Oi­keus­kans­le­ri ar­vos­te­lee ko­ro­na­vies­tin­tää ja oh­jeis­tus­ta epä­sel­väk­si – kan­sa­lai­set eivät aina tiedä, onko kyse oh­jees­ta vai vel­voit­tees­ta

Oikeuskanslerille tehtävät kantelut kasvavat vuosittain. Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan työmäärää on purettu etätöissä. "Kun työmatkoja ei tule, niihin käytetty aika voidaan nyt käyttää töihin. Työpäiviä on venytetty, mutta jossain vaiheessa ihmisten jaksaminen tulee vastaan", hän sanoo.

Kuva: Arttu Laitala

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvostelee viranomaistenpoikkeusolojen viestintää ja kansalaisille annettua ohjeistusta epätarkaksi.

Epäselvä viestintä on johtanut siihen, etteivät kansalaiset aina tiedä ovatko koronaan liittyvät ohjeet olleet suosituksia vai velvoittavia. Tähän on myös puututtu.

– Viestinnän epäselvyys nousee edelleen kanteluissa esille. Esimerkiksi kaksi viikkoa sitten pidetystä STM:n tiedotustilaisuudesta kanteluita tuli nippu, viisitoista kappaletta.

Kaksi viikkoa sitten STM ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotustilaisuudessa kerrottiin muun muassa se, ettei Suomella ole lainsäädännöllisiä keinoja ottaa maskipakkoa käyttöön. Sittemmin ministeriö antoi suosituksen, jonka mukaan suojamaskeja olisi hyvä käyttää muun muassa julkisessa liikenteessä. Varsinainen maskipakko edellyttäisi uutta lainsäädäntöä.

Pöystin mukaan myös eduskunnan tiedonsaannin osalta on ollut takkuamista, eikä valtioneuvostosta ole osattu perustella eri asioita ja päätöksiä sellaisellla tarkkuudella, mitä laki vaatii.

– Mutta kuten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja on todennut, niin tästä tilanteesta on myös opittu.

Oikeuskansleri arvioi, että kokonaisuudessaan Suomi ja valtioneuvosto ovat selvinneet poikkeustilasta ja koronaepidemian hoidosta kansainvälisesti verrattuna hyvin. Vielä ei kuitenkaan ole juhlan aika, hän sanoo.

– Oikeudellisesta näkökulmasta Suomessa on onnistuttu kohtuullisen hyvin, vaikka maahan on julistettu poikkeustilat ja valmiuslakia on käytetty. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset tappiot ovat jääneet odotettua pienimmiksi. Myös kuolleisuusluvut ovat pysyneet alhaisina ja viruksen leviämistä on onnistuttu estämään, Pöysti sanoo.

Asetuksia työstetty kiireessä

Poikkeusolojen vaativuus on näkynyt myös lainsäädäntötyössä, joka koronakriisin aikana ei Pöystin mukaan ole ollut teknisesti riittävän korkeatasoista.

Asetuksia on työstetty kiireessä, ja kuulemiset ovat jääneet ohuiksi. Tällöin epäkohtia on jouduttu paikkamaan vielä jälkikäteen. Nämä ongelmat ovat lisänneet myös ylimpien laillisuusvalvojien työtä.

– Tässä näkyy se, että lainsäädäntömme ei ole varautunut tällaiseen tilanteeseen, joten ihmisten hengen ja terveydensuojaamiseksi lain tulkintoja on jouduttu venyttämään. Mitään lainvastaista ei kuitenkaan ole tehty, vaan toimet ovat olleet perusteltuja, Pöysti arvioi.

Oikeuskanslerille tehtyjen kanteluiden määrä kasvaa vuosittain. Tähän mennessä kanteluita on tehty yli neljäsataa enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Niin sanottuja koronakanteluita on tehty yli kolmesataa.

Koronaepidemiaan ja poikkeusoloihin liittyvissä kanteluissa toistuvat usein samat asiat, joista julkisuudessa on keskusteltu. Osan mielestä Suomen hallitus on toiminut liian lepsusti, osa taas katsoo, että hallituksen toimet ovat rajoittaneet kansalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia.

– Koronaepidemian ensimmäisessä vaiheessa meille tehtiin kanteluja siitä, ovatko ministerit ja hallitus ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin tartuntataudin estämiseksi. Kansalaiset olivat huolissaan myös siitä, onko hallitus vähätellyt kriisin vaikutuksia. Nyt kanteluista nousee esille koulunkäyntiin ja varhaiskasvatukseen liittyvät asiat, Pöysti sanoo.

Liian vähän esittelijöitä

Kanteluiden määrän lisääntyminen sekä oikeuskanslerille kuuluvat lainsäädäntöön liittyvät valvontatehtävät ovat lisänneet työtaakkaa. Pöystin mukaan virastoon pitäisi saada  uusia esitteljöitä, jotta laatu- ja käsittelyaikavaatimuksista voidaan pitää kiinni.

– Meidän resurssejamme ei ole kehitetty pitkään aikaan, mutta kantelumäärien kasvu ja jatkuvat muutokset asiamäärissä sekä lainsäädännön muutokset lisäävät meidän työtaakkamme. Jotta pystyisimme vahvistamaan eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan toiveen mukaisesti ennakollista säädösvalvontaa ja vastaamaan muuten lisääntyneisiin lakisääteisiin tehtäviin, me tarvitsimme kolme, neljä uutta esittelijää.

Ratkaisua voi joskus joutua odottamaan jopa yli vuoden

Oikeuskanslerille tulleet kantelut pitäisi käsitellä vuodessa, mutta tällä hetkellä ratkaisua voi joskus joutua odottamaan jopa yli vuoden. Pöystin mukaan kansalaisten oikeusturva ei ole vaarassa, mutta  aivan kaikkia kanteluita ei pystytä ratkomaan tavoiteajassa.

– On pakko myöntää, että vuoden tavoiteajat eivät kattavasti onnistu. Meillä  noin 40 kantelussa käsittelyaika on viivästynyt. Välitöntä oikeudenmenetystä tämä ei tee, mutta epätietoisuutta osapuolille tästä tilanteesta syntyy, hän sanoo.

Koronaan liittyvistä kanteluista iso osa on saatu päätökseen, mutta oikeuskanslerin työpöydällä ratkaisua odottaa myös yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys siitä, missä laajuudessa THL:n ja STM:n epidemiamallinnukseen liittyvät taustatiedot avoimia ja julkisia.

– Kesän aikana olen saanut tarvittavat selvitykset, ja nyt asiaa ollaan ratkaisemassa.