Mielipidekirjoitus

Lukijalta: Ylä-Lapin metsänomistajilla oikeus puuntuotantoon

Jaana Bäck, Olli Tahvonen ja Timo Vesala kyseenalaistavat (HS 8.5.2019) Ylä-Lapissa harjoitettavan metsätalouden kannattavuuden ja esittävät Ylä-Lapin metsien jättämistä puuntuotannon ulkopuolelle. He viittaavat metsätalouden heikkoon kannattavuuteen, saamelaisten oikeuksiin alkuperäiskansana ja uhkaan poronhoidolle.

Poronhoidon ja metsätalouden suhde on nostettu esille myös FSC:n kontrolloitua puuta koskevassa kansallisessa riskinarviossa. Muutamat paliskunnat ovat esittäneet, että yhteismetsien harjoittama metsätaloustoiminta voi jo pelkästään mittakaavasyistä vaikuttaa poronhoitoon niin merkittävästi, että puukaupassa tulisi noudattaa FSC:n edellyttämiä menettelytapoja saamelaisen poronhoidon huomioimiseksi.

Ylä-Lapin pinta-alasta yksityismaiden osuus on noin kymmenesosa ja maa-alasta alle viisi prosenttia on yksityismetsätalouden ja puuntuotannon piirissä. Poronhoitoalueella poroilla on laidunnusoikeus maanomistajuuteen katsomatta. Poronhoito on Ylä-Lapissa yksi elinkeino muiden joukossa. Metsänomistajan kannalta olisi kestämätöntä, että yksi elinkeino nostettaisiin yksityismailla erityisasemaan, ja että sen huomioimiseksi pitäisi jättää alueita metsätaloustoiminnan ulkopuolelle.

Metsäkeskuksen Poronhoito ja metsänkasvatus-hankkeen mukaan ristiriitoja poronhoidossa ja metsätaloudessa aiheuttavat pääasiassa avohakkuut ja maanmuokkaus. Ylä-Lapissa metsät uudistetaan pitkälti luontaiseen uudistamiseen perustuvin siemenpuuhakkuin. Maanmuokkauksessa käytetään pääsääntöisesti äestystä, joka on kevyt menetelmä. Taimikonhoidot ja harvennukset hyödyntävät osaltaan porotaloutta: liikkuminen metsässä helpottuu ja lisääntynyt valo parantaa jäkälän kasvua. Metsätaloudella on myös positiivisia vaikutuksia poronhoitoon.

Ei ole olemassa toimivaa rahoitusmekanismia, jolla metsänomistaja saisi korvauksen esimerkiksi metsien säästämisestä hiilinieluksi tai porojen laidunalueeksi. Metsätalouden ja puukaupan tulot tuovat merkittävän lisän kotitalouksien tuloihin aluetaloudellisia positiivisia vaikutuksia unohtamatta. Elinkeinojen vastakkainasettelun sijaan toivottavaa on, että Ylä-Lapissa harjoitetaan tulevaisuudessakin kestävää, eri käyttömuodot yhteensovittavaa metsätaloutta ja puuntuotantoa niin valtion kuin yksityisten mailla.

Annakaisa Heikkonen

toiminnanjohtaja, Metsänhoitoyhdistys Ylä-Lappi

Samuli Kokkoniemi

kenttäpäällikkö, MTK metsälinja Lappi


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös