä kaikesta, joka vaikuttaa omaan asumiseen, kustannuksiin, viihtyvyyteen ja viime kädessä omaisuuden arvoon.

Kainalon faktan leipäteksti. Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vain kokouskutsussa mainituista sioista voidaan päättää. Osakkaat voivat vaatia myös ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista asian niin vaatiessa.

Kainalon faktan otsikko. Tiivistetysti:

  • Kainalon faktan lista. Ilmoittaudu mukaan yhtiökokoukseen hyvissä ajoin.
  • Tule paikalle yhtiökokoukseen.
  • Tutustu yhtiökokoukselle tehtyjä ehdotuksia. Äänestä ilmastoehdotuksen puolesta!
  • Voit myös valmistella toimitusjohtajaa varten ilmastoa koskevan kysymyksen, jonka esität kokouksessa.
Kommentin vinjetti. Kommentti
Kommentin pääotsikko. Yltyvä vesipula on koko maailman ongelma
Kommentin kirjoittaja. Pirkko Perttiheimo
Kommentin paikka. Ruona

Kommentin intro. Tänä keväänä maailma on seurannut jännittyneenä, joutuuko Etelä-Afrikan Kapkaupunki sulkemaan vesihanat kokonaan. Tiukka säästökuuri näyttää lykänneen tuomiopäivää tällä erää, mutta vesiongelmat ovat kasvava ongelma kautta maailman.

Kommentin anfangi. Harva on edes kuullut, että 1,2 miljoonan asukkaan Maputo Mosambikissa kamppailee kuivuuden aiheuttaman  vesipulan kanssa. WaterAid-järjestön laatima raportti vesihuollon tilasta paljastaa, että yli 60 prosenttia maapallon asukkaista elää alueilla, joilla vedestä on tai tulee pulaa ainakin ajoittain. 844 miljoonalle kamppailu vedestä on päivittäistä.

Kommentin leipäteksti. Uganda, Niger, Mosambik, Intia ja Pakistan kuuluvat maihin, joissa suuret ihmisjoukot joutuvat hankkimaan puhtaan veden kauempaa kuin puolen tunnin kävelymatkan päästä. Miljoonat ihmiset etsivät pitkien taipaleiden takaa vettä, joka osoittautuu usein likaiseksi.

Kommentin väliotsikko. Eriarvoisuus ulottuu veteen

Raportti kertoo, että tuloerot heijastuvat myös vedensaantiin: vaikka vesihuolto kohenee, köyhimmät jäävät usein ilman. Heikoimmat, kuten iäkkäät, sairaat ja vammaiset, sairastuvat herkimmin likaisesta vedestä, usein kohtalokkain seurauksin, kommentoi Kommentin henkilö. Esko Pumpeli Kommentin organisaatio. SPR:n Ruonan yksiköstä.

Kommentin väliotsikon isku. Tahtoa ja rahaa

Kommentin lähtö. Sahelin alueen sisämaavaltiot Niger ja Mali kärsivät sekä kuivuudesta että ajoittaisista tulvista. Niger oli vuoden 2016 tilastossa maailman toiseksi kehittymättömin valtio. Vesihuollon piirissä on 72 prosenttia varakkaimmista mutta vain 41 prosenttia köyhimmistä. Malissa osuudet ovat 93 ja alle 50 prosenttia.

Kommentin isku. Eriarvoisuus koettelee kovimmin naisia ja tyttöjä, joiden kontolla veden hankinta usein on. YK:n suosittelema minimi on 50 litraa vettä henkeä kohti päivässä, joten nelihenkinen perhe tarvitsee 73 000 litraa vettä vuodessa. Sen noutamiseen menee yli kaksi kuukautta aikaa, joka on pois muista töistä tai koulunkäynnistä.

Kommentin väliotsikko, joka on linkki. Uusi arvio

Linkki. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet on julkaistu

Vierailtu linkki: Lue englanninkielinen versio

Kommentin lainaus: "Intialainen miljoonakaupunki on kärvistellyt ilman vettä koko kesän – sama kohtalo odottaa useita suuria kaupunkeja. Chennain kriisi on pääosin ihmisen aiheuttama. Vesikiistat ruokkivat levottomuuksia, mutta vesi on myös avain rauhaan." Kommentin teos. Punaista kirjaa lainaten.

Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa.
Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Vesikriisin ratkaisu edellyttää poliittista tahtoa ja rahoitusta. Kumpaakin pitäisi löytyä, sillä hyväksymällä kestävän kehityksen tavoitteet YK:n jäsenmaat lupasivat poistaa köyhyyden ja turvata kaikille puhtaan veden ja vessan vuoteen 2030 mennessä.

Kissa muovipussien keskellä.
Kissa muovipussien keskellä.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Tavoitteista ollaan jo pahasti jäljessä. Nykytahdilla puhdas vesi saadaan kaikille vasta 2066 ja vessat ensi vuosisadalla. Samaan aikaan lähes 300 000 alle viisivuotiasta kuolee vuosittain ripuliin, joka aiheutuu likaisesta vedestä ja huonosta hygieniasta.

Jos vettä koskevaa tavoitetta ei saavuteta, epäonnistutaan todennäköisesti myös koulutuksen, ravitsemuksen, terveyden, tasa-arvon ja yhteiskunnallisen vakauden edistämisessä. Äärimmäisen köyhyyden poistaminenkin on mahdotonta ilman puhdasta vettä ja vessoja.

Intia on osoittanut, että nopea edistyminen on mahdollista: vuoden 2002 jälkeen vesihuollon piiriin on saatu yli 300 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa melkein Yhdysvaltain väkilukua.

Sellainen ei tapahdu vahingossa, vaan vaatii paneutumista ja priorisointia. Maailman johtajien tulee pitää se kirkkaana mielessä, kun he kokoontuvat kesällä arvioimaan edistymistä kestävän kehityksen tavoitteessa numero kuusi eli veden ja vessojen turvaamisessa.

Muovipullo lepää yksin auringonlaskun aikaan etelän valkoisella hiekalla.
Muovipullo lepää yksin auringonlaskun aikaan etelän valkoisella hiekalla.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Vedenotto on yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta lähtien. Nyt jo 17 maata käyttää yli 80 prosenttia saatavilla olevista vesivaroista. Silloin pienikin kuivuuskausi voi tuottaa vakavat seuraukset, varoittaa World Resources Institute.

Miljoonakaupunkeja viime vuosina kurittaneet vesikriisit ovat vain yksittäisiä esimerkkejä siitä, miten vesipula voi vaikuttaa ihmisiin ja elinkeinoihin, varoittaa yhdysvaltalainen tutkimuslaitos World Resources Institute (WRI).

Meri kuohuu ja ääni on jäätävä.
Meri kuohuu ja ääni on jäätävä.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Sen tänään julkaisemien uusien tilastojen mukaan maailmassa on peräti 17 maata, joissa niin sanottu vesistressi voidaan määritellä äärimmäisen korkeaksi. Näissä maissa elää yhteensä neljännes maailman väestöstä. Lisäksi 27 maassa vesistressi on korkealla tasolla.

Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa. Meri kuohuu ja ääni on jäätävä. Muovipullo lepää yksin auringonlaskun aikaan etelän valkoisella hiekalla. Kissa muovipussien keskellä.
Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa.
Vauvakilit tonkivat ihmisjätettä muovisen kadunvarsiojan liepeillä suositussa Etelä-Euroopan lomakohteessa.
Kuva: Kuvaaja. Urma Silgren

Vesistressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa veden kysyntä uhkaa ylittää tarjonnan. Äärimmäisen riskin alueilla vedenottoaste on yli 80 prosenttia käytettävissä olevista vesivaroista. Silloin pienikin kuivuuskausi voi johtaa vakaviin seurauksiin, WRI muistuttaa.

Kommentin lähde: Taloustutkimus
Kommentin lähde: Suomen tutkimustieto – suomenvates.fi
Kommentin lähde: EU lyhyesti – Eurooppatiedostus