Lounais-Lappi

”Tämähän on täysi katastrofi joelle!” - Seppo Frantti on taistellut vuosikymmeniä Tornionjoen kalakantojen puolesta

Seppo Frantilla on omat mielipiteensä lohikuolemien syistä, joskin erikoistutkijan mukaan kuolemiin ei ole löytynyt vain yhtä tiettyä selitystä.

Suvi Pirinen
Seppo Frantti on huolissaan lohikuolemien vaikutuksesta Tornionjoen kalakantaan.

Seppo Frantti on huolissaan lohikuolemien vaikutuksesta Tornionjoen kalakantaan.

Suvi Pirinen

Kuluvan kesän aikana Tornionjoessa havaitut lohikuolemat huolestuttavat paikallisia asukkaita. Jo 50 vuotta Tornionjoella kalastanut Seppo Frantti kertoo nähneensä pahimmillaan kymmenenkin kuollutta kalaa yhtä aikaa rannalla. Hän on myös huomannut elävien lohien oudon käytöksen.

– Näyttää että kalat ovat tosiaan apaattisia, että ne mieluummin menevät alavirtaan ja pinnassa lekuttelevat, ne ovat siis sairaita kaloja.

Paikalliset kalastajat ovat Frantin mukaan huolissaan lohikannan tulevaisuudesta.

– Tämähän on täysi katastrofi joelle. Miten käy poikastuotannon, onko siellä kutukuntoisia emokaloja enää joessa, jotka sitä poikastuotantoa pitäisivät yllä.

Frantti kertoo odottavansa kauhulla ensi kesän poikaslaskentoja.

– Se on kauhukuva, että onko kato käynyt jo siinä vaiheessa. Ja mikä on sitten tulos, kun kahden kolmen vuoden päästä smolttia pitäisi tulla (jokea) alaspäin tämän kesän kudusta, että onko se kerrassaan karmea se määrän pieneneminen, Frantti pohtii.

Tornio-Muoniojokiseura on tehnyt töitä joen kalakantojen säilyttämiseksi jo vuodesta 1985. Seppo Frantti on ollut toiminnassa mukana alusta asti, ja hän on tällä hetkellä seuran hallituksen vanhin jäsen.

– Silloin kun lähdettiin taistelemaan kalakantojen puolesta Tornionjoella, lohien määrä oli lähes nolla, se oli harvinaisuus jos joku sai lohen joesta. Siihen aikaan kävimme lohilähetystöinä tuolla Tukholma-Helsinki haarukassa, ja saatiinkin jonkun verran vaikutusta aikaan.

Käänteen parempaan toi lopulta merikalastusta rajoittanut ministeri Hemilän asetus vuodelta 1996, jonka ansiosta Tornionjoen lohi alkoi elpyä.

– Se oli ratkaiseva tekijä, jonka ansiosta nähtiin se lohien nousun ihme tänne jokeen. Yli 30 vuotta ollaan tehty tätä työtä, että saatiin lohi takaisin jokeen, ja kalakannat kohtuulliseen kuntoon, ja nyt ollaan tässä tilanteessa sitten. Tämä vetää kyllä mielen matalaksi, että tällainen piti tulla eteen, ja vuosikymmenien taistelu Tornionjoen kalakantojen puolesta on saanut valtavan takaiskun. Onhan tämä aivan käsittämätön tilanne, Frantti suree.

Ruokavirasto on tutkinut lohikuolemien syitä yhteistyössä Ruotsin eläinlääketieteellisen laitoksen (SVA) kanssa jo vuosien ajan, mutta selkeää syytä ei olla pystytty selvittämään. Syyksi on epäilty muun muassa ympäristömyrkkyjä sekä UDN-tautia, joka aiheuttaa lohikaloille ihokuoliota.

Seppo Franttilla on omat epäilynsä kuolemien aiheuttajista. Hän arvelee taustasyyn olevan kaloja vahingoittavissa kalastusmuodoissa. Lohet voivat vahingoittua esimerkiksi kun kalastajat vapauttavat niitä rysistä. Hylkeenkestävissä pyydyksissä kalat voivat myös vahingoittaa itseään kovaan verkkoon yrittäessään paeta niitä rysän ulkopuolelta tavoittelevaa hyljettä.

– Jokipyynnissä lohia eniten vahingoittava kalastusmuoto on ehdottomasti spinfluga- eli punttikalastus. Arvioidaan, että jokaista saatua kalaa kohti noin yhdeksän kalaa haavoittuu ja karkaa. Haavoihin tulee sitten vesihome, joka tarttuu myös terveisiin kaloihin. Tällä kalastusmuodolla menee lisäksi runsaasti lyijyä jokeen, kun puntteja jää jatkuvasti pohjaan kiinni, Frantti sanoo.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi ei usko, että lohikuolemissa voisi olla pääasiallisena syynä eri kalastusmuotojen aiheuttamat vammat.

– Varmasti osa kaloista on kuollut myös vammoihin, joita ne ovat saaneet vapautuessaan esimerkiksi spinfluga-kalastajien koukuista. Mutta näin suuressa mittakaavassa ei ole mahdollista, että kuolemat johtuisivat yhdestä kalastusmuodosta, Romakkaniemi sanoo.

Osalla lohista, joita Luonnonvarakeskus on seurannut Tornionjokisuulla on ollut ihovaurioita, jotka eivät sovi pyydyksestä vapautumisen jäljiksi. Lisäksi vastaavia kuolemia on Romakkaniemen mukaan havaittu myös alueilla, joilla näitä kalastusmuotoja ei harjoiteta. Romakkaniemi kuitenkin myöntää, että jo valmiiksi heikkokuntoiselle kalalle ylimääräiset vauriot voivat olla kohtalokkaita.

– Tutkimustulokset osoittavat, että siellä on taustalla muita syitä, yksi tai useampi syy. Lisästressi jota aiheuttavat nämä kalastusmuodot, joissa kala vapautuu tai vapautetaan, vahingoittaa erityisesti valmiiksi huonokuntoista kalaa, mutta ne eivät ole alkusyitä, Romakkaniemi sanoo.

Lohikuolemat

Kuluvana kesänä on havaittu satoja kuolleita tai sairaita lohia Muonion-Tornionjoen vesistöissä.

Ensimmäiset sairaat lohet havaittiin Tornionjoessa kesäkuussa.

Havaintoja kuolleista ja sairaista lohista on tehty jo aikaisempina kesinä, mutta tänä kesänä selvästi eniten.

Myös mereltä on löytynyt sairaita lohia.

Osalla lohista on ollut mekaanisia ihovaurioita, osa on ulkoisesti vaurioitumattomia, mutta oudosti käyttäytyviä ja heikkokuntoisia.

Syyksi on arveltu muun muassa B1-vitamiinin puutosta, ympäristömyrkkyjä ja lohikalojen ihon kuoliotautia (Ulcerative Dermal Necrosis, UDN)

Vesihometautia, joka tarttuu herkästi kalan rikkoutuneeseen ihoon, pidetään toissijaisena kuolinsyynä.

Ruokavirasto tutkii lohikuolemien syytä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Lapin ELY-keskuksen ja aluehallintoviraston sekä Ruotsin eläinlääketieteellisen laitoksen, Statens Veterinärmedicinska Anstaltin (SVA) kanssa.


Kommentit (13)

  • Jahvetti Moelanen

    Kalat vahingoittuvat merellä ammattikalastajien pyydyksiin, sitten niitä rokastetaan punttikalastuksella kukkolan ja matkakoskella delä kattilakoskella. Veden laatu on surkea alisella väylällä pellon alapuolella.Jokea salakalastetaan ja erityisesti meritaimenta keväällä ja syksyllä kukkkolan ja vuennonkoskella. Lupavalvontaa ja valvontaa ei tehdä ollenkaan ja salakalastus on yleinen huvi.Kalastanut väylällä 25 ja kertaakaan en ole nähnyt valvojaa.Ei ihme jos asiat mättää väylällä.

  • Ei !

    Oli syy/t lohikuolemiin mikä/mitkä tahansa, se/ne on löydettävä ja jokea kaloineen on kunnioitettava ja hoidettava terveeksi yhtenä suurenmoisena luontokohteena!
    Meillä ei ole varaa pilata jokea myrkkyjen päästöillä eikä kalastuksen koekenttänä.
    Mikä meidät saa näihin tekoihin?
    Eikö tietoa ole tarpeeksi, eikö ole tahtoa tai tietoista tarkkailua?
    Kamalaa!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös