Lounais-Lappi

Vanha hirsitalo muuttui Toivon tuvaksi Simossa

Yhdistykset ja järjestöt saivat kaivatun kokoontumispaikan Asemakylälle.

Jussi Saarela
Toivon tuvan vihkiäisiin Simon Asemakylällä osallistui paljon kuntalaisia. Kunnanjohtaja Vivi Marttila piti vihkiäispuheen.

Toivon tuvan vihkiäisiin Simon Asemakylällä osallistui paljon kuntalaisia. Kunnanjohtaja Vivi Marttila piti vihkiäispuheen.

Jussi Saarela

Simolaiset yhdistykset ja järjestöt saavat jatkossa kokoontua ja kunta pitää omia tilaisuuksiaan Asemakylällä hienossa talossa. Kouluna ja myöhemmin kirjastona ja monenlaisena opetustilana toiminut kunnan omistama hirsitalo kunnostettiin reilun vuoden kestäneessä urakassa uuteen uskoon kunnan työllistämistöinä. Koulukeskuksen pihapiirissä sijaitseva rakennus vihittiin käyttöön viime viikolla ja nimettiin samalla Toivon tuvaksi.

Vanha hirsitalo oli jo vaarassa joutua purettavaksi, mutta se onneksi saatiin pelastettua hyvään käyttöön. Kunnassa on todellinen tarve kokoontumistiloille.

– Kunnalle tuli useita aloitteita kokoontumistilasta. Aktiivisimpia olivat meidän sisukkaat eläkeläiskerhot, kunnanjohtaja Vivi Marttila sanoi vihkiäispuheessaan.

Aloitteiden jälkeen syntyi pari vuotta sitten ajatus vanhan koulurakennuksen kunnostamisesta järjestöjen, yhdistysten ja kunnan käyttöön.

Eläkeliiton Simon yhdistyksen puheenjohtaja Helena Hamari kertoo, että Eläkeliitto ja toinen järjestö Simon Eläkeläiset ry alkavat molemmat pitää kerhoja Toivon tuvassa. Hän uskoo, että monet muutkin yhdistykset ja järjestöt alkavat kokoontua talossa kunnantalon tilojen sijaan.

– Tämmöistä taloa olemme kuntaan toivoneet. Olemme tosi innoissamme, Hamari sanoo.

Myös Simon kunnanhallituksen puheenjohtajana toimiva Hamari sanoo, että kunnan nettisivulle tulevat talon hakulomake ja käyttöohjeet. Vapaa-aikatoimenjohtaja Soile Vakkala jakaa talon käyttövuoroja.

– Kyllä tämä talo tulee olemaan kovassa käytössä. Tiedän sen varmasti jo etukäteen, Hamari toteaa.

Eläkeliiton Simon yhdistyksen matkailuvastaava ja kunnan teknisen lautakunnan puheenjohtajana Raimo Simoska kertoo, että vaikeinta oli ennen korjauspäätöstä saada ihmiset uskomaan, että talosta saa vielä tehtyä hyvän. Monet pitivät sitä liian huonokuntoisena kunnostettavaksi, mutta kuntotutkimuksissa luulot osoittautuivat turhiksi. Lopulta päätös kunnostaa talo syntyi kunnassa.

Työnjohtajana rakennustyömaalla toiminut Reino Yrjänheikki kertoo, että viime vuoden toukokuussa alkaneen kunnostuksen parissa työskenteli hänen lisäkseen keskimäärin 3–4 kunnan työllistämää henkilöä.

– Urakka oli mielenkiintoinen ja oikeastaan haastavakin. Paljon sai käyttää omaa päätä varsinkin sisustuksessa ja vanhaa piti kunnioittaa.

Talo koki perusteellisen remontin, mutta vanha hieno tyyli säilyi siinä hyvin. Sisätiloissa on esimerkiksi näkyvillä edelleen vanhat hirsiseinät, jotka hiekkapuhallettiin ja käsiteltiin saunavahalla. Yrjänheikki kertoo olevansa tyytyväinen lopputulokseen.

1900-luvun alussa rautatien valmistumisen jälkeen Asemakylälle muodostui uusi kylä, jossa oli hyvin monenlaista liiketoimintaa. Tarvetta oli myös koululle. Kunnan omistuksessa jo aikaisemmin ollut talo otettiin koulukäyttöön vuonna 1921 oppivelvollisuuslain myötä. Asemakylän kansakoulussa oli erikseen luokkahuoneet ala- ja yläkoululle. Myöhemmin Asemakylälle valmistuivat uudet koulurakennukset.

Pisimmän päivätyön Asemakylän kansakoululla teki Toivo Hokka, joka toimi siellä opettajana ja johtajana vuosina 1929-1957. Häneltä talo sai nyt kunnostuksen jälkeen nimensä.

Kunnan järjestämään nimikilpailuun tuli reilu parikymmentä ehdotusta. Simolaisen Erkki Veittikosken ehdotus Toivon tupa veti pisimmän korren. Koulun vanha oppilas kävi ehdottamassa positiivisuutta henkivää nimeä kunnanjohtaja Vivi Marttilalle jo ennen nimikilpailun aloittamista.

– Toivon tupa tuli mieleeni ihan siitä, että Toivo Hokka oli niin vaikuttava henkilö tässä koulussa, Veittikoski kertoo.

Hän on todella mielissään siitä, että vanha hieno rakennus päätettiin kunnostaa.

Hokan Kemissä asuva tytär Inkeri Lammassaari osallistui Toivon tuvan vihkiäistilaisuuteen. Hokan perhe asui aikoinaan koulun pihapiirissä. Kunnan omistama asuintalo purettiin aikoinaan, mutta olohuoneen ikkunan kohdilla ollut koivu on yhä paikoillaan. Lammassaari liikuttui vanhassa koulussa vierailusta.

– Olin kyllä aivan ihmeissäni ja kaikki muistot syöksyivät suoraan päälle.

Toivon tuvan sisälle on tuotu myös vanhoja hienoja tavaroita. Simonniemen koululta tuotiin vanha kaappi ja lahjoituksena saatiin 1700-luvulta peräisin oleva kaappikello. Toivon Hokan luokan kellon pelasti talteen aikoinaan kunnan hylättyjen tavaroiden joukosta simolainen Osmo Korkala, joka palautti nyt kellon kunnostettuna alkuperäiseen paikkaansa. Taloon saapui myös piano vihkiäispäivänä

.


Kommentit (1)

  • Markku Huttula Ikaalinen

    Tässä koulussa olin oppilaana vuosina 1950-54. Koulu näyttää olevan paljon paremmassa kunnossa kuin silloin. Hienoa, että rakennus säilytettiin ja kunnostettiin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös