Vieraslajit uhkaavat luontoa ja terveyttä - Alkukesä on tehokkaan torjunnan kannalta otollisinta aikaa

Suvi Pirinen
Anna-Sofia Nikka kertoo, että Ylitorniolla on järjestetty säännöllisesti talkoita vieraslajien torjumiseksi. Lupiini valtaa alaa erityisesti niittykasveilta.

Anna-Sofia Nikka kertoo, että Ylitorniolla on järjestetty säännöllisesti talkoita vieraslajien torjumiseksi. Lupiini valtaa alaa erityisesti niittykasveilta.

Suvi Pirinen

Suomessa kasvaa useita luontoomme alun perin kuulumattomia kasveja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ihmisen mukana. Osa vieraslajeista luokitellaan haitallisiksi, erityisesti silloin kun ne leviävät tehokkaasti aiheuttaen vahinkoa alkuperäisille lajeille ja elinympäristöille, ihmisten terveydelle tai taloudelle. Vieraslajeja on alun perin tuotu puutarhakasveiksi, mitä kautta niiden leviäminen on saanut alkunsa.

Lapissa yleisimpiä haitallisia vieraskasvilajeja ovat jättipalsami, lupiini, ruttojuuri ja jättiputki. Näistä jättiputki on terveydelle haitallinen, sillä sen kasvineste aiheuttaa iholle yhdessä auringonvalon kanssa palovamman kaltaisen reaktion. Jättiputkea hävittäessä tulisikin olla kunnollinen suojavarustus; pitkät hihat ja lahkeet, hansikkaat ja suojalasit sekä mielellään myös hengityssuojain. Vieraslajien torjunnasta vastaa maanomistaja, jonka on huolehdittava, etteivät omalle maalle istutetut vieraslajit leviä ympäristöön. Haitallisten vieraslajien listalla olevien kasvien kasvattaminen on kielletty myös omalla maalla.

Rob Hille

Jättiputki voi kasvaa jopa viisi metriä korkeaksi. Se leviää nopeasti ja tukahduttaa muun kasvillisuuden.

Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistyksen vieraslajiasiantuntija Liisa-Maria Tiihonen kertoo, että haitalliset vieraslajit syrjäyttävät paikallista alkuperäistä lajistoa, ja uhkaavat näin luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi jättipalsami leviää nopeasti vesistöjä pitkin, ja valtaa rantapenkereet tukahduttaen muun kasvillisuuden.

– Se tekee tiheää kasvustoa ja kasvaa nopeasti korkeaksi peittäen muut kasvit alleen. Jättipalsami aiheuttaa myös eroosiota, koska sillä on todella pienet juuret, jotka eivät sido maata. Meidän perinteisillä kasveilla on syvällä juuret, joten ne sitovat maata jokivarsivesistön varrella, Tiihonen selvittää.

Ongelmana on myös, että kasvien katoaminen ravintoketjusta vaikuttaa muihinkin eliöihin.

– Aina jos yksi pienikin tekijä lähtee pois siitä ketjusta, koko biotooppi alkaa muuttumaan saman tien. Eikä etukäteen voida tietää täsmällisesti mitkä kaikki asiat muuttuvat. Että kuinka paljon muuttuvat hyönteiset, mitkä linnut, mitkä pieneliöt, miten isolle tasolle se menee.

CC0 public domain pxhere.com

Koristekasvina käytetty jättipalsami on levinnyt puutarhoista ympäristöön.

Mikäli omalta pihaltaan löytää kasvin, josta ei ole varma kuuluuko se haitallisiin vieraslajeihin, kannattaa siitä ottaa kuva ja verrata netissä olevien vieraslajisivustojen kuviin, neuvoo Ylitornion maaseutusihteeri Anna-Sofia Nikka. Kuvia löytyy esimerkiksi kansallisesta vieraslajit.fi -portaalista, josta löytyy myös ohjeita kasvien poistoon. Eri kasvilajeihin toimivat erilaiset torjuntakeinot. Kyläyhteisöjen, omakotitaloyhdistysten ja naapurustojen järjestämät talkoot ovat olleet tärkeässä roolissa vieraslajien torjunnassa. Talkoita voi järjestää kuka vain, kunhan maanomistajalta kysytään lupa kasvien poistamiseen.

– Tämä kevätaika on parasta aikaa puuttua näihin, kun kasvit eivät ole vielä kasvaneet liian isoiksi. Mekaaninen poisto on kaikkein paras torjunta, Nikka sanoo.

Kasvijätteen loppuhävitys suositellaan tekemään mielellään polttamalla, sillä esimerkiksi jättipalsamin varren kappaleet voivat kasvattaa juuret ja jatkaa kasvua. Samasta syystä puutarhajätteen oikea käsittely on tärkeää, etteivät vieraskasvit pääse leviämään jätteen mukana.

Lapissa vieraslajiesiintymiä on vielä suhteellisen vähän verrattuna Etelä-Suomeen, missä ne alkavat olla joillain alueilla jo melko suuri ongelma.

– Nyt on sellainen vaihe, että tämä pystyttäisiin vielä taltuttamaan. Meillä on vielä aika pieniä nämä ongelmat, mutta niitä ei kannattaisi päästää suurenemaan, Liisa-Maria Tiihonen sanoo.

Hankkeen voimin vieraslajeja vastaan

Suomen luonnonsuojeluliitto on käynnistänyt toukokuun lopussa VieKas (VierasKasvi) LIFE -hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta vieraslajeista ja edistää niiden kartoitusta ja torjuntaa. Tärkeimpiä torjuttavia lajeja hankkeessa ovat EU:n vieraslajilistalla olevat jättipalsami, jättiputki ja keltamajavankaali. Kansalaisten, kuntien, järjestöjen ja maanomistajien yhteistyön kehittäminen on yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita.

– Ongelma on erittäin merkittävä taloudellisestikin. On arvioitu, että vieraslajien aiheuttamat kustannukset EU:n alueella ovat noin 20 miljardia euroa vuosittain. Mitä varhaisemmin ongelmaan puututaan, sitä pienemmillä kustannuksilla selvitään, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Markus Seppälä.

Tieto vieraslajien sijainnista on tärkeää kustannustehokkaita torjuntasuunnitelmia laadittaessa. Luonnonsuojeluliitto kannustaakin suomalaisia ilmoittamaan vieraslajihavaintonsa VieKas-sivustolle.

– Siellä on linkki jonka kautta voi ilmoittaa, valokuva ja sijainti, se riittää, Liisa-Maria Tiihonen neuvoo.

Vieraslajit

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ovat levinneet niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.

Haitalliseksi luokitellut vieraslajit aiheuttavat ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista haittaa.

EU:n luetteloon tai kansalliseen listaan kuuluvia haitallisia vieraslajeja ei saa pitää hallussa, kuljettaa, kasvattaa, myydä, välittää tai luovuttaa eteenpäin.

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi toukokuussa Suomen toisen hallintasuunnitelman EU:n haitallisille vieraslajeille.


Kommentit (4)

  • roilainen

    Rovaniemellä paikoin viitapihlaja-angervo on valtaamassa taajamametsikköjä.

  • komeahan se lupiini on

    Komeahan se lupiini on, mutta valtaa alaa aika lailla. Tässä lähellä on yksi tontti täynnä lupiineja, eikä tontilla kasva mitään muuta. Onhan niitä muutakin kuin koiranputkea, on metsäorvokkia, metsätähtiä, vaikka mitä ihanuuksia.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös