Lukijalta
Kolumni

Pääot­sik­ko. Mie­li­pi­teel­li­sen ar­tik­ke­lin otsikko voi olla myös hyvin lyhyt

Paikka. Hyrynsalmi

Alarivi tai esirivi. Molemmat ovat printistä periytyviä tekstinosia. Ne muotoillaan samalla tavalla verkossa, aina pääotsikon alapuolella. Ingressiä ei ole verkossa eikä printissä.

Tulos. Ruotsi johtaa Englantia, Venäjää ja Espanjaa ylioppilaskokeiden tuloksissa 4-0.
Intro. Suomessa on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 90 prosenttia suomalaisista. Ruotsia puhuu äidinkielenään noin 5 prosenttia suomalaisista.

Anfangi. Ruotsia puhutaan eniten Suomen länsi- ja etelärannikolla. Ruotsin kieli, jota puhutaan Suomessa, on suomenruotsia. Sitä äännetään jonkin verran eri tavalla kuin sitä ruotsia, jota puhutaan Ruotsissa. Jos haluat hakea Suomen kansalaisuutta, tarvitset todistuksen riittävästä suomen tai ruotsin kielen taidosta.

Kunnat voivat Suomessa olla joko yksikielisiä tai kaksikielisiä. Suurin osa Suomen kunnista on suomenkielisiä. Kaksikielisiä kuntia on etelä- ja länsirannikolla. Jos kotikuntasi on kaksikielinen, voit käyttää ruotsin kieltä myös kunnan palveluissa, esimerkiksi terveysasemalla.

Väliotsikko. Ruotsin kielellä edelleen vahva asema Suomessa

Yli 60 prosenttia suomalaisista pitää ruotsin kieltä olennaisena osana yhteiskuntaa. Liki kaikilla mittareilla mitattuna ruotsin asema on vakaa, selviää keskustaliberaalin ajatuspaja e2:n tekemästä kyselystä.

Ilmassa on kuitenkin viitteitä siitä, että kaksikielisyyden kannatuspohja saattaa olla murenemassa.

- Tilanne ei ole huolestuttava, mutta pientä muutosta on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut, sanoo toinen tutkimuksen tekijöistä, tutkija Henkilö. Ville Pitkänen. Organisaatio. Svenska pratarit Oy:stä.

Kysymys. Miten ikäpolvet eroavat toisistaan?

- Vanhemmilla kaksikielisyys ja sen kunnioitus vaikuttaa vielä takaraivossa, mutta mitä nuorempiin ikäpolviin mennään, sitä enemmän asenteet muuttuvat. Nuorillakin ruotsin kielelle löytyy tukea, mutta sitä on merkittävästi vähemmän.

Miten asenteet ovat muuttuneet?

- Vanhemmilla kaksikielisyys ja sen kunnioitus vaikuttaa vielä takaraivossa, mutta mitä nuorempiin ikäpolviin mennään, sitä enemmän asenteet muuttuvat. Nuorillakin ruotsin kielelle löytyy tukea, mutta sitä on merkittävästi vähemmän.

Sanoja. Tauno AlahuikkaSanojan kuvaus. Kainuun kielitieteen professori
Sitaatti. Sama asia pätee myös nuoren suomalaisen kielivalintoihin. Ratkaiseva kysymys on: mitkä ovat kielet, joista on kiistattomasti hyötyä työelämässä?
Sitaatin sanoja. Pertti Katulyhde
Sitaatin sanojan kuvaus. Tohtori

Ajatuspaja e2:n teettämässä kyselyssä kartoitettiin laajalti suomenkielisten kansalaisten suhtautumista toiseen kotimaiseen. Vastaajia otannassa oli noin 3 150. Tänään tiistaina julkaistut tulokset olivat suurelta osin hyvin perinteisiä. Lainaus: ”69 prosenttia suomalaisista haluaisi osata ruotsia paremmin. 58 prosenttia vastaajista voisi ajatella laittavansa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Vain 15 prosenttia suomalaisista ärsyyntyy kuullessaan ruotsia julkisilla paikoilla." Teos. SR-tutkimusraportti 2020, kertoo.

Väliotsikon isku. kohti globaalia muutosta

Lähtö. Toisaalta myös suomenruotsalaisiin perinteisesti liitetyt kliseet pitävät pintansa. Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että ruotsinkieliset hyötyvät omista hyvä veli -verkostoistaan. 47 prosenttia vastaajista piti ruotsinkielisiä jossain määrin ylimielisinä.

Nosto. Voisiko olla niin, että EU:n myötä kielitaitoa pohditaan jo laajemmassa perspektiivissä.

Suhtautuminen ruotsin kieleen on sitä myönteisempää, mitä enemmän vastaaja on tekemisissä ruotsinkielisten kanssa. Oma kielitaito myös lisää myönteisyyttä ruotsia kohtaan.

Isku. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista piti yleisellä tasolla tärkeänä, että ruotsinkielisille turvataan palvelut omalla äidinkielellä. Liki puolet oli kuitenkin sitä mieltä, että ruotsinkielisiin palveluihin käytetään liikaa rahaa.

Pitkänen kertoo, että tutkimuksen pontimena toimi viime vuosina käyty julkinen keskustelu ruotsin kielen asemasta. Etenkin perussuomalaisten noustua hallitukseen ruotsin kieli on tuotu aika ajoin poliittiselle asialistalle.

Tutkimuksen mukaan kielikysymys ei kuitenkaan juuri jaa suomalaisia poliittisen taustan mukaan.

- Kaikkien puolueiden kannattajakunnissa suhtautuminen on aika myönteistä, Pitkänen sanoo.

Tutkimuksen perusteella eduskuntapuolueista lähinnä vihreät ja perussuomalaiset erottuvat muista. Vihreiden parissa kielikysymykseen suhtaudutaan jonkin verran muita myönteisemmin. Perussuomalaiset taas nousevat esiin nuivimmin ruotsiin suhtautuvana ryhmänä.

Sinisen tulevaisuuden äänestäjät eivät vastusta ruotsin asemaa yhtä voimakkaasti kuin Perussuomalaiset. Erot ovat kuitenkin pieniä. Vanhojen suurten puolueiden kannattajien asenteissa ei juurikaan löydy eroja.

Miten uutta kieltä kannattaa opiskella?

  • Lista. Opiskele sanoja mieluummin vähän kerrallaan kuin kertarysäyksellä ennen koetta.
  • Kuulustele itseäsi peittämällä sanalistan toinen puoli. Kokeile sanastosovellusta, jos et ole vielä ladannut sitä kännykkääsi
  • Lue ja äänitä sanalistoja ja tekstejä esimerkiksi kännykkääsi.
  • Käytä luovasti värejä, omia piirroksia ja miellekarttoja muistiinpanoissa ja tietyn aihepiirin sanastoissa.
  • Tee sanakokeita itsellesi ja kavereillesi.
  • Muodosta omia virkkeitä uusista sanoista. Erityisesti hassut virkkeet jäävät hyvin mieleen.
  • Mieti sanoille vastakohtia ja synonyymejä.
  • Hyödynnä kirjasarjojen omia verkkosivuja ja sanastosovelluksia kännyköille.Tarkista aina kirjallisen tuotoksen oikeinkirjoitus, sanojen suvut sekä aikamuodot.

Kielitaitoa voi kehittää myös vapaa-ajalla

  1. Järjestetty lista. Myös sosiaalisen median ja pelien avulla kieliä oppii luontevasti ja huomaamatta. Omiin vieraskielisiin ystäviin kannattaa olla yhteydessä myös kirjoittamalla, esimerkiksi juuri sosiaalisessa mediassa.
  1. Keskity elokuvissa ja kirjallisuudessa ensin kokonaisuuden hallintaan eli tarinan keskeiseen sisältöön.
  1. Selvitä itsellesi, mistä tarina kertoo ja mitkä ovat sen pääkohdat.Tarkista aina vieraat sanat sanakirjasta.
  1. Lue paljon ääneen ja puhu kieltä aina, kun sinulle tarjoutuu tilaisuus.

Väliotsikko, joka on linkki. Katso ohjeet

Linkki. Kansainvälistyvässä maailmassa kielten osaaminen on entistä arvokkaampi taito

Vierailtu linkki. Lue lisää oppimisvinkeistä – Kokosimme tämän hetken suosituksen yhteen

Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Kieliä voi opiskella muutenkin kuin sanastoa pänttäämällä. Oletko kokeillut sanamuistipeliä tai aliaksen pelaamista englanniksi? Tai mitä jos viestittelisit kaverin kanssa espanjaksi? Näiden opiskeluvinkkien avulla kielten opiskelusta tulee tehokkaampaa ja helpompaa.

Puhuttu kieli mahdollistaa viestinnän kuulevan ihmisen kanssa. Se tuo läheisyyttä.
Puhuttu kieli mahdollistaa viestinnän kuulevan ihmisen kanssa. Se tuo läheisyyttä.
Kuva: Kuvaaja. Hendrik Stöholm

Kielten opiskelu jaetaan usein viiteen eri sisältöalueeseen, jotka toistuvat myös yo-kirjoituksissa: sanasto, kielioppi, tekstin tuottaminen, luetun ymmärtäminen ja kuullun ymmärtäminen. Voit olla hyvä lukemaan ja muistamaan sanoja, mutta jos kielioppi tuottaa hankaluuksia, se vaikuttaa kielitaitoosi. Mieti, mikä osa-alueista on sinulle vaikein ja missä tunnet tarvitsevasi eniten harjoitusta.

Kielitutkimus ja kielten opettelu ovat aina vetäneet puoleensa helsinkiläistä Janne Saarikiveä, joka opettelee vähän väliä uuden, vieraan kielen. Häntä voi kutsua polyglotiksi, joka puhuu useita kieliä sujuvasti.

Numeronosto. 29 kieltä

Tavallisesti kouluissa opetetaan vieraita kieliä niin, että ensiksi opetellaan kielioppi ja rakenne, vaikka kielten opettelussa tärkeintä olisi osata sanastoa. Näin ajattelee ainakin monikielinen Janne Saarikivi.

– Minulla on ollut jo pitkään tapana alussa lukea niin sanottuja frekvenssilistoja, joissa on kaikkein tavallisimpia sanoja, kuten sata tavallisinta sanaa, joita luen. Laajennan näin sanavarastoa ja samalla tutustun myös vähän kielioppiin. Tällaisia sanalistoja löytyy internetistä, kertoo Saarikivi.

Monellako kielellä sinä osaat kirjoittaa kuulumiset ystäville?
Monellako kielellä sinä osaat kirjoittaa kuulumiset ystäville?
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Saarikivi on polyglotti, joka puhuu useita kieliä sujuvasti

Janne Saarikivi työskentelee kieltentutkijana Helsingin yliopistossa, jossa hän pääsee toimimaan kielirikkaassa ympäristössä.

Hän pystyy puhumaan niitä näitä pohjoissaameksi, mutta hänelle ei myöskään tuota ongelmia ymmärtää muita saamenkieliä ja saamenkielen murteita, niin paljon hän käyttää saamenkieltä elämässään, työssään ja vapaa-aikanaan.

Saamenkielet ovat vain yksi monista kielistä, joita Saarikivi puhuu. Suomen ja saamenkielten lisäksi hän puhuu itämerensuomalaiseen haaraan kuuluvia karjalan ja vepsän kieltä, ugrilaisia komin ja udmurtin kieltä, mordvalaisia kieliä sekä marin kieltä.

Suomalais-ugrilaisten kielten lisäksi hän osaa kreikkaa ja latinaa, slaavilaisista kielistä erityisesti venäjää sekä esimerkiksi arabian, turkin ja japanin kieltä.

Kielitaidossa on monta tasoa, mutta tärkein kielitaidon määrittäjä Janne Saarikiven mielestä on, että pystyy käyttämään kieltä arkielämässä.

– Jos osaan sata tavallisinta sanaa jostain kielestä, se on jo 25 prosenttia koko puhutusta kielestä. Jos osaan tuhat sanaa, niin osaan jo sanoa kaiken. En välttämättä osaa sanoa kaikkea tarkasti, mutta jos tunnen sanaston, löydän aina jonkin toisen tavan selittää kyseessä olevan asian. Ja kun osaan sanaston, ymmärrän myös käytetyn kielen, selittää Saarikivi.

Tukholman kaupunkikuva huokuu kielellistä täydellisyyttä.
Tukholman kaupunkikuva huokuu kielellistä täydellisyyttä.
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Janne Saarikivi itse on opetellut kielet kotonaan Helsingissä, jossa hänellä on käytössään omaperäiset keinot.

– Kannattaisi järjestää oma elämä siten, että kieli, jota opetellaan näkyy ja kuuluu mahdollisimman paljon. Esimerkiksi minä kirjoitan posti it -lapuille uusia sanoja, joita asettelen ympäri asuntoa ja kun näen ne, alan päässäni automaattisesti rakentamaan lauseita niistä sanoista. Siinä tapahtuu sellainen psykologinen efekti. Joskus myös käy niin, että alan ajattelemaan uudella kielellä, kertoo Saarikivi opettelutekniikoistaan.

Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin. Puhuttu kieli mahdollistaa viestinnän kuulevan ihmisen kanssa. Se tuo läheisyyttä. Monellako kielellä sinä osaat kirjoittaa kuulumiset ystäville? Tukholman kaupunkikuva huokuu kielellistä täydellisyyttä.
Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Kun Janne Saarikivi alkoi aikuisiällä opetella arabian ja japanin kieltä, oppi hän ne melko nopeasti siten, että pystyi tuottamaan kieltä.

Mutta löytyipä myös yksi kieli, joka on ollut hänelle suuri haaste.

– Olen mukana yhdessä kieltenelvytysohjelmassa ja olen yrittänyt opetella nivhin kieltä, jota puhutaa Venäjällä Sahalin saarella, lähellä Japania ja se on todella vaikea kieli! Nivhin kielessä on polysynteettinen rakenne, jossa yksi sana voi sisältää kokonaisen lauseen ja sitä kieltä en ole vielä oppinut, koska se on niin käsittämätön kieli!, ihmettelee Saarikivi, joka aikookin keskittyä tänä kesänä nivhin kielen opettelemiseen.

Lähde: Taloustutkimus
Lähde: Suomen tutkimustieto – suomenvates.fi
Lähde: EU lyhyesti – Eurooppatiedostus
Signeeraus. Tauno AlapruutusSigneerauksen kuvaus. Tauno on Kainuun ylempi kielitieteilijä. Hän toimii yleisenä asiantuntijana koskien pohjois-pohjanmaan kieliteollisuutta. Suorat vastineet voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: tauno.ala@gmail.com.
Paikka. Saunojankatu 52, 90100, Oulu
Kuvaus. Kuvaus. Juttusarjassamme selvitämme kielen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Miten se on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana ja mitkä ovat tulevaisuuden näkymät. Löydät jutut avainsanalla Kuvauksen isku. lorien ulkoasu.
Faktan vinjetti. Tiesitkö?

FAKTAN OTSIKON ISKU. Kielipääomaa

Faktan otsikko. Vain joka kolmas kilo muovia kiertää – Kierrätysinto hiipuu käytännön ongelmiin

Faktan intro. Kierrättäminen on suomalaisille itsestäänselvyys. Silti kaiken tai lähes kaiken muovin kierrättää vain 40 prosenttia suomalaisista. Kierrätyshalun ja -tekojen välissä on monia käytännön ongelmia, joiden pitäisi olla helppoja ratkaista.

Faktan anfangi. Samalla myös vapaaehtoisten kielten opiskelu on vähentynyt selvästi: neljännellä tai viidennellä luokalla alkavaa vapaaehtoista A2-kieltä valitaan nyt harvemmin kuin 1990-luvun puolessa välissä. Yhä useampi koululainen ja hänen vanhempansa katsovat pelkästään englannin riittävän vieraaksi kieleksi – pakollisen ruotsin lisäksi.

Faktan leipäteksti. Koululaisten vähentynyt into opiskella useita vieraita kieliä on outoa, kun samalla kuitenkin maailma on muuttunut ja muuttuu yhä kansainvälistyneemmäksi.Englannin kielen vahva asema alakoululaisten ensimmäisenä kielenä on toisaalta ymmärrettävää. Monissa kouluissa aitoa kielten valinnanmahdollisuutta ei edes ole, sillä etenkin pienet koulut eivät pysty tarjoamaan oppilailleen useita kielivaihtoehtoja.

Mutta kielivalinnoissa myös asenteilla on suuri rooli. Opetushallituksen kolmen vuoden takaisen tutkimuksen mukaan suurimmalle osalle alakoululaisten vanhemmista tärkeintä kieliopinnoissa on vain se, että lapsi oppii englannin hyvin ja että hän pääsee lähikouluun.

Faktan väliotsikko. Kansainvälistymisen vaikutukset:

  • Faktan lista. Kielivalinnat ja osaaminen painottuvat englannin kieleen. Ruotsin kielen osaamisen tarve vähenee.
  • Lainasanojen määrä suomen kielessä kasvaa. Suomen kielen käyttö vähenee tietyillä aloilla. Suomen kielen ilmaisuvoimaisuus heikkenee.
  • Suomi taistelee asemastaan etenkin tieteen, tutkimuksen ja liike-elämän kielenä.

FAKTAN VÄLIOTSIKON ISKU. teknologian kehittymisen vaikutukset:

  1. Faktan järjestetty lista. Opetuksessa käytetään kasvavissa määrin digiteknisiä resursseja. Käsin kirjoittaminen vähenee. Kirjoitustaito heikkenee. Kasvokkain tapahtuva opetus vähenee. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot heikkenevät.
  1. Sosiaalinen media jatkaa kasvuaan. Somekieli kehittyy. Viestintä muuttuu kirjoitetuksi puheeksi ja totutaan viestimään lyhyesti.
  1. Syventyvä lukeminen muuttuu sisällön pikaiseksi silmäilyksi. Lukutaito ja yleiskielen osaaminen heikkenevät

Faktan väliotsikko, joka on linkki. Ennakoi, reagoi ja vaikuta trendeihin itse

Linkki: Kielten megatrendit 2025

Vierailtu linkki: Lue koko haastattelu kielitieteen tutkija Holge Bruterista

Faktan lähtö. Valinnanmahdollisuuksisa ei tällöin haluta, uskalleta tai jakseta vaatia. Mutta varmasti kannattaisi ainakin yrittää. Jos vanhemmat vaatisivat vaihtoehtoja, niitä myös syntyisi.

Englannin hyvä oppiminen ei välttämättä edellytä kielen opiskelun aloittamista ensimmäisenä vieraana kielenä, vaikka moni vanhempi tuntuu niin ajattelevan. Tasoerot ensimmäisen vieraan kielen ja vapaaehtoisen A2-kielen välillä ovat usein kadonneet peruskoulun yhdeksännellä. Siksi vieraiden kielten opiskelu ehkä sittenkin kannattaisi aloittaa jollakin ”harvinaisemmalla” kielellä.

FAKTAN ISKU. Koulujen kieliopintoihin on tulossa vuonna 2016 muutos, jonka myötä ruotsin opetus aikaistuu alkamaan jo 6. luokalta.

Ruotsin opetuksen tuntimäärät eivät kasva, vaan tunteja siirretään yläkoulusta alakoulun kuudennelle. Aikaistamisen perustelu on sinänsä järkevä: vieras kieli on parempi ottaa haltuun mahdollisimman nuorena.

Mutta mikä vaikutus ruotsin opetuksen aikaistamiselle on alakoulun vapaaehtoisten kielten valintoihin? Muutos tuskin kasvattaa kiinnostusta valita A2-vapaaehtoista kieltä, kun se jo nyt tuntuu olevan niin nihkeää.

Tavatonta ei ole sekään, että oppilas aloittaa vapaaehtoisen kielen opiskelun mutta pian luopuu siitä halutessaan karsia kaiken ”ylimääräisen” lukujärjestyksestä, kertoo Faktan henkilö. Terttu Pertinkerttu Faktan organisaatio. Helsingin yhteislukiosta.

Sitaatti. Jos kansainvälinen osaaja pohtii työllistymistään Suomeen, on valtava mahdollisuus, jos hän voi asioida täällä osaamallaan kielellä.
Faktan sitaatin sanoja. Keke Metsäpuu
Faktan sitaatin sanojan kuvaus. Professori
Faktan numeronosto. 85 prosenttia

Faktan lainaus. "Sen lisäksi, että trendit voivat muuttua hitaasti kehittyvän vastareaktion seurauksena, voidaan suuntaa lähteä myös aktiivisesti muuttamaan. Ennakoinnin suurin hyöty piilee siinä, että se antaa meille mahdollisuuden tehdä korjausliikkeitä. Kun esimerkiksi huomaamme, että suomen kieli on vähitellen menettämässä käyttöalaansa, voimme ryhtyä turvaamaan sen asemaa.” on suora lainaus uusimmasta vuoden -20 Hellevi Ursijalan teoksesta Faktan teos. Ruotsi vai Suomi?.

Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Koulujen kieliopintoihin on tulossa vuonna 2016 muutos, jonka myötä ruotsin opetus aikaistuu alkamaan jo 6. luokalta. Ruotsin opetuksen tuntimäärät eivät kasva, vaan tunteja siirretään yläkoulusta alakoulun kuudennelle. Aikaistamisen perustelu on sinänsä järkevä: vieras kieli on parempi ottaa haltuun mahdollisimman nuorena.

Puhuttu kieli mahdollistaa viestinnän kuulevan ihmisen kanssa. Se tuo läheisyyttä.
Puhuttu kieli mahdollistaa viestinnän kuulevan ihmisen kanssa. Se tuo läheisyyttä.
Kuva: Kuvaaja. Hendrik Stöholm

Mutta mikä vaikutus ruotsin opetuksen aikaistamiselle on alakoulun vapaaehtoisten kielten valintoihin? Muutos tuskin kasvattaa kiinnostusta valita A2-vapaaehtoista kieltä, kun se jo nyt tuntuu olevan niin nihkeää.

Tavatonta ei ole sekään, että oppilas aloittaa vapaaehtoisen kielen opiskelun mutta pian luopuu siitä halutessaan karsia kaiken ”ylimääräisen” lukujärjestyksestä.

Kiusaus väljempään lukujärjestykseen on suuri, sillä nykykoululaisten opetuskokonaisuudet tuntuvan olevan paljon laajempia kuin heidän vanhempiensa kouluaikoina.

Vapaaehtoisten kielten näkeminen ”ylimääräisenä” vaivana tai turhana lisänä on usein lyhytnäköistä. Aikuisena kielten opiskelu on kuitenkin hitaampaa, työläämpää ja kalliimpaa. Aikuisena into vieraisiin kieliin voi syntyä työn tai harrastusten kautta.


Kielten opiskelu koulussa tuottaa pääomaa, josta on hyötyä ja iloa aikuisena, tekipä työkseen mitä hyvänsä.

Monellako kielellä sinä osaat kirjoittaa kuulumiset ystäville?
Monellako kielellä sinä osaat kirjoittaa kuulumiset ystäville?
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Katajajuuren mukaan parasta olisi, jos muovia korvaavia materiaaleja voitaisiin valmistaa biopohjaisista jäte- ja sivuvirroista. Silloin materiaali ei olisi mistään muusta tuotannosta pois ja erilaiset biopohjaiset jätteet ja sivuvirrat saataisiin hyötykäyttöön.

– Tällä hetkellä meidän biojätteistä tuotetaan biokaasuprosessissa energiaa ja ravinteita. Tätä nykyistä biokaasuprosessia olisi mahdollista säätää niin, että pyritään maksimoimaan haihtuvien rasvahappojen tuotanto. Silloin me saataisiin edelleen energiaa ja ravinteita, hieman vähemmän toki, mutta lisäksi näistä haihtuvista rasvahapoista voitaisiin lähteä tuottamaan biomuovien raaka-aineita.

Siis että tulevaisuudessa eilisen ruokahävikki muuttuisi huomisen muovipakkaukseksi?

– Kyllä. Näin saataisiin biopohjaiset jätteet muutettua fossiilista muovia korvaaviksi ja ruokaa

Puhutko esimerkiksi sujuvaa saksaa tai ranskaa? Voit onnitella itseäsi, sillä saatat pian olla Suomen työmarkkinoilla todellinen harvinaisuus.

Koululaisten kielten opiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut Suomessa alle 20 vuoden aikana merkittävällä tavalla. Yhä useampi opiskelee pakollisen toisen kotimaisen kielen ohella pelkkää englantia. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa kaikille pakollisia kieliä ovat juurikin vain yksi pitkä A1-kieli ja yksi keskipitkä B1-kieli.

Tilanne huolestuttaa Suomen kieltenopettajien liittoa, sanoo liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen. Hän itse työskentelee ranskanopettajana helsinkiläisessä peruskoulussa ja todistaa täten jyrkkää muutosta paraatipaikalta.

Myös edellinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) esitti julkisuudessa huolensa nuorten kielen opiskelun yksipuolistumisesta ja vähentymisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti hänen johdollaan vuonna 2017 selvityksen Suomen kielivarannon tilasta.

Moninaisten kielitaitotarpeiden täyttämiseksi raportissa esitettiin muun muassa kielten opiskelun aikaistamista, josta edellinen hallitus päättikin viime syksynä. Vuoden 2020 alusta pakollisen A1-kielen opetus varhennetaan alkavaksi viimeistään ekaluokan keväällä.

Puhutko esimerkiksi sujuvaa saksaa tai ranskaa? Voit onnitella itseäsi, sillä saatat pian olla Suomen työmarkkinoilla todellinen harvinaisuus.

Koululaisten kielten opiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut Suomessa alle 20 vuoden aikana merkittävällä tavalla. Yhä useampi opiskelee pakollisen toisen kotimaisen kielen ohella pelkkää englantia. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa kaikille pakollisia kieliä ovat juurikin vain yksi pitkä A1-kieli ja yksi keskipitkä B1-kieli.

Tilanne huolestuttaa Suomen kieltenopettajien liittoa, sanoo liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen. Hän itse työskentelee ranskanopettajana helsinkiläisessä peruskoulussa ja todistaa täten jyrkkää muutosta paraatipaikalta.

Tukholman kaupunkikuva huokuu kielellistä täydellisyyttä.
Tukholman kaupunkikuva huokuu kielellistä täydellisyyttä.
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Myös edellinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) esitti julkisuudessa huolensa nuorten kielen opiskelun yksipuolistumisesta ja vähentymisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti hänen johdollaan vuonna 2017 selvityksen Suomen kielivarannon tilasta.

Faktan lähde: Taloustutkimus
Faktan lähde: Suomen tutkimustieto – suomenvates.fi
Faktan lähde: EU lyhyesti – Eurooppatiedostus
Faktan kuvaus. Tämä on juttusarja kielen monimutkaisuudesta. Käymme haastattelu ja reportaasikeikoilla ympäri Eurooppaa sekä tutustumme uusimpiin trendeihin ja tutkimuksiin maailmalta. Seuraa juttusarjaa avainsanalla Faktan kuvauksen isku. Lorienin ulkoasu.
Kainalon vinjetti. Näkökulma
Kainalon otsikko. Tulevaisuuden työelämätaitoja ei opita luokkahuoneessa
Kainalon alarivi. Vuoden vaihteessa moni on aloittanut uudessa tehtävässä tai miettii, miten nykyinen työ muuttuu alkavan vuoden aikana ja miten omaa osaamista tulee kehittää. Jokaisen ihmisen, organisaation ja valtion tulisi varmistaa, että käytössä on relevanttia osaamista myös tulevaisuuden tarpeisiin.
Kainalon kirjoittaja. Pertti Keräkassi
Kainalon paikka. Vanttauskoski

Kainalon intro. Organisaatioiden näkökulmasta kiinnostus tulevaisuuden työelämää kohtaan kumpuaa digitalisaation aikaansaamasta työn murroksesta, väestörakenteen muuttumisesta ja merkittävistä globaaleista ilmiöistä.

Kainalon afangi. Yksilötasolla tutkimuksemme viime vuosilta auttavat hahmottamaan, mitä taitoja tulevaisuudessa ainakin tarvitaan. Ammatista riippumatta työelämässä korostuu seuraavien inhimillisten taitojen tarve jo nyt: sosiaaliset ja kommunikaatiotaidot, - tunneälykkyys, -luovuus sekä - päättely- ja ongelmaratkaisukyky.

Kainalon leipäteksti. Syksyllä 2018 yhdessä Henry ry:n kanssa toteuttamamme Tulevaisuuden Työvoima -kysely antoi samansuuntaisia vastauksia. Yli 200 suomalaista henkilöstön kehittämisen ja johtamisen ammattilaista näki, että vahvojen digitaalisten kykyjen rinnalla tärkeimmät taidot tulevaisuudessa liittyvät luovaan ajatteluun, yrittäjämäiseen kokeilemiseen, valmentavaan johtamiseen sekä ylipäätään kykyyn oppia ja sopeutua.

Kainalon väliotsikko. Innovaatiokyvykkyys nousee

Olemme siirtyneet aikaan, jolloin kokemuksellisuus ja innovaatiokyvykkyys korostuvat informaation ja tiedon sijaan. Vaikka ns. inhimillisten taitojen suuri merkitys kilpailukyvylle tunnistetaan, niiden kehittämiseksi on tehty huolestuttavan vähän. Investoinnit koulutukseen ja kehittämiseen ovat olleet vähäisiä kaikkialla maailmassa. Suomessa suurimpina haasteina koettiin kyselyn perusteella osaamisen kehittämisvision ja -strategian puute sekä kyvyttömyys kehittää taitoja, joita perinteinen koulutus ei juurikaan ota huomioon.

Kainalon väliotsikon isku. Mitä siis tehdä?

Kainalon kysymys. Mikä on tärkeintä muutoksessa?

– Olennaista on, että organisaatiolla on selvä käsitys, mikä osaaminen on sille strategisesti tärkeää ja mitkä työt ja roolit ovat stabiileja markkinoiden tai liiketoiminnan muutoksista huolimatta. Muut tehtävät voi täyttää joustavasti ja tehokkaasti myös organisaation ulkopuolelta, ellei oppimis- ja muutoskyvykkyys mahdollista sisäistä rekrytointia.

– Tulevaisuuden työvoiman rakentamisessa tarvitaan kaikkia. HR:llä on tärkeä rooli fasilitoida uuden osaamisen kehittämistä sekä työntekijäkokemusta strategiaan, dataan ja tieteeseen pohjautuen. Yritysjohdon tulee olla valmis investoimaan ja osoittamaan vahvaa sitoutumistaan organisaatiokulttuuriin, jossa inhimillisiä taitoja arvostetaan.

– Jokaisella yksilöllä on myös vastuu pitää huolta omasta oppimiskyvykkyydestään. Tämä onnistuu parhaiten huolehtimalla omasta hyvinvoinnistaan, olemalla utelias ja kokeilemalla rohkeasti uusia asioita sekä välittämällä muista ihmisistä, kertoo Kainalon organisaatio. Helsingin yliopistosta kielellinen neuvonantaja Kainalon henkilö. Esko Pumpeli.

Kainalon väliotsikko, joka on linkki. Tulevaisuutta voi olla vaikea ennustaa 

Kainalon lähtö. Ensimmäiseksi yksi olennaisimmista kysymyksistä on, mitkä yksilölliset oppimisratkaisut sekä ottavat huomioon yksilöiden erilaisuuden että skaalautuvat organisaatiotasolle vaikuttavuuden takaamiseksi .

Neuro- ja käyttäytymistieteellinen tutkimus on osoittanut, että kokemuksellisuus tekee oppimisesta nopeampaa ja tehokkaampaa, koska siinä ihminen osallistuu aktiivisesti ja on kokonaisvaltaisesti läsnä. Reflektointia tukeva coaching ja todellisuutta simuloiva uusi teknologia auttavat päivittämään organisaatioissa hieman unholaan jääneen ”oppipoikamallin” nykyaikaan.

Kainalon isku. Toiseksi meidän on ajateltava entistä laajemmin tarvittavien osaajien löytämistä organisaatioiden palvelukseen.

Kun työtehtäviä automatisoidaan ja tekoälyalgoritmit analysoivat dataa, koneen ja ihmisen väliin syntyy tehtäviä, joiden hoitamiseen tarvitaan muun muassa

Linkki: Advancing Missing Middle Skills for Human-Machine Collaboration -tutkimus

Vierailtu linkki: 4. tulevaisuuden taitoni

Kainalon lainaus: "Accenturen ja Aspen Instituutin yhteinen tuore Advancing Missing Middle Skills for Human-Machine Collaboration -tutkimus kannustaa rekrytoijia katsomaan perinteisten insinööri- ja taloustiedekokelaiden ohella myös humanististen aineiden ja taidealan osaajien suuntaan. Tulevaisuuden rekrytoinnissa kaikenlainen monimuotoisuus nousee yhä vahvempana esiin sekä opittujen taitojen että erilaisten elämänkokemusten näkökulmasta. Tutkimusten mukaan monimuotoisuus parantaa liiketoiminnan tuloksellisuutta." – Kainalon teos. Oppiminen juoksi ohi naapurin.

Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Opiskelu tekee hyvää kaikenikäisille aivoille, sanoo professori Minna Huotilainen. Kuusivuotias lapsi ja hänen seitsemänkymppinen isoäitinsä pelaavat muistipeliä. Lapsenlapsi kääntää esiin oikean parin kerta toisensa jälkeen, kun taas isovanhempi joutuu pinnistelemään muistaakseen, missä kohti korttirivistöä näkikään samanlaisen kuvion viimeksi.

Puhuttu kieli mahdollistaa viestinnän kuulevan ihmisen kanssa. Se tuo läheisyyttä.
Puhuttu kieli mahdollistaa viestinnän kuulevan ihmisen kanssa. Se tuo läheisyyttä.
Kuva: Kuvaaja. Hendrik Stöholm

Oppimisen perusmekanismit ovat kaikilla samat, ja uusien taitojen oppiminen aiheuttaa aivoissa pysyviä muutoksia iästä riippumatta.

– Hermoston rakenne ja toiminta ovat kuitenkin erilaiset eri-ikäisillä. Aikuisella on niin sanotusti valmiit aivot. Lapsella ja nuorella aivot vielä kehittyvät, kertoo Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen dosentti Nina Sajaniemi.

Aivojen neurobiologista kypsymistä tapahtuu 20–25-vuotiaaksi asti. Ympäristö vaikuttaa voimakkaasti aivojen kypsymiseen, sillä aivot saavat ympäristöstä koko ajan uutta käsiteltävää. Lapsen aivot vastaanottavat uutta silpputietoa erittäin tehokkaasti. Lapsi omaksuu helpommin uutta ja siksi voittaa aikuisen valmiine aivoineen vaikkapa muistipelissä.

Oppiminen on aivojen luonnollinen tapa olla. Elinikäiselle oppimiselle luodaan perusteet varhaislapsuudessa. Vauva on tutkiva oppija, joka testaa, miltä lelu tuntuu suussa tai miltä kuulostaa, kun sen heittää lattialle. Kaikki tuleva oppiminen perustuu näissä kokeiluissa luoduille hermoyhteyksille.

Monellako kielellä sinä osaat kirjoittaa kuulumiset ystäville?
Monellako kielellä sinä osaat kirjoittaa kuulumiset ystäville?
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

– Ihminen on luontaisesti utelias. Lapsi oppii kaikkea uutta, mutta heti kun uuteen tietoon on liitettävä aikaisemmin omaksuttua, ikäihminen oppii lasta paremmin, toteaa kasvatustieteen professori Minna Huotilainen.

Oppiessa aivoissa tapahtuu fyysisiä muutoksia. Hermosolut löytävät uusia yhteyksiä, mutta yhteyksiä myös karsiutuu. Myeliiniä eli keskushermostossa ja ääreishermostossa esiintyvää erittäin tarpeellista rasvaa syntyy lisää. Myeliini ja hermoverkon karsiutuminen nopeuttavat aivotoimintaa.

Sanotaan, että opiskellessa ja uutta oppiessa aivojen ikääntyminen hidastuu. Käytännössä ikääntymisen hidastumisena voidaan pitää sitä, että aivokuori paksuuntuu ja aivojen valkean aineen radat vahvistuvat.

– Kannattaa siis opiskella, aloittaa uusi harrastus ja tehdä samalla itselle hyvää myös vanhempana, Huotilainen sanoo.

– Voi aloittaa vaikka uuden kielen opiskelun ja palkita itsensä matkalla maahan, jossa kieltä puhutaan. Tekemisen on hyvä olla kiinnostavaa, ei pakkopullaa harrastamisen vuoksi. Myös aktiiviseen harrastamiseen liittyvä sosiaalinen puoli ja hyvä mieli ovat aivoterveydelle tärkeitä asioita.

Tukholman kaupunkikuva huokuu kielellistä täydellisyyttä.
Tukholman kaupunkikuva huokuu kielellistä täydellisyyttä.
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Aivojen terveydestä voi pitää huolta paitsi opiskelemalla myös syömällä hyvin. Monipuolisesti kasviksia, täysjyväviljaa ja kalaa sisältävä ruokavalio on tutkimuksen mukaan aivoille parasta.

Sajaniemi ja Huotilainen suosittelevat myös riittävää unta, liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Ilman ulkopuolisia ärsykkeitä ja vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa ihmisen aivot kun näivettyvät.

Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin. Puhuttu kieli mahdollistaa viestinnän kuulevan ihmisen kanssa. Se tuo läheisyyttä. Monellako kielellä sinä osaat kirjoittaa kuulumiset ystäville? Tukholman kaupunkikuva huokuu kielellistä täydellisyyttä.
Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Näin on käynyt esimerkiksi vankeudessa eläneille lapsille. Vuorovaikutuksessa aivot kasvavat ja kehittyvät. Aivotoimintaa, vuorovaikutusta ja oppimista ei voi pitää erillään toisistaan, Nina Sajaniemi sanoo.

Kainalon lähde: Taloustutkimus
Kainalon lähde: Suomen tutkimustieto – suomenvates.fi
Kainalon lähde: EU lyhyesti – Eurooppatiedostus
Kainalon faktan vinjetti. Mitä vielä?

Kainalon faktan otsikko. Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

Kainalon faktan intro. Mitä musiikki tekee aivoille? Entä pelaaminen? Miten syntyy addiktio? Mikä on aivoinfarkti? Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä. Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.

Kainalon faktan leipäteksti. Ihmeelliset aivot on nettisivusto, joka tarjoaa tietoa aivojen toiminnasta ja muovautuvuudesta. Voit tutustua siihen kokonaisuutena tai lukea yksittäisiä artikkeleita.

Kainalon faktan väliotsikko. Tiivistetysti:

  • Kainalon faktan lista. Jokainen kompleksinen psyykkinen toiminto, spatiaalisuus, lukeminen, kirjoittaminen, numeerisuus jne. ovat useiden toisistaan kaukanakin olevien aivoston osatoimintojen tulos.
  • Minkä tahansa osatoiminnon vaurio vaikuttaa kompleksiseen toimintoon.
  • Yksi osatoiminto voi vaikuttaa useisiin kompleksisiin toimintoihin.
  • Vamma on mahdollista okalisoida tutkimalla mitkä toiminnot ovat yhtäaikaa häiriytyneitä.
  • Kompleksinen toiminto häiriintyy tietysti eri lailla riippuen siitä mikä osatoiminto on vaurioitunut.
Kommentin vinjetti. Kommentti
Kommentin otsikko. Venäjän kielen suosio peruskoulussa pomppasi huimaan kasvuun
Kommentin kirjoittaja. Uuma Tarasavo
Kommentin paikka. Peurajärvi

Kommentin intro. Vaikka vieraiden kielten opiskelu on Suomessa tuntuvasti vähentynyt, joukosta erottuu myös yksi valopilkku: venäjän kielen suosio on suorastaan hypähtänyt kasvu-uralle.

Kommentin anfangi. Venäjän kasvanut suosio näkyy sen kirjoittavien ylioppilaskokelaiden määrissä, mutta vielä paljon selkeämmin sitä perusopetuksessa opiskelevien koululaisten määrissä. Opetushallituksen tilastojen mukaan venäjää luki viime vuosikymmenen puolivälissä noin 2 700 peruskoululaista, vuonna 2015 jo 8 200. Määrä on siis viimeisten kymmenen vuoden aikana yli kolminkertaistunut.

Elinkeinoelämästä on toistuvasti kantautunut viestejä venäjän kielen osaamisen tärkeydestä. Ovatko ne siis menneet perille?

Kommentin väliotsikko. Venäjä valitaan vanhempana

Ainakin venäjän valitsemisesta on ilmeisesti karissut poliittinen leima, arvelee Kommentin organisaatio. Opetushallituksesta eläkkeelle jäänyt opetusneuvos, venäjän kielen opetusta hyvin tunteva Kommentin henkilö. Anna-Kaisa Mustaparta.

Kommentin väliotsikon isku. Suosio kasvussa

Kommentin lähtö. Takavuosina jos Venäjältä kuului jotain ikävää, valinnat putosivat heti. Mutta ehkä venäjä ei enää ole niin suhdanneherkkä kieli.

Kommentin isku. Jonkin verran lukuihin vaikuttaa myös se, että Suomessa asuu entistä enemmän venäjänkielisiä. Kaikki eivät Mustaparran mukaan välttämättä aina puhu kotonaan paljoa venäjää eivätkä halua oman äidinkielensä ryhmään - tai sitten sellaista ei ole edes tarjolla.

Kommentin väliotsikko, joka on linkki. Lue myös

Linkki. Suomalaisten hyvä kielitaito - onko se pian pelkkää legendaa?

Vierailtu linkki: Venäjän kielialue tulevaisuudessa

Kommentin lainaus: "Venäjän kielen suosion kasvu sopii ajallisesti yksiin kielten opiskelun monipuolistamiseen tähdänneiden, jo loppuneiden hankkeiden kanssa. Mustaparta uskoo, että jos mitään uutta ei tehdä, tulevaisuudessa venäjän suosio saattaa taas jonkin verran laskea."  kertoo suora lainaus teoksesta Kommentin teos. Venäjä vuonna 2029.

Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Tällä hetkellä meneillään olevissa kielten kärkihankkeissa tähdätään kielten opiskelun varhentamiseen, eikä Mustaparta usko, että ne erityisesti lisäisivät venäjän suosiota.

- Venäjä valitaan yleensä pikkuisen vanhempana. Vanhemmat pelkäävät valita sitä kovin nuorille lapsille, koska he pelkäävät kielen vaikeutta ja erilaisia kirjaimia sekä pitkää sitoumusta kielen opiskeluun. Koulut taas pelkäävät aloittaa venäjän ryhmiä, koska ne ovat aika pieniä ja ajatellaan, että jos joku muuttaa pois ja ryhmä pienenee, uusia ei saada tilalle. Venäjä pärjää helpommin lyhyenä valinnaiskielenä.

Puhuttu kieli mahdollistaa viestinnän kuulevan ihmisen kanssa. Se tuo läheisyyttä.
Puhuttu kieli mahdollistaa viestinnän kuulevan ihmisen kanssa. Se tuo läheisyyttä.
Kuva: Kuvaaja. Hendrik Stöholm

Kun on selvitetty sitä, millaisiin oppimistuloksiin peruskoululaiset yltävät eri kielissä samalla tuntimäärällä, on todettu, että saksassa päästään yleensä jonkin verran pitemmälle kuin ranskassa ja venäjässä. Venäjän kynnyskysymykset liittyvät Mustaparran mukaan yleensä erilaiseen kirjaimistoon.

Kun kynnyksen yli on päästy, indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluvasta venäjästä löytyy paljon tuttua.

- Jos mennään indoeurooppalaisten kielten ulkopuolelle, vaaditaan huomattavasti pitempi opiskeluaika, että päästään samalle tasolle. Kiina, arabia tai japani ovat ihan eri luokkaa.

Monellako kielellä sinä osaat kirjoittaa kuulumiset ystäville?
Monellako kielellä sinä osaat kirjoittaa kuulumiset ystäville?
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Suomalaislasten ja -nuorten into opiskella vieraita kieliä on hiipunut merkittävästi. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, vastassa voivat pian olla vain englantia ja ruotsia osaavien suuret ikäluokat.

Vieraita kieliä luetaan niin perusopetuksessa kuin lukiossakin tuntuvasti vähemmän kuin parikymmentä vuotta sitten.

Kun vuosituhannen vaihteessa kaksi kolmesta lukiolaisesta luki vähintään kolmea vierasta kieltä, nykyisin puolet lukiolaisista opiskelee ainoastaan kahta pakollista kieltä.

Hiipunut kielten lukemisen into näkyy selvimmin perinteisesti suosittujen kielten, saksan ja ranskan, opiskelijamäärien pienenemisenä. Näiden kielten suosio oli huipussaan Suomen Euroopan unioniin liittymistä seuranneina vuosina, jolloin myös hieman aiemmin mahdolliseksi tullut vapaaehtoinen A2-kieli löi itsensä läpi.

Saksaa luki perusopetuksen puolella 1990-luvun loppuvuosina yli 70 000 oppilasta. Nyt saksan lukijoiden määrä on supistunut alle puoleen siitä.

Ylioppilaskirjoituksissa saksa on menettänyt viimeisten kymmenen vuoden aikana lähes kaksi kolmasosaa kirjoittajistaan. Ranskan kirjoittajien määrä on vähentynyt samassa ajassa alle puoleen entisestä.

Tukholman kaupunkikuva huokuu kielellistä täydellisyyttä.
Tukholman kaupunkikuva huokuu kielellistä täydellisyyttä.
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Venäjää opiskellaan sekä perusopetuksessa että lukiossa nykyisin enemmän kuin ennen. Venäjän opiskelijamäärät eivät kuitenkaan kompensoi suuria pudotuksia perinteisesti suosituissa kielissä.

Samoihin aikoihin, jolloin kielten opiskelun suosio oli huipussaan, tehtiin myös sen vähenemiseen johtaneita päätöksiä. Perusopetuksen puolella kunnilta poistettiin velvollisuus tarjota muita kuin pakollisia kieliä. Lukiossa taas lyhyen kielen opiskelusta tehtiin vapaaehtoista.

Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin. Puhuttu kieli mahdollistaa viestinnän kuulevan ihmisen kanssa. Se tuo läheisyyttä. Monellako kielellä sinä osaat kirjoittaa kuulumiset ystäville? Tukholman kaupunkikuva huokuu kielellistä täydellisyyttä.
Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Ruotsin lipussa on lempivärit, joita katselen aamuisin.
Kuva: Kuvaaja. Henrik Stöholm

Nykypäivänä moni myös ajattelee, että englannillakin pärjää.

- Se on kieli, jota ilman ei tule toimeen, ja sanotaankin, että se on nykyään kansalaistaito. Nämä eivät kuitenkaan ole joko-tai-asioita, vaan englannin rinnalla pitäisi olla muita kieliä, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Anu Halvari.

Kommentin lähde: Taloustutkimus
Kommentin lähde: Suomen tutkimustieto – suomenvates.fi
Kommentin lähde: EU lyhyesti – Eurooppatiedostus