Toimiiko jätelajittelu töissä tai koulussa? Usein heikosti mutta Peräpohjolan opisto Torniossa on edelläkävijä

Jätelajittelun ja kierrätyksen ei pitäisi olla vain kotien vastuulla. Peräpohjolan opisto noudattaa kestävän kehityksen ohjelmaa.

Teija Laurinolli
Toimiiko jätelajittelu töissä tai koulussa? Usein heikosti mutta Peräpohjolan opisto Torniossa on edelläkävijä

Peräpohjolan opiston arvot on kirjattu päärakennuksen portaisiin. Yksi tärkeistä arvioista on kestävä kehitys. Sitä ohjaavaan työryhmään kuuluvat muun muassa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelija Jere Höyhtyä ja opettaja Heli Lukkariniemi.

Teija Laurinolli

Näinkö se menee ja onko sen pakko mennä näin: Kotona jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä on tullut rutiinia, mutta työpaikalla tai koulussa tarjolla on korkeintaan paperinkeräysastia, kaikki muu solahtaa samaan roskapönttöön?

Perämeren Jätehuollon tiedottaja Satu Keski-Antila kertoo, että työpaikat pyytävät harvoin asiantuntijaa käymään ja opastamaan.

–Poikkeuksia ovat päiväkodit ja palvelutalot. Alueellamme on joitakin esimerkillisiä toimijoita. Näistä ensimmäiseksi tulevat mieleen Lantonvainion palvelukoti ja Vesperkoti Ylitorniolla. Tosin niissäkään ei biojätettä lajitella, mutta vain siitä syystä, ettei sitä Ylitorniolla ylipäätään kerätä kuten ei muuten Tervolassakaan, Keski-Antila sanoo.

–Erityisen ansiokkaasti toimii myös Peräpohjolan opisto Torniossa. Sillä on kokonainen kestävän kehityksen ohjelma.

Siispä Peräpohjolan opistolle!

–Kestävän kehityksen eli keke-ohjelma aloitettiin meillä vuonna 2009. Sen tukena toimii keke-ryhmä, johon kuuluvat lisäkseni ravintolan ja puhtaanapidon edustajat, vahtimestari ja opiskelijajäsen sekä Perämeren Jätehuollon toimitusjohtaja ja tiedottaja, kertoo opettaja Heli Lukkariniemi.

Lukkariniemi opettaa opistossa nuorisotyön ammattiaineita ja vastaa muun muassa ympäristökasvatuksesta sekä luonto- ja elämystoiminnasta.

–Kestävä kehitys on muutakin kuin jätteiden lajittelua ja kierrätystä tai vain taloudellista ja ekologista näkökulmaa. Meillä on mukana myös sosiaalinen ja kulttuurinen aspekti, johon sisältyvät hyvän yhteishengen luominen, turvallisuus ja toisista välittäminen.

Ohjelmassa on edetty askel kerrallaan.

–Helppoa tämä ei ole. Käynnistysvaikeuksia on ollut meilläkin. Jos johto ei sitoudu, tästä ei tule mitään. Meillä sitä ongelmaa ei ole ollut, Lukkariniemi kehuu.

Polkuun on kuulunut energian- ja vedenkulutuksen suitsinta.

–On vaihdettu ledilamppuja, hankittu käytävien valaistukseen tunnistimet, vaihdettu kosketushanat. Kun talossa on noin sata wc-pönttöä, on tärkeää huolehtia, etteivät ne vuoda, kertoo vahtimestari Tauno Myllymäki.

Lomille lähtijät saavat muistutusviestin, joka kehottaa tarkistamaan, että ikkunat on suljettu ja laitteet irrotettu pistorasioista.

Ympäristökasvatukseen sisältyy jokaisella vuosikurssilla vierailu Perämeren Jätehuollon jätekeskus Jäkälässä. Se herättää ajattelemaan ja toivottavasti toimimaan.

–Yllättävän monet eivät saa kotoa mallia lajitteluun. Ehkä pari–kolme kymmenestä hallitsee asian, arvioi keke-ryhmään kuuluva nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaopiskelija Jere Höyhtyä.

–Joka vuosi palataan perusasioihin uusien opiskelijoiden kanssa, vahvistaa Heli Lukkariniemi.

Opiskelijoiden toiveesta koulussa vietetään nykyään keke-keskiviikkoa.

–Se tarkoittaa muun muassa sitä, että ruokalassa on silloin tarjolla kasvisruokavaihtoehto, kertoo ravintolavastaava Marja-Leena Puittinen.

–Päivän tavoitteena on osoittaa, että kasvisruoka on myös maukasta – sen lisäksi, että sen syöminen on ekologista, Höyhtyä sanoo.

Opiskelijat ovat Puittisen mukaan toivoneet myös puuropäiviä. Kasvisruokaa sekin on.

Kierroksella opiston tiloissa selviää, että keke-ajattelu kulkee punaisena lankana kaikkialla.

Asuntolan aulaan on sijoitettu keke-kanttiini, tavaranvaihtopiste. Vaaterekistä voi löytää käyttökelpoista päälle pantavaa, hyllyiltä tällä hetkellä ainakin laukkuja, astioita ja kirjoja.

Asuintiloissa lajitteluohjeet ja tiedote keke-ohjelmasta on liimattu näkyville paikoille. Jälkimmäisessä muistutetaan myös valojen, television ja tietokoneen sammuttamisesta.

Jäteneuvonta opastaa

Jätelajitteluun ja muihin jätteisiin liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä Perämeren Jätehuollon jäteneuvontaan. Sen tavoittaa puhelinnumerosta 0400 777401 sekä sähköpostiosoitteesta info@pmjh.fi.

Perämeren Jätehuollon omistajakuntia ovat Kemi, Tornio, Keminmaa, Ylitornio ja Tervola. Simon kunta kuuluu Oulun Jätehuollon toimialueeseen.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös