Teija Laurinolli

Valtakunnallisestikin ainutlaatuisen ja arvokkaan Tervolan kotiseutumuseon rakennukset Paakkolassa ovat päässeet pahoin rapistumaan.

–Tervolan Pitäjäseura on velvollinen omistajana pitämään alueen kunnossa, mutta sillä ei ole taloudellisia eikä henkilöresursseja. Kunnan avustus on noin 3 500 euroa vuodessa, Museovirastolta ei herunut taaskaan tukea lainkaan, huokaa Pitäjäseuran puheenjohtajana tänä vuonna aloittanut Janne Okkonen.

–Nelostien kulkijoille museon alakuloiset ja ränsistyneet rakennukset ovat ensimmäisiä, jotka näkyvät Tervetuloa Tervolaan -kyltin jälkeen. Jos mitään ei tapahdu seuraavan vuoden aikana, paikka alkaa olla osin purkukunnossa.

Museoalueella on noin 30 rakennusta ja yli 3 000 luetteloitua esinettä. Pihapiireistä merkittävimmät ovat Kuirin talon ja Paakkolan koulun ympäristöt.

–Pärekatoista yli puolet on elinkaarensa lopussa. Ensi talveksi niiden päälle on pakko laittaa muovit. Toivon julkista keskustelua alueen kohtalosta: annetaanko maatua vai laitetaanko kuntoon? Jos yhteiskunta ei tue, on herätettävä kansanliike. Rahaa ja tekeviä käsiä tarvitaan kipeästi.

Yksittäiset kuntalaiset ovat jo lupautuneet lahjoittamaan tukkeja pärepuiksi. Okkonen toivoo, että pärekattotaiturit ilmoittautuisivat.

–Muitakin töitä riittää. Koulun huopakatto on vaihdettava viimeistään ensi vuonna. Osa rakennuksista on kengitettävä, lahonneita hirsiä ja ikkunoita on uusittava. Sekasotkua ja törkyä on kaikkialla, homettakin paikoin. Nykytila on kaoottinen.

Teija Laurinolli
Vanhojen rakennusten pärekatot ovat osin todella huonossa kunnossa. Päivä paistaa niiden läpi, sateella ne vuotavat kuin seulat.

Vanhojen rakennusten pärekatot ovat osin todella huonossa kunnossa. Päivä paistaa niiden läpi, sateella ne vuotavat kuin seulat.

Teija Laurinolli
Kesäkahvila Onnenkakun yrittäjä Sisko Pekkala on pitänyt alueella kirpputoria koulun vanhassa keittiö- ja asuinrakennuksessa.

Kesäkahvila Onnenkakun yrittäjä Sisko Pekkala on pitänyt alueella kirpputoria koulun vanhassa keittiö- ja asuinrakennuksessa.

Kaikesta huolimatta Okkonen uskoo museon tulevaisuuteen.

–Viime aikoina on tullut myönteisiä yhteydenottoja. 1970–80-luvuilla museon kävijämäärät ja toiminnallinen sisältö olivat aivan eri tasolla. Minusta alueelle pitäisi nytkin kehittää myös muuta kuin museo- ja kesäkäyttöä, hän sanoo.

–Matkailu kasvaa vahvasti Meri-Lapissakin. Elämyksellisyydelle on kysyntää. Museoalueella on mahdollisuuksia majoitus- ja ravintolapalveluille. Täällä voisi viettää esimerkiksi perinnehäitä ja muita juhlia.

Aikoinaan kotiseutumuseon hieno ympäristö toimi myös kesäteatterin kulissina. Nyt palveluista on jäljellä enää kahvila, jonka tyyssija on alueen ainoa talo, jolla ei ole museorakennuksen statusta. Okkonen toivoisi, että tarkoista museokriteereistä voisi irtautua tai saada helpotusta.

–Ihmiset ovat luulleet, että tänne voi vain tuoda vanhaa tavaraa. Joitain esineitä on kymmenittäin. Olisi hienoa, jos osan voisi myydä ja varoilla kunnostaa paikkoja.

Kunta ja Pitäjäseura teettivät vuonna 2005 selvityksen museon tilasta. Kunnostusbudjetiksi arvioitiin tuolloin 200 000 euroa.

–Nyt summa on noussut yli 250 000:een.

Teija Laurinolli
Paakkolan vanha koulu siirrettiin aikoinaan paikalle piharakennuksineen. Niiden sijoittelu oli tarkkaa, jotta pihapiirin etäisyydet ja suhteet säilyivät.

Paakkolan vanha koulu siirrettiin aikoinaan paikalle piharakennuksineen. Niiden sijoittelu oli tarkkaa, jotta pihapiirin etäisyydet ja suhteet säilyivät.

Teija Laurinolli
Koulun isoin luokkahuone toimi juhla- ja voimistelusalina. Koulumuseon opettajan asuntoon on koottu sota-aikaan liittyviä esineitä ja asuja.

Koulun isoin luokkahuone toimi juhla- ja voimistelusalina. Koulumuseon opettajan asuntoon on koottu sota-aikaan liittyviä esineitä ja asuja.

Janne Okkonen on asunut Paakkolassa vuodesta 2013 ja toimii toista vuotta myös vireän kyläyhdistyksen puheenjohtajana.

–Kylän viisarit näyttävät positiiviseen suuntaan. Työssäkäyviä ja korkeasti koulutettuja on aiempaa enemmän. Lapsia syntyy, uusia asukkaita muuttaa ja omakotitaloja rakennetaan. Valokuituverkko valmistui vuonna 2015.

Kylätalon remontti on tällä erää valmis. Yhdistys on rakentanut ja ylläpitää myös Virkistysniemen kesäkeskusta Kemijoen rannalla.

–Sen palveluita kehitetään edelleen. Virkistysniemi sijaitsee museon kohdalla, joten toimintoja olisi mahdollista niveltää toisiinsa.

Edit 2.8. kello 10.40: Korjattu kuvatekstiin kahvila Onnenkakun aukiolo. Kahvila ei ole enää elokuussa avoinna laisinkaan.

Teija Laurinolli
Alakouluikäisten opetus oli aikoinaan hyvin erilaista kuin nykyään. Kädentaitojen opiskeluun kuului kirjonnan harjoittelua.

Alakouluikäisten opetus oli aikoinaan hyvin erilaista kuin nykyään. Kädentaitojen opiskeluun kuului kirjonnan harjoittelua.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös