Timo Marttala (vas.) teki Kemissä valtuustoaloitteen sukupuolitietoisesta budjetoinnista: Ei numero vaan ihminen

Teija Laurinolli
Timo Marttala (vas.) teki Kemissä valtuustoaloitteen sukupuolitietoisesta budjetoinnista: Ei numero vaan ihminen

Palvelevatko kunnan liikuntapaikat kaikkia väestöryhmiä tasavertaisin mahdollisuuksin, kysyy valtuutettu Timo Marttala. Sukupuolitietoinen budjetointi tuo näkymätöntä näkyväksi.

Teija Laurinolli

Tasa-arvolain voimaantulosta on jo yli 30 vuotta, mutta muutokset ovat hitaita ja työläitä. Kemin kaupunginvaltuusto käsitteli 11. kesäkuuta Timo Marttalan (vas.) ja 12 muun valtuutetun aloitetta sukupuolitietoisen budjetoinnin käyttöönotosta.

Kaupunginhallitukselle lähetetty aloite siirtyi viikkoa myöhemmin kehittämisosastolle lausuntoa varten.

–Haluaisin muuttaa talousarvioprosessia niin, että numeroiden taakse mentäisiin tarkemmin, Marttala sanoo.

–Julkisessa hallinnossa vallitsee tekninen talousajattelu, jossa keskitytään pyörittelemään lukuja. Numerot kuitenkin tarkoittavat ihmisiä, perheitä, elämänkohtaloita. Vaikutukset eri väestöryhmiin on tehtävä näkyviksi jo valmisteluvaiheessa.

Sukupuolitietoisuus merkitsee konkreettisesti vaikkapa vaikuttamista liikuntapaikkoihin ja niiden käyttömahdollisuuksiin. Palvelevatko ne kaikkia väestöryhmiä?

–Tai sen huomioimista, että sosiaali- ja terveyssektorilla työskentelee paljon naisia. Valtakunnallisesti esimerkiksi kilpailukykysopimuksessa ammattiyhdistysliike ja hallitus eivät miettineet tai välittäneet siitä, että ratkaisu oli raa'asti sukupuolittunut ja epäoikeudenmukainen julkisen sektorin pienipalkkaisia naisia kohtaan, Marttala huomauttaa.

Esimerkkejä on lukuisia. Kuntaliiton aineistoissa esiin nousevat muun muassa kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun vaikutukset turvallisuuteen, yöbussivuorojen reiteistä ja pysähtymispaikoista päättäminen, isien huomioiminen neuvoloissa, ikäihmisten palvelukuljetusten reitit ja aikataulut, oppiainevalintoihin vaikuttaminen kouluissa, köyhyyden ja toisaalta syrjäytymisen jakautuminen sekä sen huomioiminen palveluissa, aurausjärjestelyt, julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen väylien tarve.

Sukupuolitietoisuus ei tarkoita stereotyyppisten mielikuvien vahvistamista vaan erilaisten arkisten tarpeiden näkemistä. Palvelukyyti voi kuljettaa parturiin ja kampaamoon, mutta naiset tarvitsevat hiustenlaittoon yleensä miehiä enemmän aikaa.

Jos valmiuksia ja aktiivisuutta löytyy, valtuusto pääsee opettelemaan sukupuolitietoista budjetointia jo syksyllä, Timo Marttala arvioi.

–Jos valmiuksia ei ole, viranhaltijoita ja päättäjiä on koulutettava. Kulttuurin muutos ei synny kertarysäyksellä. Tarvitaan myönteistä asennetta, sitoutumista ja motivoitumista.

–Ruotsissa tässä ollaan pidemmällä sekä valtion- että paikallishallinnossa. Tasa-arvo koskee kaikkia: miehiä ja naisia, kaikenikäisiä ja -laisia. Kyse on samantyyppisistä mahdollisuuksista.

Marttalaa on kiinnostanut päätösten ja ratkaisujen vaikuttavuus jo pitkään.

–Eri hallinnonaloille on syytä asettaa omat tasa-arvotavoitteet. Vaikutukset pitää raportoida läpinäkyvästi osana talousarvioesitystä. Esimerkiksi päiväkotiverkosto heijastuu työssäkäyntiin ja kotitöiden jakautumiseen. Entä onko huostaanotto- ja avioerotilanteissa vanhemman sukupuolesta perusteettomasti hyötyä tai haittaa?

Tasa-arvoa luo myös viestintä. Joillakin väestöryhmillä voi olla hankaluuksia ymmärtää, mitä päätökset tai palvelut sisältävät ja tarkoittavat.

–Kunnan viestinnässä pitäisi edistää selkokielisyyttä. Kuuntelen ja luen itsekin mielelläni selkokielisiä uutisia.

Tasa-arvo kunnissa

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus edistää naisten ja miesten tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.

Kunnallisissa ja kuntien yhteistyötoimielimissä on oltava naisia ja miehiä vähintään 40 prosenttia. Vaaleilla valittavia valtuustoja tämä ei koske eikä myöskään toimielinten puheenjohtajuuksia. Näissä naisilla onkin edelleen selvä aliedustus.

Päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) on yhä kunnissa vähäistä. Mahdollisuuksien tasa-arvon lisäksi pitää seurata lopputuloksen tasa-arvoa.

Suvauksen pohjaksi tarvitaan systemaattisesti kerättyä tietoa tyttöjen, poikien, naisten ja miesten palvelutarpeista ja -käytöstä.

Lähde: Tasa-arvon käsikirja kuntapäättäjille, Kuntaliiton verkkojulkaisu 2014.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös