Valokuvauksen vierastaja kotiutui kameran taakse – Kemin Laulu on yksi Joel Karppasen kolmesta pitkäkestoisesta projektista

Valokuvallinen tutkimus työväenliikkeestä pohtii poliittisia juuria ja mielikuvia.

Teija Laurinolli
Valokuvauksen vierastaja kotiutui kameran taakse – Kemin Laulu on yksi Joel Karppasen kolmesta pitkäkestoisesta projektista

Joel Karppanen esittelee Kemin Laulu -projektinsa tähänastista kuvasatoa. Hän kertoo muuttuneensa todelliseksi Kemi-faniksi. Meren läheisyys ja vanhat tehdasyhdyskunnat kiehtovat.

Teija Laurinolli

Kemiläisen omakotitalon sohvapöydälle avautuu kurkistus Suomen vasemmistolaisimman kaupungin nykypäivään – sellaisena kuin valokuvataiteilija Joel Karppanen, 24, sen näkee.

–Kemin Laulu -projektini on vasta alussa. Visiona on ehkä 40-sivuinen nuottivihkoa muistuttava kirjanen. Kuvaustyö jatkuu niin kauan kuin kaupungissa asun.

Karppanen muutti Oulusta Kemiin kesällä 2017 tyttöystävänsä Roosa Paldaniuksen kanssa tämän vanhaan lapsuudenkotiin.

–Asumme täällä vielä ainakin reilun vuoden eli niin kauan kuin Roosan kuvataideopinnot Torniossa kestävät.

Karppasella on Kemissä omiakin juuria.

–Vietin lapsuudessa kaupungissa paljon aikaa. Isänisäni on täältä kotoisin.

Kemin Laulu on yksi Karppasen kolmesta pitkäkestoisesta kuvaushankkeesta. Takarajana sen valmistumiselle on Kemin veritorstain 70-vuotismuistopäivä 18. elokuuta 2019.

Vuonna 1949 Kemi-yhtiön työläisten lakkomielenosoitus kääntyi yhteenotoksi poliisin kanssa. Kaksi lakkolaista kuoli, moni loukkaantui.

Huhtikuussa 25 vuotta täyttävän Joel Karppasen ura on lähtenyt lentoon harvinaisen nuorena.

–Minähän vierastin aikaisemmin valokuvausprosessia. Lyhytelokuvia aloin harrastaa 12–13-vuotiaana. Opiskelin Oulussa audiovisuaalista viestintää ja menin sanomalehti Kalevaan työssäoppimisjaksolle syksyllä 2011.

Se oli käännekohta. Vierastaminen muuttuikin yllättäen intohimoksi. Välineen haltuun ottamisessa opettajana oli Karppanen itse.

–Koulussa opiskelimme valokuvausta vain yhden kurssin verran, hän kertoo.

Itseoppineisuutta Karppanen pitää etuna: hänen mukaansa monien kuvaajien töistä voi päätellä heti opiskelupaikan.

–Saan inspiraatiota itse enemmän elokuvan puolelta. Lempiohjaajiani ovat esimerkiksi Andrei Tarkovski, Lars von Trier ja Michael Haneke.

Karppanen lähestyy kuvaamista analyyttisesti, sisältö ja ajatus edellä.

–Haluan osallistua kuvillani yhteiskunnalliseen keskusteluun. Dokumenttikuvaus on merkityksellistä.

Maailma ja sosiaalinen media pursuavat kuvamassoja, joita ihmiset silmäilevät päivittäin näkemättä välttämättä mitään.

–Kuvan lukeminen on rapautunut eikä pieneltä näytöltä voi yksityiskohtia edes havaita. Teen mieluummin kirjoja ja näyttelyitä. Kuvista tulee fyysisiä, niitä katsotaan, ei vain selata.

Analyyttisyys ei tarkoita tosikkoutta. Kuvajournalismi-kilpailuun Karppanen poimi muun muassa kuvan sirppi ja vasara -koristeisesta täytekakusta – rangaistukseksi Suomen kansalle avokadoleipien kuvaamisesta.

Suomalainen pastoraali on Joel Karppasen ensimmäinen pitkä projekti, johon hän on dokumentoinut Siikajoella sijaitsevan Karinkannan kylän elämää.

Pastoraalihankkeen kuvasarja julkaistaan valokuvataidekirjana ensi syyskuussa. Näyttely kiertää parhaillaan Suomea.

–Ensimmäinen pieni otos nähtiin viime vuonna Helsingissä. Tällä hetkellä kuvat ovat esillä Tampereella.

Kolmas hanke kestää siihen saakka, kunnes Karppanen täyttää 30 vähän yli viiden vuoden kuluttua. Omaelämäkerrallinen kuvasarja työnimellä Taistelumme käsittelee Y-sukupolven elämää.

–Aloitin sen viime kesänä. Teemoja ovat muun muassa rakkaus, masennus, feminismi ja työelämä.

Valokuvataiteilija Joel Karppanen

Syntynyt 1993 Rovaniemellä, kasvanut Oulussa, asunut Kemissä kesästä 2017 lähtien.

Voitti maaliskuussa 2018 Uusi kuvajournalisti -sarjan valtakunnallisessa Kuvajournalismi 2017 -kilpailussa. Sen järjestää Suomen kuvajournalistit ry.

2017 Nuori sankari -palkinto (Jouko Lehtolan säätiö, lupaavalle dokumenttikuvaajalle) sekä Burn Magazinen Emerging Photographer Fund -ehdokkuus.

Suomen Kulttuurirahastolta yksivuotinen työskentelyapuraha 2017 (Suomalainen pastoraali -projekti).

Yksi ensi kesän Mäntän kuvataideviikkojen taiteilijoista.

Nykyvalokuvaajista suosikkeja muun muassa Markus Jokela ja Pieter Ten Hoopen. 


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös